Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Räsänen, Matti
Työn nimi - Arbetets titel
Glottokronologian ydinsanasto ja sen relevanssi kielitieteessä
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
huhtikuu 1993
Sivumäärä - Sidoantal
122
Tiivistelmä - Referat

Tutkielmassa tarkastellaan glottokronologian ydinsanastoa sekä teoreettisesti että suomen ja sen sukukielten avulla. Työn tarkoituksena on selvittää glottokronologian ydinsanaston relevanssia kielitieteessä. Tutkielma koostuu kolmesta melko itsenäisestä osasta.

Ensimmäisessä osassa kuvataan glottokronologian menetelmän perusteita ja syntyhistoriaa. Lisäksi selvitetään ydinsanaston koostumuksen muuttumista lopulliseksi 100 yksikön sanastoksi.

Työn toisessa osassa tarkastellaan glottokronologian sanastokäsitystä. Swadeshin kirjoitusten perusteella selvitellään ydinsanaston rakennetta sanastonkuvausta varten. Tämän jälkeen ydinsanastoa kuvataan formaalisella mallilla, joka havainnollistaa ydinsanaston rakennetta ja erityispiirteitä teoreettisesti.

Tutkielman kolmannessa osassa osoitetaan, että glottokronologian ydinsanasto-oletukset perustuvat virheellisiin arvioihin sanaston rakenteesta ja muuttumisesta. Kolmannessa osassa esitetään kaksi kriittistä näkökulmaa ydinsanastoon. Ensin pohditaan lekseemin ja ydinsanaston käsitteen suhdetta strukturaalisen semantiikan avulla; apuna käytetään formaalisen mallin tarjoamia termejä. Kenttäteorian avulla osoitetaan, ettei kielen lekseemien ja käsitteiden suhde ole glottokronologiassa oletetulla tavalla pysyvästi isomorfinen, vaan ns. ydinsanaston käsitteiden ala voi myös muuttua. Toiseksi osoitetaan suomen ja sen sukukielten sanaston avulla ydinsanaston muodostamisperiaatteissa metodologinen ongelma, joka johtaa osittain vääriin sanahistoriallisiin tulkintoihin.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Valkama, Kari
Työn nimi - Arbetets titel
Studies in Duri grammar
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
syyskuu 1993
Sivumäärä - Sidoantal
107
Tiivistelmä - Referat

Tämä tutkielma koostuu kolmesta artikkelista: durin persoonamerkintä, durin sanajärjestys ja durin pääluokat.

Durin kielessä on neljä pronominiryhmää: enkliittiset, prokliittiset ja vapaat pronominit sekä jälkiliitepronominit. Enkliittisiä pronomineja käytetään tyypillisesti transitiivilauseiden objektien ja intransitiivilauseiden subjektien merkitsemiseen. Prokliittisia pronomineja käytetään transitiivilauseiden subjektien merkitsemiseen. Kuitenkin tietyissä tapauksissa intransitiivilauseiden subjektit merkitään prokliiteilla. Kyseessä on siten jakaantunut ergatiivinen (split ergative) järjestelmä.

Durin sanajärjestys on melko johdonmukaisesti VP-tyyppiä. Vain kysymyspartikkelit, demonstratiivit ja lukusanat muodostavat poikkeuksen.

Durissa on neljä pääluokkaa: O-rakenne (actor focus), transitiivinen N-rakenne (goal focus), intransitiivinen N-rakenne (antipassiivi) ja di-rakenne (passiivi). Näiden neljän pääluokan diskurssifunktioita tutkittiin topikaalisuuden pohjalta (topic persistency ja referential distance) ja havaittiin, että sekä O- että transitiivinen N-rakenne ovat aktiivi-transitiivisia. Intransitiivinen N-rakenne sopii antipassiiviksi ja di-rakenne passiiviksi topikaalisuutensa perusteella. Lopuksi tässä artikkelissa pohdittiin em.aktiivi-transitiivisten rakenteiden eroja.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Elmolhoda, Morteza
Työn nimi - Arbetets titel
Phonotactics of Persian
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
marraskuu 1993
Sivumäärä - Sidoantal
87
Tiivistelmä - Referat

The main purpose of this thesis is to study the phonotactic structures in modern Persian. Here the term modern Persian refers to a fairly typical educated Persian based on the so-called Tehrani dialect - the prestigious dialect of Persian which is considered to be standard Persian of Iran.

The thesis has been arranged into five sections. The first section presents an outline of the goal of the study, the problem of selecting a basic frame of reference and the data. It gives a clear picture of the phonemic system of Persian and provides a frequency analysis of its phonemes. The second section deals with the methodology of the study, how the syllable is approached, internal structure of the syllables and the typology of syllables in Persian. Section three has been allocated to the structural study of Persian syllables. It discusses the structure of onset, the structure of nucleus, the structure of coda, the phonemic structure of CVC syllables, the structure of the consonant cluster in CVCC syllable, and the medial clusters. In section four, the distribution of syllables in Persian words will be studied. The final section - section five - studies the Persianization processes of the foreign words.

There are four appendexes to the thesis. Appendix 1 displays the phonemic structure of Persian CVC syllables. Positional classification of syllables in Persian words have been presented in Appendix 2. In Appendix 3, there is quantitative information on the distribution of Persian phonemes and syllables. Appendix 4 embraces the data consisting of 2662 syllables together with examples.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Tapola, Katri
Työn nimi - Arbetets titel
Naisen kuvasta Nykysuomen sanakirjassa ja Suomen kielen perussanakirjassa
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
marraskuu 1993
Sivumäärä - Sidoantal
62
Tiivistelmä - Referat

Tarkastelen tutkielmassani millaista naiskäsitystä kieli heijastaa, millainen on naisen kuva kielessä. Olen rajannut työni koskemaan sanastoa, joka kielen osa-alueista ehkä selkeimmin luokittelee kokemustamme käsitteiksi ja ilmentää maailmankuvaamme sekä ideologiaamme. Tutkittavan sanaston olen valinnut suomalaisista yksikielisistä sanakirjoista Nykysuomen sanakirja (NS) ja Suomen kielen perussanakirja (SKPS) hakusanojen nainen ja mies sana-artikkeleiden kohdalta. Tutkin siis ko. sana-artikkeleiden välittämää kuvaa erityisesti sen suhteen mitä kielellisisä valintoja niiden määritelmänlaatimisessa (sananmerkityksen kuvauksessa) ja esimerkkien muokkaamisessa sekä valinnassa (sanan käyttötapojen ja -yhteyksien kuvauksessa) on tehty.

Olennainen osuus työssäni on myös leksikografian eli sanakirjan laadinnan periaatteiden ja tavoitteiden tarkastelulla. Leksikografisen perinteen tarkastelussa keskityn edelleen sanakirjan mikrostruktuuriin eli yksittäisen sana-artikkelin rakenteeseen ja sisältöön sekä niihin näkemyksiin kielestä, joita sana-artikkelin rakennetta tutkimalla voidaan hahmottaa. Lähtökohtanani on, että leksikografinen traditio vaikuttaa siihen, millaista todellisuutta sanakirja heijastaa; siksi käsittelenkin ideologian ja leksikografian suhdetta sekä näiden vaikutusta sanakirjan välittämään naiskuvaan. Tarkasteluni perustuu naisnäkökulman valinnalle, mikä työssäni merkitsee kulttuurin ja kielenkäytön mieskeskeisyyden tiedostamista. Tämä tarkoittaa mm. kielenkäytön seksismin kartoittamista eli tarkastelua kielen käytössä ilmenevistä mieskeskeisistä maailmantulkinnoista, joihin muun muassa kuuluu näkemys naisista määritelmällisesti miehille alisteisina ja miehiä alempiarvoisina.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Mäkinen, Elisa
Työn nimi - Arbetets titel
Aikuisen oman puhunnoksen toistot lapselle suunnatussa puheessa
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
tammikuu 1994
Sivumäärä - Sidoantal
69 + 13
Tiivistelmä - Referat

Aikuisen lapselle suuntaaman puheen ominaisuuksia on enimmäkseen tarkasteltu äidin ja lapsen välisessä vuorovaikutuksessa. Aikuisen oman puhunnoksen toistot ovat lapselle suunnatun puheen tavanomainen piirre. Puhuessaan lapsen kanssa aikuinen toistaa puhunnoksen sellaisenaan tai osittain. Aikaisemmat tutkimukset eivät yksiselitteisesti tue toistojen myönteistä vaikutusta lapsen kielen kehitykseen.

Oman aineistoni pohjalta tarkastelen omien puhunnosten toistojen lukumäärää, rakennetta ja tarkoitusta lapselle suunnatussa puheessa. Koehenkilöinä ovat 1v 5kk vanha poika, hänen tätinsä ja äitinsä. Aineiston olen kerännyt äänittämällä aikuisen ja lapsen välistä vuorovaikutusta lapsen kotona. Äänitystilanteissa aikuinen leikki lapsen kanssa ennalta valituilla leluilla tai luki kirjoja. Kustakin tilanteesta aineistoa kertyi noin 15 minuuttia.

Leikkimistilanteessa äiti toisti omista puhunnoksistaan 14,2 % ja T.N. omistaan vain 4,7 %. T.N:n toistoista kolme neljästä oli täydellisiä, kun taas äidin toistoista alle 10 % oli täydellisiä toistoja. Aikuisen oman puhunnoksen osuus kaikiksta puhunnoksista oli samaa suuruusluokkaa leikkimis- ja lukemistilanteessa sekä äidillä että T.N:llä.

Äidin oman puhunnoksen toistojen osuus kaikista puhunnoksista ei ratkaisevasti poikkea kirjallisuudessa esitetyistä luvuista. Sen sijaan T.N:n osuudet poikkeavat paljon, sillä kirjallisuudessa esitetyn tutkimuksen mukaan äidin ja lapsettoman naisen oman puhunnoksen toistot eivät juurikaan poikkea toisistaan.

Toistettujen rakenteiden vertailun mahdollistamiseksi olen jakanut toistot sisältösanojen perusteella substantiiveihin, adjektiiveihin, verbeihin ja muihin. Äiti toistaa eniten verbejä ja substantiiveja, kun taas T.N. toistaa eniten substantiiveja. Äidin verbin toistot esiintyvät enimmäkseen leikkimistilanteessa, kun taas substantiivin toistoja molemmat aikuiset käyttävät lukemistilanteessa.

Aineistossani aikuisen oman puhunnoksen toiston ensisijainen tarkoitus on saada lapsi ymmärtämään puhunnoksen tarkoitus ja toimimaan sen mukaisesti. Substantiivien toistaminen oli asioiden nimeämistä ja T.N:n kohdalla se voidaan tulkita kielen opettamiseksi.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Airola, Anu
Työn nimi - Arbetets titel
Nousta-verbin semantiikkaa
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
huhtikuu 1995
Sivumäärä - Sidoantal
113 + 20
Tiivistelmä - Referat

Kognitiivisen kieliopin mukaan kielen yksiköt ovat kaksinapaisia symbolisia rakenteita. Symbolisen rakenteen toisen poolin muodostaa jokin semanttiseen avaruuteen sijoittuva lokaatio tai muodostelma, toisen poolin puolestaan vastaava fonologiseen avaruuteen sijoittuva rakenne. Semanttista ja fonologista rakennetta yhdistää vastaavuussuhde, jota voidaan nimittää symbolisaatioksi.

Useimpien symbolisten yksiköiden muoto ja merkitys varioivat; sen paremmin symbolisen yksikön semanttinen kuin fonologinenkaan pooli ei siten muodosta yhtä jakamatonta kokonaisuutta. Kognitiivisen kieliopin mukaan leksikaalisen (symbolisen) yksikön sekä semanttinen että fonologinen pooli voidaankin analysoida kompleksiseksi kategoriaksi, joka edelleen voidaan ymmärtää ja kuvata skemaattisena verkkona.

Tutkielmani aiheena on suomen polyseeminen verbi nousta. Työn lähtökohtana on noin 700 nousta-verbin toteutumaa käsittävä aineisto, jonka pohjalta yritän hahmotella sitä skemaattista (merkitysten) verkkoa, joka mahdollisesti muodostaa leksikaalisen yksikön nousta semanttisen poolin. Kognitiivisen kieliopin tarjoaman näkökulman lisäksi katson aineistoa myös määritteiden kannalta; eriytyvätkö nousta-verbin eri merkitysvariantit myös esimerkiksi argumenttirakenteen perusteella?

Analysoidun aineiston valossa näyttäisi siltä, että verbin nousta eri merkitysvariantit on mahdollista pelkistää kolmeksi eriluonteisen prosessin (lokaation muutos, orientaation muutos, 'määrän lisäys') hahmottavaksi alamerkitykseksi. Kyseisillä merkitysvarianteilla näyttäisi lisäksi olevan tendenssi myös morfosyntaktisesti käyttäytyä eri tavoin; siten kvantitatiivinen analyysi ainakin tämän aineiston osalta tukee kognitiivisen kieliopin välinein tehtyä analyysia. Tässä työssä saatua 'tulosta' on kuitenkin pidettävä lähinnä hypoteettisena. Vasta vertailu kattavampaan, eri tyylilajeista koostettuun aineistoon osoittaa, kuinka pysyviä eri merkitysvarianttien argumenttikehykset ovat. Onko siis argumenttikehysten osalta nyt saatua tulosta pidettävä sattumana vai onko kyseessä systemaattinen tendenssi?

Työ jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisessä jaksossa käsitellään kognitiivisen kieliopin peruskäsitteitä, toisessa jaksossa kyseisen kieliteorian tarjoamaa välineistöä pyritään soveltamaan aineiston analyysiin. Kolmannessa osassa esitellään aineisto kvantitatiivisen analyysin näkökulmasta.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja

Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Kuukka, Kari
Työn nimi - Arbetets titel
On the existence of psychologically attainable morphophonological schemata
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
pro gradu
Aika - Datum
huhtikuu 1995
Sivumäärä - Sidoantal
123 + 23
Tiivistelmä - Referat

Tämä pro gradu tutkielma tarkastelee taivutusmorfologiaa, käyttäen tutkimuskohteena englannin verbien imperfektimuotoja (past tense). Tarkastelussa käytetään morfologisen skeeman käsitteitä, joissa verbimuotojen samankaltaisuuden katsotaan aiheuttavan verbien ryhmittymistä skemaattisiksi rakenteiksi. Aihetta ovat käsitelleet kirjallisuudessa laajemmin mm. Joan Bybee ja John Paul Stemberger, joiden ajatukset ovat toimineet lähtökohtana tälle tutkielmalle. Perimmäisenä tavoitteena on löytää tapa tarkastella morfologiaa (ja leksikkoa yleensä), joka olisi yhteneväinen vallitsevan ymmärryksemme kanssa psykologisten ja neurologisten prosessien luonteesta. Näin ollen tutkielman kokonaisilme on erittäin poikkitieteellinen.

Tutkielma laajentaa skeeman käsitettä neutraaliverkkojen tasolle pyrkien osoittamaan, että skeemojen voidaan ajatella olevan itsensä alla vaikuttavien todellisten fyysisten neutraaliverkkojen korkeampi abstraktiotaso. Esimerkkinä tällaisesta neutraaliverkkoihin perustuvasta tavasta käsitellä taivutusmorfologiaa tutkielma tarkastelee David Rumelhartin ja James McClellandin PDP-lähestymistapaa (Parallel Distributed Processing). Erityisenä tarkastelun kohteena on heidän tekemänsä tietokonepohjainen sovellutus, jossa koneen on voitu osoittaa oppivan englannin verbien käyttäytymisen imperfektissä käyden läpi samat kehitysvaiheet (ja niihin kuuluvat virheet) kuin englannin äidinkielenään oppivien lasten on havaittu tekevän.

Tutkielma tarkastelee myös englannin verbien imperfektimuotojen järjestymistä, ennenkaikkea niitä säännönmukaisuuksia, jotka vallitsevat ns. vahvojen eli epäsäännöllisten verbien joukossa. Työ sisältää tietokannan (josta liitteenä kaksi listausta), johon on kerätty englannin epäsäännölliset verbit (283) sekä niiden käyttäytyminen, esiintymisfrekvenssit ja muu olennainen tieto pitäen taustalla ajatusta, että tätä tietokantaa voitaisiin konkreettisesti käyttää hyväksi suunniteltaessa testiä, jolla testata englantia vieraana kielenä (ESL) opiskelevien käyttämiä skemaattisia rakenteita.

Työn perimmäisenä tarkoituksena on ollut luoda teoreettinen viitekehys, josta voitaisiin suoraan lähteä empiirisesti testaamaan yksilöiden välisiä eroja hahmottaa englannin epäsäännöllisten verbien joukossa vallitsevia säännönmukaisuuksia. Näin ollen tutkielma käsittelee hieman yleisluonteisesti myös joitakin vallitsevia käsityksiä ja teorioita vieraan kieleen (L2) oppimisesta.

Tutkielman viimeisin osa pyrkii asettamaan selkeät suuntaviivat konkreettiselle tutkimukselle, jossa voitaisiin osoittaa suora suhde yksilön menestykselle vieraan kieleen (englannin) oppimisessa, sekä hänen käyttämilleen skemaattisille rakenteille hänen hahmottaessaan ko. kieltä. Varsinainen kokeen suoritus ei kuitenkaan kuulu tämän työn piiriin, sillä laajuudessaan se sopii parhaiten pienelle tutkimusryhmälle.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja