Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Ronkainen (os.Vehkamäki), Maria Leena Kristiina
Työn nimi - Arbetets titel
Aspekteja kielen kontrollointiin erityisesti teknisen dokumentoinnin näkökulmasta
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Pro gradu -tutkielma
Aika - Datum
3.6.2003
Sivumäärä - Sidoantal
63 s. (+liite)
Tiivistelmä - Referat

Luonnollista kieltä pidetään ensisijaisena välineenä ihmisten välisessä kommunikaatiossa. Kieli on kuitenkin melko epätarkka viestintäväline luontaisen monimerkityksisyytensä ja monitulkintaisuutensa vuoksi. Tämä kielen tyypillinen piirre on ongelmallinen erityisesti kieltä koneellisesti prosessoitaessa (esim. konekääntämisen yhteydessä). Myös ihmislukijalle kielen epätarkkuus voi aiheuttaa ymmärtämisongelmia esimerkiksi teknisen laitteen käyttöohjetta luettaessa.

Teknisen dokumentoinnin alalla luonnollisen kielen epätarkkuuden ongelmaan on pyritty kehittämään ratkaisua kontrolloimalla kieltä eri tavoin. Yleensä sanastoa on rajoitettu ja rakennetta yksinkertaistettu. Sanaston osalta on myös varsinkin kielen koneellista jatkoprosessointia ajatellen pyritty toteuttamaan yhden muodon ja yhden merkityksen periaatetta (ts. yhdellä sanalla on vain yksi merkitys). Tällaisten kontrolloitujen kielten käyttö teknisessä dokumentaatiossa on yleistynyt erityisesti automaattisen tietojenkäsittelyn ja sitä myötä myös kielen automaattisen prosessoinnin yleistyttyä 1980-luvun loppupuolelta alkaen.

Kontrolloitujen kielten avulla pyritään mm. parantamaan dokumenttien luettavuutta, tuottamaan yhtenäisempiä ja tasalaatuisempia tekstejä, helpottamaan käännettävyyttä ja näin myös nopeuttamaan dokumenttien kääntämistä kieleltä toiselle. Toistaiseksi on tehty melko vähän tutkimuksia siitä, kuinka hyvin näissä pyrkimyksissä on onnistuttu, eikä siksi voida luotettavasti todeta, että kontrolloidut kielet merkittävästi parantaisivat teknisen dokumentaation tasoa em. mittarien mukaan. Alustavat tutkimukset ovat kuitenkin varovaisen rohkaisevia tuloksiltaan. Joka tapauksessa on raportoitu, että kontrolloidun kielen käyttöönoton myötä tapahtunut huomion kiinnittäminen kieliasioihin on parantanut niin dokumenttien tasoa kuin myös kielen alan ammattilaisten arvostusta yrityksissä.

Työssä myös verrataan teknisessä dokumentoinnissa käytettyjä kontrolloituja kieliä muihin tapoihin kontrolloida kieltä (mm. kielenhuolto, selkokieli) ja todetaan, että esimerkiksi kielenhuollolla ja kontrolloiduilla kielillä on runsaasti yhtäläisiä tavoitteita. Erityisesti nykyisin kielenhuollossa korostetaan kielellistä selkeyttä ja yhdenmukaisuutta sekä kommunikatiivisia tavoitteita. Nämä tavoitteet ovat pitkälti yhteisiä kontrolloitujen kielten kanssa. Arviona työssä esitetään myös, että kielenhuollollisilla toimenpiteillä voitaisiin päästä hyvin samansuuntaisiin tuloksiin kuin varsinaisten kontrolloitujen kielten kehittämisellä.

Kontrolloitujen kielten tutkimus yksittäisten yritysten ulkopuolella on ollut toistaiseksi melko vähäistä. Kontrolloitujen kielten ja kielen kontrolloinnin kenttä vaatisikin vielä runsaasti tutkimusta. Erittäin mielenkiintoista olisi myös tutkia perusteellisemmin kielen kontrolloinnin edellytyksiä ja perusteita kielifilosofisista ja -teoreettisista näkökulmista lähtien.

Avainsanat - Nyckelord
Kontrolloitu kieli, tekninen dokumentointi
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Yleisen kielitieteen laitos / Humanistisen tiedekunnan kirjasto
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Marttila, Annu Helena
Työn nimi - Arbetets titel
Ekstravagantti ekspressiivisyys
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Pro gradu -tutkielma
Aika - Datum
19.9.2003
Sivumäärä - Sidoantal
71 s. + liite
Tiivistelmä - Referat

Merkityksen ja muodon suhteesta on kielitieteessä kirjoitettu paljon. Strukturalistisen suuntauksen mukaan muodon ja merkityksen suhde on aina konventionaalinen ja arbitraarinen. Ekspressiivisissä sanoissa muodon ja merkityksen suhde on kuitenkin jollain tavoin motivoitunut. Tästä johtuen ekspressiiviset sanat muodostavat ongelman strukturalistisen suuntauksen mukaisessa kieliteoriassa.

Ekspressiivisten sanojen muodostama ongelma näkyy kielitieteellisessä kirjallisuudessa useina niitä koskevina piintyneinä väitteinä. Vaikka ikonisuutta onkin esimerkiksi syntaksin ja morfologian alueilla tutkittu melko runsaasti, ei ikonisuutta leksikossa, eli ekspressiivisiä sanoja, ole tutkittu vielä juuri lainkaan.

Tutkimuksen puute näkyy erityisen selvästi aiheeseen liittyvän terminologian sekavuudessa. Työssä käsitellään terminologian lisäksi myös sanakirjojen epäjohdonmukaisuutta ekspressiivisten sanojen käsittelyssä. Terminologia sekä ekspressiivisten sanojen määritelmät vaihtelevat niin kielitieteellisissä teoksissa kuin sanakirjoissakin suuresti.

Työssä käytetään aineistona ekspressiivisiä sanoja 53 kielestä, jotka kuuluvat 20 kielikuntaan. Näiden esimerkkisanojen perusteella käsitellään väitettä ekspressiivisten sanojen marginaalisesta osuudesta kielten leksikoissa, erityisesti suomalaisten kielitieteilijöiden väitettä ekspressiivisten sanojen kuulumisesta sanaston nuorimpaan kerrostumaan sekä väitettä siitä, ettei ekspressiivisiä sanoja ole kaikissa kielissä.

Työssä peilataan useiden kielitieteilijöiden ekspressiivisiin sanoihin ottamaa kantaa aineistona oleviin kieliin. Aineiston perusteella voidaan päätellä, että edellä mainitut väitteet on esitetty perusteetta. Ekspressiivisistä sanoista on tieteellisessä kirjallisuudessa esitetty kaikkia kieliä koskevia väitteitä, joita ei kuitenkaan ole perusteltu riittävin aiheesta tehdyin tutkimuksin.

Työssä perehdytään ekspressiivisiin sanoihin myös äännesymboliikan kannalta vertaamalla lintusanastoa 44 kielessä. Kielet on valittu eri kielikunnista ja niissä on verrattu tiettyjen lintujen ääntelyä kuvaavia sanoja. Esimerkkisanoissa on helposti havaittavissa äännesymbolinen yhteneväisyys, mikä osoittaa selvästi jatkotutkimuksen tarpeellisuuden.

Aineiston pohjalta voidaan todeta, että ekspressiiviset sanat ovat kielisysteemille ominainen piirre. Syy niiden jäämiseen tutkimuksen ulkopuolelle näin pitkäksi aikaa on vielä selvittämätön kysymys. Työ osoittaa selvästi luonnollisen semantiikan tarpeellisuuden analogisesti luonnollisen syntaksin ja luonnollisen morfologian kanssa.

Avainsanat - Nyckelord
Ekspressiiviset sanat, äännesymboliikka
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Yleisen kielitieteen laitos / Humanistisen tiedekunnan kirjasto
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Yuan Shi
Työn nimi - Arbetets titel
Form and Function of Code-Switching in Chat in Computer-Mediated Communication
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Lisensiaatintyö
Aika - Datum
August 2003
Sivumäärä - Sidoantal
218 s
Tiivistelmä - Referat

The goal of this study is to examine the code-switching phenomenon that occurs in chat in computer-mediated communication. A comparative approach was used to analyse the forms and functions of code-switching in a synchronous and asynchronous English and Chinese bilingual chat rooms.

More forms of code-switching are found in the synchronous chat room. In both chat rooms, single nouns are the most switched syntactic categories and English nouns are switched more than the Chinese nouns. In the asynchronous chat room, English noun phrases and verbs are the second and third most frequently switched syntactic categories. There are almost fifty-five times as many switched English syntactic categories as switched Chinese syntactic categories. In the synchronous chat room, the percentage of switched noun phrases (other than nouns), verbs, and verb phrases were significantly lower than those switched in the asynchronous chat room. However, the percentage of adjectives and adjective phrases was more than three times higher.

The main pragmatic functions of code-switching in face-to-face communications have been found to exist in both chat rooms. New functions are also found to be unique in the chat environment. There are more main functions of code-switching in the asynchronous chat room. However, an overwhelming number of English pragmatic markers and their switched instances occurred in the synchronous chat room, indicating that synchronous chatting is more orally oriented and asynchronous chatting is more like writing. Switched English pragmatic markers act as markers for sharing common information, asking affirmation, making elaborations, indicating forgiveness or appreciation, the receipt of information and agreements, etc. They are an important polite device that reduces the seriousness of previous utterances and show friendliness. Occurrences of English pragmatic markers were much less frequent, as were the switched instances in the asynchronous chat room. The variety of switched Chinese pragmatic markers in the synchronous chat room was a little greater than in the asynchronous chat room. The switching of some pragmatic markers seemed to be speaker-specific.

Analysis of extra-linguistic factors show that the factors such as sex, language proficiency, ethnic identity, and current geographical location affect the occurrences of code-switching in both chat rooms. The age variable apperas to be unimportant in influencing code-switching behaviour.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Arla Marja Peltomaa
Työn nimi - Arbetets titel
Kielitypologinen malli ydinsyntaksin, semantiikan ja pragmatiikan suhteista
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
pro gradu -tutkielma
Aika - Datum
1.3.2004
Sivumäärä - Sidoantal
132 s.
Tiivistelmä - Referat

Työni tarkoitus on ensiksikin mandariinikiinan passiivin kaltaisten rakenteiden syntaktinen analysoiminen ja toiseksi mandariinikiinan semanttisten roolien pragmaattisia funktioita modifioivan systeemin tarkasteleminen kielitypologisesta näkökulmasta. Näiden päämäärien saavuttamiseksi olen pyrkinyt rakentamaan mallin, jonka avulla tarkastelen ydinsyntaksin, semantiikan ja pragmatiikan suhteita.

Olen määritellyt kieliopillistuneet pragmaattiset kategoriat, joita ovat kieliopillinen topiikki, kieliopillinen fokus ja kieliopillinen topiikki - fokus. Olen osoittanut, että myös semanttisten roolien pragmaattisia funktioita modifioivat konstruktiot, joita käytetään syntaktisesti neutraaleissa ympäristöissä osoittamaan konstituenttien salienssia ja topikaalisuutta, ovat syntaktisesti relevantteja. Olen luonut mallin, josta voidaan nähdä kielitypologisen jatkumon eri kohdissa sijaitsevien kielien suhde passiiviin ja antipassiiviin sekä passiiviin ja antipassiiviin rajoittuvaan keskikategoriseen näkökulmaan. Jatkumon eri kohdissa sijaitsevat kielet voidaan jaotella seuraaviin ryhmiin:

  1. Prototyyppiset akkusatiivikielet. Tällaisia kieliä ovat persoonallista passiivia käyttävät indoeurooppalaiset kielet. Näille kielille on ominaista selvä lausetason syntaktinen oppositio aktiivisen ja passiivisen tilannekuvauksen välillä.
  2. Fokusprominentit ergatiivikielet ja topiikkiprominentit akkusatiivikielet. Fokusprominentteja ergatiivikieliä ovat mm. jakaltek, tzutujil ja sama. Topiikkiprominentteja akkusatiivikieliä ovat mm. mongoli ja japani. Nämä kielet eivät käytä yhtä jyrkkää lausetason syntaktista oppositiota aktiivisen ja passiivisen tilannekuvauksen välillä, vaan oppositio on osittain lauseen sisäinen ja luonteeltaan pragmaattinen.
  3. Topiikkiprominentit fokuskonstruktiokielet ja seriaaliverbikielet. Fokuskonstruktiokieliä ovat esim. tagalog ja malagassi. Seriaaliverbikieliä ovat esim. mandariinikiina ja vietnam.
Mandariinikiinan aktiivisen ba-konstruktion tai passiivisen bei-konstruktion sisältämät lauseet muodostavat kielen sisällä korkeasti transitiivisten lauseiden osasysteemin, jota käytetään semanttisten roolien pragmaattisten funktioiden modifioimiseen. Tällaisessa systeemissä neutraalistuminen tapahtuu semanttisten roolien pragmaattisten funktioiden välillä eikä vaikuta semanttisten roolien syntaktisiin suhteisiin. Sekä agentti että patientti säilyttävät asemansa predikaattiverbin syntaktisina argumentteina.

Mandariinikiinassa ei siis ole syntaktisia suhteita eikä semanttisten roolien syntaktisia suhteita modifioivia rakenteita, kuten syntaktinen passiivi tai antipassiivi. Sen sijaan mandariinikiinassa on vastaavanlainen, lauseen sisäisiä pragmaattisia oppositioita käyttävä systeemi, jota puhuja voi hyödyntää pragmaattisissa valinnoissaan. Tämän systeemin oppositiossa olevissa konstruktioissa syntaktinen kuvaus ei seuraa suoraan tilannekuvauksen semanttisesta rakenteesta, vaan jättää sijaa puhujan pragmaattisille valinnoille. Tästä syystä mandariinikiinan semanttisten roolien pragmaattisia funktioita modifioiva systeemi on myös syntaktisesti relevantti. Vaikka mandariinikiinan systeemiä käytetään ensisijaisesti pragmaattisessa funktiossa, sitä voidaan käyttää myös indoeurooppalaisten kielten passiivin tapaan lauseidenvälisissä topiikkiketjuissa diskurssitopiikin nostamiseksi topiikki - subjektin asemaan. Myös tämä osoittaa mandariinikiinan käyttämän semanttisten roolien pragmaattisia funktioita modifioivan järjestelmän syntaktisen relevanssin.

Avainsanat - Nyckelord
kielitypologia, ydinsyntaksi, passiivi, topiikkiprominenssi, seriaaliverbit, mandariinikiina
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Yleisen kielitieteen laitos / Humanistisen tiedekunnan kirjasto
Muita tietoja