Terminologian luennot

Lauri Carlson

Luento 5: Sanastot

Termillä sanasto tarkoitetaan yleiskielessä määrämuotoista sanakokoelmaa lisätietoineen. Terminologian terminä sillä tarkoitetaan terminologiaa, käsitteenmukaisesti järjestettyä, käsitejärjestelmään perustuvaa erikoisalan sanakokoelmaa. Parempi termi terminologian sanastoa nimeämään olisi mielestäni termistö. Käytänkin tässä kappaleessa termiä sanasto yleiskielen merkityksessä yläkäsitteenä ja termiä termistö terminologian sanastosta. (Termi sanakirja tuntuu olevan liian sitoutunut kirjan muotoon kelvatakseen yläkäsitteeksi.) Tarkoituksena on löytää periaattellisia kriteerejä erottaa toisistaan eri sanastotyypit: yleiskielen sanakirja (leksikografia), tietosanakirja (ensyklopedia), merkityssanakirja (thesaurus), asiasanasto (myös thesaurus), termistö (terminologia) ja alalajit kuten nimikkeistö, leksikko, glossaari, vokabulaari, jne.

Käyttötarkoitus, käyttäjät ja tuottajat

Ensimmäinen ja merkittävin kriteerio on sanaston käyttötarkoitus ja siihen liittyen sanaston käyttäjä- ja tuottajayhteisö. Tällä perusteella voidaan erottaa neljä päätyyppiä: sanakirja, ensyklopedia, termistö, asiasanasto. Leksikografinen (yleiskielen) sanakirja ja ensyklopedia (tietosanakirja) palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, tuottaja on sana- ja tietokirjakustantaja. Termistö palvelee erikoisalan asiantuntijayhteisöä, tuottajana standardointielin tai erikoisalan terminologiayksikkö. Asiasanasto palvelee kirjastoja, tuottajana kirjasto. Yleiskielen sanakirjaa käytetään kielenhuoltoon ja kielenoppimiseen. Ensyklopediasta haetaan yleissivistystä. Termistö standardoi erikoisalan kieltä. Asiasanastoa käytetään dokumenttien haussa. Tätä nelijakoa ei voi helposti yksinkertaistaa erottavien piirteiden avulla nelikentäksi, vaan se on eräänlainen (yhteiskunnallinen ja historiallinen) luonnonilmiö.

Tietosisältö

Sisällöllisistä kriteereistä erottelevimmilta vaikuttavat seuraavat kaksi: koskeeko sanasto yleiskieltä vai erikoisaloja, ja kuvaako se yleiskäsitteitä vai yksilökäsitteitä. Erottelut eivät ole jyrkkiä, mutta painopiste on selvästi erilainen eri tyypeissä. Asiasanastot sisältävät voittopuolisesti yleiskäsitteitä, mutta ne kattavat sekä yleistä että erikoisalojen sanastoa.

 

yleiskieli

erikoisalat

yleiskäsitteitä

sanakirja

termistö

yksilökäsitteitä

tietosanakirja

nimikkeistö

Paremmin kuin kaksiarvoisin kriteriaalisin piirtein voi eri sanakirjatyyppejä kuvata prototyyppisemanttisesti antamalla eri painotuksia tietotyypeille, joita niissä esiintyy. Sanasto on enemmän tai vähemmän X-tyyppinen sen mukaan, esiintyykö siinä asianomaisia tietotyyppejä.

Rakenne

Samanlaisen profiilin voi esittää myös sanaston rakennepiirteistä.