Tiedekunta/Osasto - Fakultet/Sektion
Laitos - Institution
Yleisen kielitieteen laitos
Tekijä - Författare
Vilkki, Liisa
Työn nimi - Arbetets titel
Episteeminen modaalisuus semanttisena alueena
Oppiaine - Läroämne
Yleinen kielitiede
Työn laji - Arbetets art
Aika - Datum
lokakuu 1991
Sivumäärä - Sidoantal
170
Tiivistelmä - Referat

Tarkastelen työssäni kysymyksiä, jotka liittyvät episteemisen modaalisuuden määrittämiseen semanttisena alueena. Episteemisellä modaalisuudella on läheinen yhteys useisiin semanttisiin alueisiin. Työssäni jää tarkemman käsittelyn ulkopuolelle episteemisen modaalisuuden suhde kieltoon, temporaalisuuteen ja aspektiin.

Keskeisessä asemassa on episteemisen modaalisuuden ja evidentiaalisuuden suhteen selvittäminen. Tämän vuoksi vertaan useissa luvuissa episteemisiä merkityksiä kieliopillistavia kieliä, kuten englantia ja suomea, kieliin, jotka kieliopillistavat jonkin verran myös evidentiaalisia merkityksiä tai joiden kieliopillisessa systeemissä evidentaalit ovat episteemisiä muotoja hallitsevampia. Tutkimukseni osoittaa, että episteemisen modaalisuuden rajat ovat sumeat, eli se ei piirry selkeästi erilleen evidentiaalisuudesta ja muista läheisistä semanttisista alueista. Toisaalta kuitenkin voidaan erottaa episteemistä modaalisuutta edustavia prototyyppejä. Luonnollisen kielen episteemisen modaalisuuden määritelmät ovat perustuneet usein vain muutamien kielten systeemilauseista tehtyihin yleistyksiin.

Erilaisissa määritelmissä on perinteisesti tukeuduttu logiikan käsitteisiin, kuten mahdollisuuden ja välttämättömyyden käsitteisiin. Viime vuosina tehdyt laajat typologiset tutkimukset tukevat näkemystä, että episteemistä modaalisuutta ja eri kielten yksittäisiä episteemisiä merkityksiä määriteltäessä tulisi viitata puhujan ja kuulijan väliseen implisiittiseen kommunikatiiviseen sopimukseen. Kommunikatiivisen sopimuksen käsite on Givonin esittämä. Sopimuksen konventiot koskevat puhujan ja kuulijan asenteita ja odotuksia, jotka liittyvät kielenkäytön episteemiseen aspektiin. Asenteita ja odotuksia kuvaavat asteittaiset parametrit, jotka muodostavat episteemisen semanttisen alueen ja jotka ulottuvat muillekin alueille.

Keskeisiä parametrejä ovat puhujan usko tai tieto; puhujan varmuus; puhujan käsitys siitä, missä määrin evidenssin esittäminen on tarpeellista; puhujan arvio kuulijan tiedosta; puhujan valmius sietää esittämänsä proposition kyseenalaistaminen ja todennäköisyys, että kuulija asettaa puhujan esittämän proposition kyseenalaiseksi ja vaatii evidenssiä sen tueksi. Episteemisten ilmaisujen merkitysten tutkimuksia yksittäisissä kielissä voidaan hyödyntää kuvattaessa tarkemmin episteemistä semanttista aluetta.Työni loppuosassa tarkastelen lyhyesti Andersonin mentaalisten mallien soveltuvuutta episteemisen semanttisen alueen kuvauksessa. Pohdin myös abduktiivisen, induktiivisen ja deduktiivisen päättelyn soveltamista rakennettaessa semanttisia alueita kuvaavia karttoja. Tarkasteluni osoittaa, että samaa episteemisen alueen peruskarttaa voidaan todennäköisesti käyttää sekä kuvattaessa useiden yksittäisten kielten erityyppisten episteemisten ilmaisujen käyttöalueita että vertailtaessa eri kieliä.

Avainsanat - Nyckelord
Säilytyspaikka - Förvaringställe
Muita tietoja