Ctl 104 Morfofonologian harjoituksia

Morfologian harjoitus 3 - Mallivastaus

Termivisa

  1. Kieliä, joissa kokonainen lause voi olla fonologinen sana kutsutaan nimellä
    1. morfofonologinen ei tämä: tämä tarkoittaa fonologista ilmiötä (vaihtelua, sääntöä), jonka kontekstiehto on morfologinen (tai päinvastoin).

      Kyseessä on fonologian abstraktiudesta riippuva erottelu. Esimerkiksi suomen partitiivia ei voi ennustaa nominatiivista tietämättä, mistä sanasta on kyse viini:viintä vai viini:viiniä, Jos nominatiivi on perusmuoto, partitiivin vaihtelu näyttää morfofonologiselta. Mutta partitiivin voi (tässä) ennustaa essiivistä: viinenä:viintä / viininä:viiniä. Jos lähtökohdaksi (perusmuodoksi) otetaan essiivin vartalo, tämä partitiivin vaihtelu on kuvattavissa fonologisella säännöllä. (Tämä ei ole suositus, selitän vain termiä.)

    2. morfosyntaktinen ei tämä: tämä tarkoittaa morfologista ilmiötä (vaihtelua, sääntöä), jonka kontekstiehto on syntaktinen (tai päinvastoin). Esimerkiksi suomen yksikön substantiivin akkusatiivisijan muoto riippuu lausetyypistä: ota/otan hänet mutta ota tuo / otan tuon.
    3. polysyllabinen ei tämä: tämä tarkoittaa monitavuista, esimerkiksi mo-ni-ta-vui-nen.
    4. polysynteettinen vaan tämä: tämä tarkoittaa monesta leksikaalisesta morfeemista syntetisoitua fonologista sanaa, tai kielityyppiä jossa on sellaisia sanoja.

      Etenkin ajatellaan kieliä, joissa on polysynteettisiä lauseita (finiittiverbin ja sen määreiden muodostamia produktiivisia yhdyssanoja). Suomessa marginaalista, esimerkiksi kaksoisklikata, tönkkösuolata.

    5. inkorporoiva tai tämä: tämäkin tarkoittaa kieltä, joka inkorporoi (sisällyttää) useita lekseemejä yhteen fonologiseen sanaan.
    6. suffiksoiva ei tämä: tämä tarkoittaa kieltä, jonka affiksit tulevat kannan perään.

      Oppikirjamääritelmän mukaan affiksi on sidoksinen (ei vapaa) morfeemi joka liittyy vapaaseen (fonologisena sanana esiintyvään) morfeemiin, esimerkiksi sanan epä-miellyttä-vä alussa on prefiksi ja lopussa suffiksi. Tämä määritelmä vuotaa mm. suomessa, sillä verbivartalo miellyttä- ei oikeastaan esiinny vapaana (muodossa miellytä on lopussa kahdennuksen merkki). Keksitkö paremman määritelmän?

Mitäs muut termit taas tarkoittavatkaan? katso yllä.

Segmentaatio ja morfeemianalyysi

Kielitieteen pääsykokeissa käytetään usein tehtäviä Oregonin yliopiston koululaisille tarkoitetuista kielitieteen olympialaisista eli Linguistic Olympics. Tehtäväsi oli valita olympialaistehtävä jostakin elävästä (puhutusta) kielestä ja ratkaista se.

Jotta tehtävästä tulisi teoreettisesti haastavampi, nyt oli alkuperäisen tehtävänannon lisäksi tehtävä enemmän:

  1. Ratkaise tehtävä.
  2. Laadi aineistosta morfeemi- ja allomorfiluettelo
  3. Laske luettelon perusteella kielelle synteesin indeksi ja fuusion indeksi
  4. Päättele edellisen perusteella mitä morfologista tyyppiä kieli on
  5. Onko kieli pääsana-alkuinen (prefiksoiva) vai pääsanaloppuinen (suffiksoiva?)
  6. Ehdota aineistoon soveltuva morfologinen malli (IP, IA, WP).
  7. (Bonustehtävä): Esitä aineiston vaihtelu asianomaisella mallilla

Kurdish

  1. Ratkaisu
    1. Ez  h'irç'ê  dibînim =  E.   I see Bear.
    
    2. Tu  dir'evî = D.  You run.
    
    3. Tu  min  dibînî = B.  You see me.
    
    4. H'irç'  dir'eve = C.  Bear runs.
    
    5. Ez  dir'evim = F.   I run.
    
    6. Tu  h'irç'ê  dibînî =  A.  You see Bear.
    
    G. Bear sees me = 7. H'irç' min  dibîne.
    
  2. Morfeemi-ja allomorfiluettelo
  3. ezI+nom
    minI+acc
    tuyou
    h'irç'bear
    êacc
    dibînsee
    dir'evrun
    im1
    î2
    e3
  4. Synteesin ja fuusion indeksit
    synteesin indeksi: 1 morfi/sana 4 kpl, 2 morfia/sana 7 kpl, yht. 4+14 morfia/11 sanaa = 18/11 ~ 1.63
    fuusion indeksi: 1 morfeemi jolla 2 allomorfia (ez/min), 8 jolla 1 allomorfi = 10/9 ~ 1.11
    
  5. Tämän aineiston perusteella kurdi olisi isoloiva. Mutta aineisto ei ole kovin edustava!
  6. Konkatenatiivinen morfologia (IA) riittää tähän aineistoon. ez/min on suppleetiota.
  7. Kurdin morfologia esitettynä säännöllisinä relaatioyhtälöinä (reqular expression equations):
    Word = Pron | N | V
    N = NStem.Case?
    Pron = PronNom | PronAcc
    V = VStem.Pers
    
    Pron = ez:I | min:I.acc
    NStem = h'irç':bear
    VStem = dibîn:see | dir'ev:run
    Pers = im:1 | î:2 | e:3
    Case = ê:acc
    

    Suomen aspektijohtimet

    Suomessa tapahtumatyyppi eli aspekti (Aktionsart) ilmaistaan usein melko produktiivisilla frekventatiivi- ja momentaanijohtimilla. Tarkastele seuraavia ja muita samankaltaisia verbijohdoksia. Koeta muotoilla sääntöjä sille, miten toistuva ja äkillinen tekeminen ilmaistaan eri verbien yhteydessä. Luokita verbejä ja koeta selvittää, miksi joitakin johdoksia ei ole. (Luokat voivat olla morfologisia tai semanttisia.)

    Käypä lähestymistapa on se, että kannoilla on tietty tapahtumatyyppi, ja johtimet ovat funktioita, jotka johtavat tietyntyyppisistä tapahtumista uusia tietyntyyppisiä tapahtumia. Johtimen tyyppi on pari (kannan tyyppi,johdoksen tyyppi). Johtimia on kahta perustyyppiä, sulkeisia (johdoksen tapahtumatyyppi on pysyvä (palautumaton) tai palautuva muutos) ja avoimia (johdoksen tapahtumatyyppi on tila tai toiminta). Johtimia yhdistelemällä saadaan lisää tapahtumatyyppejä.

    Kantoja on monta tyyppiä. Tärkeitä tapahtumien tyyppejä ovat samat avoin (tila, toiminta) - sulkeinen (muutos, sykli). Muita piirteitä ovat yksinkertainen - rakenteinen, aiheutus (kausatiivi) ja itsekohtainen (refleksiivi).

    Tapahtuma on aiheuttamaton (satunnainen), kun tekijä ei aiheuta sitä. Se on tarkoituksellinen, kun tekijä aikoo tehdä sen, muuten tahaton. Teko on tavoitteellinen, kun tekijä aikoo aiheuttaa sillä muutoksen, muuten päämäärätön.

    Näillä termeillä kuvattuna ehdottaisin, että ele on yleinen toistin (iteraatio-operaattori), ahta on palautuviin muutoksiin (myös niillä aiheutettuihin tapahtumiin) erikoistunut johdin, ja ais on johtaa itsekohtaisista aiheutetuista muutoksista tapahtumia, missä syy on väliaikainen sellainen muutos. Esimerkiksi puraista tarkoittaa 'purra sulkemalla ja avaamalla leuat'. Lisää aiheesta: Jouko Vesikansa: Johdokset, Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys.
    ajaa
    ajellaaja+eletoisto. toistuvaa, päämäärätöntä.
    ?ajahtaaaja+ahtaouto, koska ajaminen on tarkoituksellista (ei satunnaista) ks alla.
    ?ajaistaaja+aisouto, koska ajaminen ei ole itsekohtainen muutoksen aiheutus ks alla.
    ajelehtiaaja+ele+hta+itoisto + kerta + toisto, satunnaista, päämäärätöntä
    käydä
    käväistäkäy+aiskerta (momentaani), kanta itsekohtainen (refleksiivinen) muutoksen aiheutus
    ?kävähtääkäy+ahtaouto, koska käyminen on tahallista, kävähtäminen olisi tahatonta.
    kävelläkäy+eleok. 'käydä' tarkoittaa vanhastaan myös astumista.
    käyskennelläkäy+ks+ent+elekerta + toisto (momentaani-iteratiivi) johdin yksitavuisista verbeistä
    tavata
    tapaillatapa+eleok. joskus konatiivinen 'koettaa tavata (tavoittaa), hapuilla'.
    asua
    ?asuillaasu+elemahdollinen mutta ei tavallinen - yleensä asuminen on pysyväisluontoista.
    asuksiaasu+ks+itoisto. -i- on ehkä monikon johdin. (muna-munia, pyörä-pyöriä)
    asustellaasu+s+ta+eleaiheutus+toisto (asustaa = asua)
    leikkiä
    leikitelläleikki+tta+eleaiheutus + toisto, antipassiivi.
    leikata
    leikelläleikka+eletarkoituksellista, ehkä tavoitteellistakin. hienompi resoluutio kuin seuraavalla.
    leikkaillaleikka+t+eletarkoituksellista, päämäärätöntä. vertaa seuraava pari.
    arvata
    arvellaarpa+elemerkitys leksikaalistunut.
    arvaillaarpa+t+eleok
    ?arvaistaarpa+aisouto, koska arvaamisesta ei hevin saa väliaikaisen muutoksen itsekohtaista aiheutusta, vrt. naukaista.
    katsoakats+a+ijatkuvaa tarkoituksellista
    katsellakats+a+eletoistuvaa, tarkoituksellista, ehkä päämäärätöntä (katsoa/katsella tv-ohjelma?)
    katsahtaakats+a+k-takerta, ehkä tahaton, ainakin päämäärätön.
    katsahdellakats+ahta+eleedellisen toistoa
    nähdä
    ?näeskellänäke+sk+eleouto, koska näkeminen on aiheuttamaton tila.
    ?näeskennellänäke+sk+ent+elesama
    voida
    voiskennellavoi+sk+ent+eleouto, koska voiminen on aiheuttamaton tila.
    juosta
    ?juoksellajuoks+elevanhentunut. Tavurajoitus (yksitavuisilla mieluummin kaksitavuinen johdin).
    juoksennellajuoks+ent+eleks. yllä.
    ?juoksahtaajuoks+ahtaouto, koska juokseminen on itsekohtainen aiheutus.
    tuoksua
    tuoksahtaatuoks+ahtaok. Tuoksuminen on aiheuttamatonta.
    ?tuoksaistatuoks+aisouto samasta syystä.
    nuolla
    ?nuolellanuol+elevanhentunut. Tavurajoitus (yksitavuisilla mieluummin kaksitavuinen johdin).
    nuoleskellanuol+ks+eleok. ks. edellinen.
    nuoleksianuol+ks+iok. aika lailla samaa kuin edellinen.
    nuolaistanuol+aisok. itsekohtainen aiheutus.
    ?nuolahtaanuol+ahtaouto samasta syystä.
    vilkuavanhentunut.
    vilkuillavilk+u+eletoistoa.
    vilkaistavilk+aisok. itsekohtainen aiheutus. Vertaa ?katsaista, katsoa = olla silmät suunnattuina.
    vilkkuaeri kanta kuin edellinen, vaikka varmaan sukulainen.
    vilkahtaavilk+ahtaok. aiheuttamaton.
    astua
    astahtaaastu+ahtaei (välttämättä) itsekohtainen muutos. vertaa käväistä.
    astellaastu+ele. Vrt. kävellä, joka on pitemmälle eriytynyt kannasta. resoluutio eri.
    loikata
    loikkialoikka+ikerta+toisto = frekventatiivi.
    loikahdellaloikka+ahta+eleyllättäviä loikkia harvakseen.
    loikiskellaloikka+i+ks+eletahallisia mutta päämäärättömiä loikkia.
    toimia
    ?toimahtaatoim+ahtaouto, koska toimiminen on aiheutettu toiminta
    ?toimahdellatoim+ahta+elesama
    ?toimaistatoim+aisei aiheuta muutosta.
    syyttää
    syytelläsyyttä+elepäämäärätöntä.
    ?syytähtääsyyttä+ahtaouto, koska syyttäminen on tahallista
    nukkua
    ?nukkuillanukku+eleouto jos nukkuminen on aiheuttamaton tila. (ehkä ei kuitenkaan mahdoton.)
    nukahtaanukku+ahtaaiheuttamaton väliaikainen muutos
    nukahdellanukku+ahtaedellisen toisto
    ?nukkaistanukku+aisouto, koska nukkuminen ei ole itsekohtaista.
    temmata
    tempoatempa+itoisto
    tempaistatempa+aisväliaikaisen muutoksen itsekohtainen aiheutus par excellence.
    tempoillatempa+i+elehuomaa antipassiivinen itsekohtainen merkitys 'tempoa itseään'.
    heilua
    ?heiluillaheilu+eleouto sikäli kuin heiluminen on aiheuttamatonta.
    heilahtaaheilu+ahtaaiheuttamaton väliaikainen muutos
    heilahdellaheilu+ahta+eleedellisen toisto. Edestakaista koska heilahdus on puolelta toiselle.
    kasvaa
    ?kasvellakasva+eleouto, koska kasvu on monotonista (keskeytymätöntä¸ ei vähenevää).
    ?kasvaistakasva+aisouto, koska kasvu on aiheuttamatonta
    ?kasvahtaakasva+ahtaouto, koska kasvu monotonista (keskeytymätöntä¸ ei vähenevää). Mutta voi venähtää pituutta!
    olla
    oleillaole+eletarkoituksellista, päämäärätöntä. Onko tämä tavurajoituksen vastainen?
    oleskellaole+ks+eleTämä ainakin on tavallisempi. Leksikaalistunut myös virkakieleen.
    ?olahtaaole+ahtaolla on yksinkertainen tila. Niistä ei näemmä hevin tehdä momentaanijohdoksia. Tilat joista niitä tehdään kätkevät jonkinlaista muutosta tai toimintaa: nukahtaa, istahtaa, seisahtaa, pysähtyä, uuvahtaa, valahtaa, torkahtaa, liikahtaa.
    ?olaistaole+aisouto, koska oleminen ei ole aiheutus.

    Kirsi Pepponen Tampereelta teki vastauksessaan kiintoisan havainnon:

    -ista-päätteiset verbit taas ovat täysin "kertaluontoisia" eli niistä ei voida muodostaa toistuvaa tekemistä ilmaisevaa verbiä ainakaan yhtä helposti.

    Esimerkiksi karjahtaa - karjahdella mutta ei karjaista - karjaistella. Käänteissanakirjasta ei löydy yhtään esimerkkiä. Miksei?