Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Pirjo Soininen
Työn nimi - Arbetets titel
Sanastotyön tietotekniset apuvälineet
Oppiaine - Läroämne
Tietokonelingvistiikka
Työn laji - Arbetets art
Pro gradu
Aika - Datum
9.3.1999
Sivumäärä - Sidoantal
65
Tiivistelmä - Referat

Tämä työ esittelee tietotekniikan hyödyntämistä sanastotyössä, mikä tarkoittaa terminologisen aineiston hankintaa, tallettamista ja käsitellyn aineiston jakamista sitä tarvitseville. Tieteenalana terminologia tutkii erikoiskielien käsitteitä ja termejä. Sanastotyö tuottaa erikoisalojen sanastoja. Sanastotyö on jo automatisoitunut huomattavasti, sillä laajojen kielellisten aineistojen kokoaminen ja käsittely vaatii tietokoneen käsittelykapasiteettia. Tulevaisuudessa yhä suurempi osa sanastotyöprosessista hoidetaan tietokoneavusteisesti.

Terminologian tavoitteena on tietyn erikoisalan viestinnän tehostaminen. Tavoite saavutetaan määrittelemällä sanastotyön aikana alan käsitteet ja nimeämällä ne mahdollisimman yksiselitteisesti sekä pyrkimällä vakiinnuttamaan käsitellyt termit alan kielenkäyttöön.

Työssä esitellään terminhaun menetelmien ohessa termien tunnistamisessa olennaiset termin ominaisuudet. Terminhakua on tutkittu enemmän muilla tieteenaloilla, mutta nykyisillä menetelmillä myös terminologinen terminhaku olisi mahdollista.

Terminologisten tietojen tallettaminen termipankkiin on yleistä, mutta termipankkimalleja on useita erilaisia. Hyvin monet terminologiaa harjoittavat organisaatiot ovat kehittäneet oman termipankin. Yhtenäistä teoriaa ja käytäntöä termipankin luomisesta ollaan vasta kehittämässä. Termipankit ovat suurimmaksi osaksi ns.käsitelähtöisiä eli tiedot talletetaan käsitietueina käsitteen merkityksen mukaan. Tavat käsitteen esittämiseksi termipankissa vaihtelevat suuresti. Tässä työssä esitellään termipankkien tietomalleja ja toteutustapoja sekä tutkimuksia terminologisen tiedon automaattisesta hakemisesta tietämyskantatekniikan avulla.

Sanastotyösovellusten käyttäminen ja kehittäminen vaatii tulevaisuudessa terminologiaa harjoittavilta entistä vankempaa tietoteknistä osaamista. Työvälineiden tulisi helpottaa terminologia aineiston keräämisessä ja ylläpidossa. Terminologisen tiedon jakaminen entistä laajemmalle yleisölle helposti ja joustavasti vaatii käyttäjäystävällisiä julkisia työvälineitä.

Avainsanat - Nyckelord
käsite, käsitetieto, sanastotyö, termi, terminhaku, terminologia, terminologinen tieto, terminologinen tietämyskanta, termipankki, tietomalli, tietotekninen apuväline
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Yleisen kielitieteen laitos
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tdk
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Järvinen, Timo
Työn nimi - Arbetets titel
Tesnière's Structural Syntax Reworked
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Pro gradu -tutkielma
Aika - Datum
marraskuu 1998
Sivumäärä - Sidoantal
135 s.
Tiivistelmä - Referat

Työssä esitellään Lucien Tesnièren (1893-1954) strukturaalisen syntaksiteorian keskeiset käsitteet (konneksio, nukleus ja translaatio) historialliseen viitekehykseensä suhteutettuna. Osoitan dependenssikieliopin yleisimmän formalismin, ns. Gaifman-Hays -notaation puutteet Tesnièren teorian formalisointina ja esitän Tesnièren teoriaan rakentuvan dependenssikieliopin perusmallin. Argumentoin empiirisesti adekvaatin dependenssikuvauksen puolesta, erityisesti käsittelen seuraavia oletuksia

  1. Tesnièren hypoteesi:
    jokaisella syntaktisella elementillä yksi ja vain yksi pääsana
  2. funktioiden uniikkisuushypoteesi:
    syntaktisen elementin dependentit edustavat kukin eri syntaktista funktiota.

Esitän Tesnièren junktioteorian pohjalta kehitellyn ratkaisun koordinaation kuvaamiseen dependenssikieliopissa. Ratkaisu on yhdenmukainen dependenssikieliopin perusmallin kanssa ja pystyy esittämään lingvistisesti adekvaatilla ja implementoitavissa olevalla tavalla erilaiset koordinaatioilmiöt.

Työssä havainnollistetaan kuvausmallin soveltuvuutta typologisesti erilaisten kielten kuvaukseen lukuisten esimerkkien avulla ja lopuksi mallin tietokoneimplementaatiota Functional Dependency Grammar (FDG) -jäsentimessä.

Avainsanat - Nyckelord
syntaksin teoria, dependenssisyntaksi, luonnollisen kielen jäsentäminen
Säilytyspaikka - Förvaringställe