Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Historiallis-kielitieteellinen os.
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Rantanen, Pekka Tapani
Työn nimi - Arbetets titel
PP-Attachment Ambiguities in English - A Corpus-Based Study
Oppiaine - Läroämne
yleinen kielitiede, englantilainen filologia
Työn laji - Arbetets art
pro gradu -tutkielma
Aika - Datum
syyskuu 1990
Sivumäärä - Sidoantal
117 (112+5)
Tiivistelmä - Referat

Työssä käsitellään englannin kielessä yleistä syntaktista monitulkintaisuutta, jonka seurauksena substantiivilauseketta (NP) seuraava prepositiolauseke (PP) voidaan tulkita joko substantiivilauseen jälkimääreeksi tai lauseen predikaattiverbiä määrittäväksi adverbiaaliksi. Perinteisessä kieliopissa tätä monitulkintaisuutta ei ole pidetty ongelmallisena, mutta psykolingvistit ja kielen automaattisesta jäsentämisestä kiinnostuneet lukijat ovat tehneet aihetta sivuavaa tutkimusta.

Työn ensimmäisessä osassa esitellään joukko yleisiä lingvistisiä teorioita, joilla on pyritty selittämään (pääasiassa) ihmisen kykyä ymmärtää syntaktisesti monitulkintaisia rakenteita. Työssä sivutaan kuitenkin myös niitä ongelmia, joita monitulkintaisuus aiheuttaa kielen automaattiselle analyysille. Työn toisessa osassa tutkitaan näiden teorioiden soveltumista tekstikorpuksesta otettuun materiaaliin. Erityisesti keskitytään monitulkintaisuuksien disambiguaatioon vaikuttaviin leksikaalisiin ja leksikaalis-semanttisiin tekijöihin. Tässä suhteessa keskeisiksi todetaan verbien ja substantiivien rektiossa esiintyvät PP:t. Yleisten syntaktisten teorioiden antamat mallit sitä vastoin näyttävät olevan riittämättömiä monitulkintaisten PP:iden disambiguaatioon. Myös leksikaalis-semanttinen tieto näyttäisi olevan hyödyllistä useissa tapauksissa, ja joihinkin tapauksiin vaaditaan myös pragmaattista (puhetilannetta koskevaa) tietoa.

Yleisesti näyttääkin siltä, ettei monitulkintaisten PP:iden disambiguaatiossa voida täysin sulkea pois mitään kielen kuvauksen tasoa. Koska työssä kuitenkin keskitytään lähinnä monitulkintaisten PP-rakenteiden lingvistiseen analyysiin, ei työn tuloksista voi ainakaan suoraan vetää ihmisen kielikykyä tai automaattista kielen analyysia koskevia johtopäätöksiä.

Avainsanat - Nyckelord
prepositiolauseke (PP) - monitulkintaisuus - leksikko
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja
yhdistetty yleisen kielitieteen pro gradu -tutkielma ja englantilaisen filologian sivulaudaturtyö

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Histioriallis-kielitiet. osasto
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Seppo Vanamo
Työn nimi - Arbetets titel
Kielestä ja ihmisen suhteesta todellisuuteen
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
tutkielma
Aika - Datum
17.10.1990
Sivumäärä - Sidoantal
107
Tiivistelmä - Referat

Luonnolliset kielet ovat ihmisten tavoitteiden ja tarpeiden synnyttämiä ja ylläpitämiä järjestelmiä. Tämä on asia, jota ei voida kielen luonnetta kuvattaessa sivuuttaa, vaikka keskityttäisiin tarkastelemaan kieltä ajatusten koodaamisen välineenä. Tutkielman kirjoittaja otaksuu tutkielman kykenevän kertomaan, miksei sitä voida sivuuttaa.

Tästä tutkielmasta on erittäin vaikea laatia lyhyttä ja kattavaa kuvausta. Kirjoittajan lähestymistapaa voidaan kuitenkin jossain määrin valaista seuraavilla tiedoilla.

Kirjoittaja ei ole hakenut lauseista muuta säännöllisyyttä kuin sitä, mikä on välittömässä suhteessa kielenkäyttäjien ilmaisupyrkimyksiin, siis kielelliseen tapaan käsitellä todellisuutta: hän ei usko muunlaisen säännöllisyyden olemassaoloon.

Siltä osin kuin kielen kyky toimia ajatusten koodaamista palvelevana järjestelmänä ei perustu siihen, että kielen avulla voidaan luoda suora yhteys todellisuuteen (esim. erisnimet), tuo kyky perustuu siihen, että sanaston yksiköt ja niistä rakennettavissa olevat yhdistelmät pystyvät edustamaan käsitteiden ja asiantilojen tunnusmerkkejä. Tässä tutkielmassa korostuu se, että todellisuudesta puhuminen paljolti nojautuu todellisuuteen nähden itsenäisiin tunnusmerkkeihin. Mm. todellisuuden ja tunnusmerkkien vastakkainasettelulla on tutkielmassa tärkeä sija.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Laakso, Ville
Työn nimi - Arbetets titel
Perustavastaisuudesta kielitieteessä.
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Pro gradu
Aika - Datum
22.6.1999
Sivumäärä - Sidoantal
96 s.
Tiivistelmä - Referat

Kielitiede on oppialana profiloitunut varsin autonomiseksi ja tekniseksi, vaikka sen tutkimuskohteen, kielen, kautta avautuu lukemattomia kosketuskohtia muidenkin alojen suuntiin. Nimenomaan tällaisten kosketuskohtien vuoksi kielitieteen ei kuitenkaan pitäisi aliarvioida niitä vaatimuksia, joita tietynlainen asennoituminen jonkin muun alan puitteissa asettaa kielen hahmottumiselle ja siten myös kielitieteelle. Ei kielitieteen tutkimuskohteen eikä kielitieteen itsensä hahmottamiseksi riitä luottamus siihen, että kärsivällinen käytännön kielitiede lopulta voisi "paljastaa", mistä kielessä ja kielitieteessä on kysymys. Päinvastoin, kielitieteen on huomattava oma lähtökohtaisesti näkökulmainen luonteensa.

Nimenomaan Ferdinand de Saussure on painottanut näkökulmaisuuden merkitystä sekä kielen että kielitieteen hahmottumiselle. Saussuren ajatteluun kohdistuvissa tulkinnoissa ei kuitenkaan aina ole kyetty antamaan tälle teemalle sille kuuluvaa sijaa. Tarkastelemalla Saussuren esittämiä ajatuksia performatiivisuuden käsitteen valossa voidaan uudella tavalla lähestyä näkökulmaisuuden asettamia vaatimuksia kielitieteellisille lähestymistavoille. Performatiivisuuden käsitteellä pyritään käsittelemään sitä, kuinka niin puhuvien subjektien kuin kielellisten yksiköidenkin identiteetit tulevat konstruoiduiksi osana sosiaalisen normatiivisia käytänteitä. Samalla aukeaa mahdollisuus käsitellä perustavastaisen (engl. antifoundational) asennoitumisen seurauksia kielitieteelle erityisesti siinä mielessä kuin Saussuren esittämät kannat ovat tulkittavissa perustavastaisina, so. merkitysten kaikenmuotoisen annettuuden kiistävinä.

Seurauksina kielitieteelle voidaan pitää toisaalta välttämättömyyttä kiinnittää huomiota ns. teknisen terminologian historialliseen, retoriseen ja tuottavaan luonteeseen ja toisaalta metakielen käsitteen problematisoitumista. Koska erityisesti pyrkimyksistä yksikäsitteisiin ratkaisuihin tulee helposti kielitieteelle suuri rasite, on konkreettistenkin kysymysten äärellä pyrittävä huomioimaan käsitteellisten ratkaisupyrkimysten tuottavia vaikutuksia. Esimerkkinä sellaisesta tutkimuksen suuntautumisesta, jossa kielitieteellinen tarkastelu joutuu joko kieltämään kohteen kielitieteellisen relevanssin tai sopeutumaan yhteiseloon aforistisemman tutkimusotteen kanssa, tarkastellaan postikortin tutkimusta. Välittömämmin yhteydessä sosiaalisen subjektiuden rakentumisen ulottuvuuksiin tarkastellaan baskin ergatiivisuuden historiallisesti rakentunutta symbolista ja erottavaa merkitystä baski-identiteetin kannalta.

Avainsanat - Nyckelord
Saussure, kielitieteen filosofia, performatiivisuus, postikortti, subjekti
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Historiallis-kielitieteellinen kirjasto
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Mickael Pasi Suominen
Työn nimi - Arbetets titel
Aikansa eturivissä. Geneven kielitieteellisestä koulukunnasta
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Pro gradu -tutkielma
Aika - Datum
Helmikuu 2000
Sivumäärä - Sidoantal
90 s.
Tiivistelmä - Referat

Tutkielmassa tarkastellaan erään strukturalistisen koulukunnan syntyä ja toimintaa 1920-luvulta 1950-luvulle. Kyseessä on Geneven kielitieteellinen koulukunta (école genevoise de linguistique). Koulukunnan tärkeimmät edustajat olivat nykyaikaisen kielitieteen perustajaksi kuvatun sveitsiläisen indoeuropeistin Ferdinand de Saussuren (1857-1913) kaksi geneveläistä oppilasta Charles Bally (1865-1947) ja Albert Sechehaye (1870-1946), sekä näiden oppilaat Serge Karcevski (1884-1955), Henri Frei (1899-1980) ja Robert Godel (1902-84).

Aluksi tarkastellaan koulukunnan taustaa ja syntyä. Vaikka ensimmäiset hajanaiset maininnat koulukunnasta on tehty jo huomattavasti aiemmin, varsinaisesti termi "Geneven kielitieteellinen koulukunta" vakiintui 1920-luvun lopulta lähtien, Sechehayen kirjoittaman ohjelmallisen artikkelin (1927) myötä. Koulukunnalla ei alkuvaiheessa ollut mitään institutionalisoitua toimintaa, vaan se samaistettiin lähinnä Ballyn ja Sechehayen työhön. He toimivatkin aktiivisesti mm. 1920-luvun lopulla syntyneiden kansainvälisten kielitieteellisten kongressien yhteydessä ja julkaisivat lukuisia huomattuja teoksia. Vaikka heidän merkityksensä sittemmin onkin jäänyt unohduksiin, he olivat keskeisiä vaikuttajia vuosisadan ensimmäisen puoliskon Eurooppalaisessa kielitieteessä.

Tämän jälkeen tutkielmassa keskitytään vuonna 1940 perustettuun Geneven kielitieteelliseen seuraan (Société genevoise de linguistique) ja sen toimintaan. Seuran lehdeksi perustettiin Cahiers Ferdinand de Saussure, jonka ensimmäinen numero ilmestyi 1941. Seuran jäseniksi liittyi sen varhaisvaiheessa huomattava joukko tärkeitä tutkijoita, mutta toisen maailmansodan vuoksi sen toiminta sai toivottua paikallisemman luonteen. Keskeinen toimintamuoto seurassa olivat istunnot, joiden ytimen muodosti ajankohtaisesta kielitieteellisestä aiheesta pidetty esitelmä ja sen pohjalta käyty keskustelu. Seura ei koskaan pystynyt lunastamaan sen toiminnalle alkuvaiheessa asetettuja toiveita. Ensimmäisen vakavan kriisin seura koki jo 1940-luvun puolivälissä, kun sen aktiivisimpiin jäseniin kuulunut, sihteerinä toiminut Henri Frei erosi hallituksesta ja vetäytyi samalla koko seuran toiminnasta. Myöhemmin 1940-luvulla kuolivat myös seuran puheenjohtajina toimineet Bally ja Sechehaye.

1950-luvulle tultaessa jäsenistön aktiivisuus ei ollut lisääntynyt ja tuntuukin kuin geneveläinen kielitiede olisi Ballyn ja Sechehayen kuoleman jälkeen jäänyt muiden suuntausten varjoon. Vähitellen seura näivettyi aktiivisten jäsenten puutteeseen ja vuonna 1956 se lopulta purettiin. Seuran lehteä ei kuitenkaan lopetettu, vaan sitä ryhtyi julkaisemaan tätä tarkoitusta varten perustettu Cercle Ferdinand de Saussure, joka ei jatkanut puretun seuran muita aktiviteetteja. Lehti ilmestyy yhä.

Loppupuolella tutkielmassa tarkastellaan lisäksi kuinka Geneven kielitieteellinen seura ja Geneven koulukunta suhteutuvat toisiinsa sekä kuinka koulukuntaa on kuvattu sen omien edustajien toimesta eri aikoina.

Avainsanat - Nyckelord
Geneven kielitieteellinen koulukunta, Charles Bally, Albert Sechehaye
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Yleisen kielitieteen laitos
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Faculty of Arts
Laitos - Institution
General Linguistics
Tekijä - Författare
Phoebe Wai-Sum Wong
Työn nimi - Arbetets titel
A Study of Language Attitudes of Cantonese Chinese People towards Cantonese and Finnish in Finland
Oppiaine - Läroämne
General Linguistics
Työn laji - Arbetets art
pro gradu
Aika - Datum
August 1999
Sivumäärä - Sidoantal
98
Tiivistelmä - Referat

The purpose of the study is to present a sociolinguistic description of current language attitudes of the Cantonese Chinese community towards Cantonese and Finnish in Finland. Three hypotheses were made: (1) dominant Chinese language and knowledge in Chinese have positive influence on attitudes towards Cantonese Chinese; (2)Cantonese speaking Chinese tend to have a favourable attitude to bilingualism; (3) the Chinese language is maintained better in its spoken form than in its written form among young speakers.

The quantitative method (questionnaire survey) was used in the present study. 138 Cantonese Chinese (67 males and 71 females), aged 12 or above, took part in the survey. The data was collected between January and February 1999. Data was analysed by SPSS for Windows. Hypotheses were tested through factor analysis, variance of analysis and K-means cluster analysis, etc.

The results show that the target population has favourable attitudes towards Cantonese Chinese. Two groups can be distinguished among the subjects. Cantonese is still the dominant language among the older subjects because most of them work in Chinese restaurants in which they most of the time use only Cantonese. Finnish becomes more dominant among the younger subjects due to the fact that they are exposed more to a Finnish environment, such as Finnish as the language of instruction in schools, and peers.

The second hypothesis was confirmed: the target population has positive attitudes towards bilingualism. Students, housewives and cooks tend to have more favourable attitudes towards bilingualism at the instrumental level.

77 per cent of the young subjects (aged 12-19) reported that their speaking proficiency in Chinese is good or extremely good, whereas only 14 per cent of them claimed that their written proficiency in Chinese is good. It seems that Chinese is maintained better in its spoken form than its written forms among the young subjects of the Cantonese Chinese community in Finland.

Avainsanat - Nyckelord
Language attitudes/use, Cantonese, Finnish, language maintenance/shift, bilingualism
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Department of General Linguistics Library
Muita tietoja