Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Riukula, Petri
Työn nimi - Arbetets titel
Ferdinand-Mongin de Saussuren lingvistiikan ontologiasta
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
sivuainetukielma
Aika - Datum
maaliskuu 1990
Sivumäärä - Sidoantal
113
Tiivistelmä - Referat

F. de Saussurea pidetään nykyaikaisen lingvistiikan perustajana. Hänestä alkunsa saanut kielitieteellinen tutkimus on kehittynyt muodostaen useita koulukuntia. Tämä kieliteorian myöhempi kehitys ja erityisesti transformaatiokieliopin synty ja voimistuminen ovat piilottaneet näkyvistä strukturalistisille kielentutkimuksen koulukunnille yhteisiä filosofisia taustaoletuksia kielen luonteesta. Käsillä olevan työn tarkoituksena on tutkia kielitieteen ontologiaa, sen perimmäisiä olemassaolo-oletuksia Saussuren opetuksissa. Saussuren yleisen kielitieteen kursseista Genevessä 1908-1911 on postuumisti toimitettu Cours de linguistique generale.

Teos muodostaa saussurelaisen kielitieteen keskeisen opinkappaleen. Tässä tutkielmassa rinnastetaan siitä tehtyjä tulkintoja alkuperäisiin lähteisiin ja saadaan esiin keskeisiä eroja Saussuren ja myöhemmän saussurelaisen kielitieteen filosofiasta. Nämä erot ovat usein hämmästyttävän merkitseviä kyseenalaistamattomina lisäyksinä strukturaalisessa kieliteoriassa. Kielitieteen ontologisesti keskeisiä aiheita Saussurella ovat kielellisen merkin luonne, sääntöjen ja kieliopin asema kielessä, kielen sosiaalinen luonne ja maailman suhde. Myös Saussuren erityistä kielen käsitettä, languea ja sen luonnetta selvitetään. Näitä keskeisiä aiheita tarkastellaan suhteessa Saussuren kriitikoiden ja seuraajien näkemyksiin. Erityisesti tarkastellaan ns. arbitraarisuusperiaatetta eli kielellisen merkin motivoimattomuutta ja antinomenklaturismia, eli sana-olio -suhteen olennaisuuden kieltämistä. Saussurea verrataan E.Durkheimin, Saussuren aikalaiseen ja sosiologian uranuurtajaan. Tämän tarkastelun tuloksena osoitetaan kuinka merkittävässä asemassa kielen sosiaalinen aspekti on Saussurella. Yhtymäkohdaksi havaitaan myös tosiasiaontologia, jota ilman Saussuren lingvistiikan filosofiaa ei voida ymmärtää. Rinnastus Durkheimiin auttaa sijoittamaan Saussuren viime vuosisadan vaihteen molemminpuolin vaikuttaneiden positivististen virtausten väliin.

Myös Saussuren ja L.Wittgensteinin välillä tehtyjä vertailuyrityksiä tarkastellaan ja niistä löydetään kiintoisasti Saussuren ontologiaa valaisevia yhtymäkohtia, erityisesti tarkasteltaessa Saussuren näkemysten eroavuutta viimeaikaisemmasta kielioppi- ja sääntöpainotteisesta lingvistiikasta. Lopulta tarkastellaan kahden suomalaisen kielen teoreetikon, E.Itkosen ja J.Hintikan, näkemyksiä ja niitä verrataan Saussuren teoriaan.

Lopputuloksena Saussuren kielitieteen ontologiaa luonnehditaan sosiaaliseksi tosiasiaontologiaksi, jonka olemassaolon tapa on puhunnassa, konkreettisissa, semioottisissa puhetapahtumissa. Saussuren kielitieteen tutkimuskohde koostuu erojen tekemisen aktiviteetistä. Osa kielitieteen perinteisistä tutkimusaloista osoitetaan saussurelaisessa viitekehyksessä ainoastaan yleistä kielitiedettä laajemmassa kehityksessä, yleisessä semiotiikassa käsitettäväksi.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja