Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Lounela, Mikko
Työn nimi - Arbetets titel
Määritelähtöinen unifikaatiopohjainen kategoriakielioppi ja moniselitteisyyden ratkominen
Oppiaine - Läroämne
Tietokonelingvistiikka
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
huhtikuu 1995
Sivumäärä - Sidoantal
96 + 6
Tiivistelmä - Referat

Tämä tutkielma käsittelee pintajäsennetyn tekstin jatkojäsennystä. Esittelen menetelmän, jonka perustana ovat unifikaatio, kategoriakielioppi ja taulukkojäsennys.

Ehdotan mallia, jossa pintajäsennetyn tekstin merkitsimiin perustuva esitysmuoto muunnetaan piirrerakennepohjaisen kategoriakieliopin mukaisiksi funktoreiksi ja argumenteiksi, jotka sitten jäsennetään tarkoitusta varten sovitetulla taulukkojäsentimellä.

Esitän unifikaatiopohjaisen kategoriakielioppimallin, jossa määreet toimivat funktoreina ja niiden pääsanat argumentteina. Kielioppiin kuuluu myös piirre-epäyhtälöformalismi.

Modifioin taulukkojäsennysalgoritmia siten, että se soveltuu unifikaatiopohjaisen kategoriakieliopin jäsentämiseen. Esitän ohjelmiston, jolla pintajäsennetty teksti voidaan muuntaa piirrepohjaisen kategoriakieliopin muotoon ja jäsentää.

Rakennan kielioppifragmentin, joka jäsentää pintajäsennetyt rinnasteiset nominilausekkeet yksiselitteisiksi piirrerakenteiksi, joissa pääsanojen ja määritteiden suhteet esitetään eksplisiittisesti.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Piitulainen, Jussi
Työn nimi - Arbetets titel
Kielioppijärjestelmien kokonaisvertailu
Oppiaine - Läroämne
Tietokonelingvistiikka
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
marraskuu 1995
Sivumäärä - Sidoantal
65
Tiivistelmä - Referat

Luonnollisten kielten virkerakenteiden kuvaamisessa käytetyt kielioppijärjestelmät ovat muunnelmia muutamasta teemasta. Vertaan keskeisten järjestelmien kokonaisrakennetta muokkaamalla ne yhtenäiseen muotoon relaatioiksi, joiden rakenne noudattaa kunkin järjestelmän rakennetta. Kielioppijärjestelmien vertaaminen on mielekästä, koska niiden tarkoitus on sama - kieliopin tehtävänä on liittää virkkeeseen sen rakennetta kuvaava luenta.

Lähtökohta yritykselleni on vaikutelma, että Koskenniemen järjestelmä, joka perustuu säännöllisten kielten leikkaamiseen, on olennaisesti erilainen kuin järjestelmät, jotka perustuvat luentajonojen toisinkirjoittamiseen. Tämä ero tulee ilmi siinä, että Koskenniemen järjestelmän relaatio rakentuu eri tavalla kuin useille toisinkirjoitusjärjestelmille luonteva relaatio.

Erilaisten kielioppien ymmärtäminen relaatioiksi ja erityisesti jonorelaatioiksi on luontevaa:

  1. Kielioppi liittää virkkeeseen 1. yhden, 2. useampia, tai 3. ei yhtään luentaa.
  2. Virke on luonnostaan sanamuotojen jono.
  3. Koskenniemen järjestelmässä luennat ovat leimajonoja.
  4. Toisinkirjoitusjärjestelmät kirjoittavat toisin luentajonoja.

Leimajonoluentojen lisäksi tarkastelen puurakenteiden jonoja, joita esimerkiksi kontekstittoman kieliopin relaatio kirjoittaa toisin, sekä piirrerakenteiden jonoja, joita unifikaatiokieliopit toisinkirjoittavat.

Jonorelaationi on aito yleistys säännöllisistä relaatioista kahdella eri tavalla. Ensiksi, käytän sellaisia laskutoimituksia, joiden suhteen säännöllisten kielten luokka ei ole suljettu. Tärkein esimerkki on relaation transitiivinen sulkeuma. Toiseksi, en rajoitu sanarelaatioihin. Jonojen alkioiden rakenne voi olla esimerkiksi jonorelaatiossa, joka liittää puujonoihin puujonoja.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Humanistinen tiedekunta
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Metsola, Saija
Työn nimi - Arbetets titel
Recognising arguments in argumentative texts
Oppiaine - Läroämne
Kieliteknologia
Työn laji - Arbetets art
pro gradu
Aika - Datum
helmikuu 2001
Sivumäärä - Sidoantal
57
Tiivistelmä - Referat

Työn tarkoituksena oli selvittää, onko mielipideteksteissä esiintyvien argumenttien tunnistaminen mahdollista tyypillisten tiedonpoimimismenetelmien avulla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, onko argumentin eri elementit mahdollista erottaa toisistaan samoin menetelmin.

Tässä tutkielmassa argumenttia käsiteltiin argumentoinnin tuotteena James B. Freemanin argumentinmallinnusteoriaa mukaillen. Tiedonpoimimismenetelmille tyypilliseen tapaan työssä keskityttiin tutkimaan joitakin tekstin ominaisuuksia eli piirteitä. Tutkittuja piirteitä oli viisi kappaletta: laukaisijasanojen esiintyminen virkkeessä, virkkeen suhteellinen paikka kappaleessa ja tekstissä, virkkeen pituus, rakenne sekä kysymysmuoto.

Tutkimuksen lähteenä oli kymmenen ruotsinkielistä EMU:a käsittelevää mielipidekirjoitusta, jotka oli julkaistu poliittisesti sitoutuneissa lehdissä. Tekstit analysoitiin manuaalisesti niin, että argumenttivirkkeet eroteltiin epäargumenttivirkkeistä samalla analysoiden, mitä argumentin elementtiä kukin argumenttivirke edustaa.

Tilastollisen tutkimuksen ja analyysin (khi-toiseen-metodi) perusteella todettiin, että argumenttien tunnistaminen onnistuisi ainakin jossain määrin laukaisijasanojen, pituuden, rakenteen sekä kysymysmuodon perusteella. Sitä vastoin eri argumentin elementtien erotteleminen tutkittujen piirteiden perusteella näyttäisi paljon vaikeammalta tehtävältä.

Avainsanat - Nyckelord
argumentti, argumentoinnin teoria, tiedonpoiminta
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja