[Next] [Up] [Previous] [Contents]
Next: Termejä Up: Ctl531: Kurssimateriaalia Previous: Tekstinkäsittelymenetelmät

7 Epsilon-editori

Mikä Epsilon on, miksi opetella sitä

Epsilon on ns. Emacs-tyyppinen editori, joka osaa hyödyntää joitain DOSin erityisominaisuuksia. Epsilon on kaupallinen ohjelma, jonka käyttöoikeus sinulla on vain tämän kurssin ajan. Kurssilla käytettävä Epsilonin versio on varsin vanha, vuodelta 1987. Ohjelman uudemmat versiot ovat luonnollisesti monipuolisempia, mutta tämäkin riittää erinomaisesti kurssin tarpeisiin. Lisäksi tämä vanha versio vie varsin vähän levytilaa.

Epsilonin opetteleminen on hyödyllistä useista syistä:

7.2 Epsilonin alkeita

Epsilon muodostaa itse asiassa käyttöympäristön, jonka puitteissa voi tehdä paljon muutakin kuin vain käsitellä tekstiä. Erityisesti Epsilonista käsin voi poistaa tiedostoja, muuttaa niiden nimiä, suorittaa muita ohjelmia jne.

7.2.1 Epsilonin ohjelmoitu oppitunti (tutorial)

Epsilonin opettelu kannattaa aloittaa eteach-ohjelman avulla. Se on valmiiksi laadittu tiedosto, joka sisältää pikakurssin Epsilonin käytöstä. Ensimmäisellä kokeilukerralla Epsilon-editori kannattaa käynnistää komennolla

        epsilon -teach

Tällöin käynnistyy kyseinen tutoriaali. Käyttäjä saa eteensä ruudullisen tekstiä, joka sisältää tietoja ja ohjeita. Oppitunnin ensimmäisessä ruudussa on tietoja ja neuvoja sen verran, että niiden avulla pääsee seuraavalle sivulle.

Peruskäsitteitä

Tiedosto, puskuri ja ikkuna

Epsilonin (ja minkä tahansa muun Emacs-tyyppisen editorin) käytön oppimisessa on keskeistä ymmärtää ero seuraavien käsitteiden tai ''olioiden'' välillä:

Tiedosto (file):
Levykkeellä oleva dokumentti, joka on sieltä haettavissa ja sinne tallennettavissa.

Puskuri (buffer):
Epsilonin tietokoneen työmuistiin varaama tila, jossa tiedosto on työskentelyn aikana. Kun poistut Epsilonista (C-X C-C), puskurit tyhjenevät.

Ikkuna (window):
Näyttö tai näytön osa, jossa puskurin sisältö on nähtävissä. Ikkunassa on aina kaksi osaa: tekstikenttä ja tilarivi (modeline, ikkunan alin rivi).

Ikkuna, puskuri ja tiedosto ovat täysin eri olioita. Esimerkiksi:

Epsilonin käynnistys ja lopetus

Epsilon käynnistyy DOSin komentoriviltä komennolla

epsilon tiedosto [+n] ...

esim.

         epsilon
         epsilon epsilon1.man
         epsilon epsilon1.man +200

Jos käynnistettäessä annetaan tiedoston nimi, hakee ohjelma tiedoston levykkeeltä, sijoittaa sen samannimiseen puskuriin ja näyttää ikkunassa, mikäli mahdollista: normaalinäytössä voi olla kerrallaan enintään 12 ikkunaa. Tiedostonnimiä voi antaa useita peräkkäin, jolloin Epsilon lukee ne kaikki, mutta ei välttämättä näytä niitä kaikkia ikkunoissa.

Tiedoston nimen jälkeen voidaan myös antaa ''+''-merkin jälkeen sen rivin numero, jonka kohdalta alkaen ohjelman halutaan näyttävän puskuria ikkunassa.

Jos tiedoston nimeä ei anneta, avaa Epsilon oletuspuskurin ''main'' ja yhden ikkunan.

Epsilonin lopettaminen onnistuu näppäinyhdistelmällä <Ctrl-X> <Ctrl-C> tai <Ctrl-X> <Ctrl-Z> (Epsilonin näppäinmerkintöjä käyttäen ''C-X C-C'' ja ''C-X C-Z'').

Komennot ja näppäimet

Epsilonissa on sisäänrakennettuna rajallinen joukko komentoja (n. 150). Jokaisella komennolla on nimi, esim. ''save-file'', ''help'' tai ''forward-char''. Komento voidaan suorittaa kutsumalla sitä nimeltä. Näin käytettynä Epsilon muistuttaa edlin-editoria tai DOSin komentotulkkia, joissa kaikki toiminnot käynnistetään kirjoittamalla komentoja. Joskus tästä on hyötyäkin.

Komento voidaan myös sitoa (bind) johonkin näppäimeen tai näppäinyhdistelmään (tähän palataan myöhemmin). Yleisimmät komennot on jo sidottu johonkin näppäimeen, joten monien komentojen nimiä ei tarvitse käyttää, vaan riittää painaa oikeaa näppäintä. Kaikki näppäin-komento -yhdistelmät on mahdollista purkaa ja sitoa uudelleen halutulla tavalla. Näin käyttäjän on mahdollista muokata Epsilonin näppäimistö haluamakseen.

Echo area tarkoittaa näytön alinta riviä, joka ei kuulu mihinkään ikkunaan. Sinne tulostuvat ohjelman suorittamat komennot sekä käyttäjälle tarkoitetut viestit ja vastauspyynnöt.

Näppäimiä ja näppäinyhdistelmiä esitettäessä ohjelma ja tämä opas käyttävät seuraavia merkintätapoja:

Näppäin tai näppäinyhdistelmä voi olla:

  1. mikä tahansa näkyvän merkin tuottava kirjoituskonenäppäimistön näppäin, esim.

    [IMAGE (tabular)]

  2. mikä tahansa näkyvän merkin tuottava numeronäppäimistön näppäin, esim.

    [IMAGE (tabular)]

  3. <Alt> ja mikä tahansa näkyvän merkin tuottava näppäin, esim.

    [IMAGE (tabular)]

  4. <Ctrl> ja jokin edellä mainituista näppäimistä, esim.

    [IMAGE (tabular)]

  5. Erikseen painettava prefiksinäppäin ja sitten jokin edellä mainituista prefiksinäppäimistä.

    [IMAGE (tabular)]

    Huomaa, että <Esc>-näppäin on siis vaihtoehto <Alt>-näppäimelle.

Näppäinyhdistelmä muodostuu prefiksistä ja yksittäisestä näppäimestä tai näppäinyhdistelmästä. Prefiksi on erikseen sellaiseksi määritelty näppäin. Yhtäaikaa varsinaisen näppäimen kanssa pohjassa pidettäviä prefiksinäppäimiä ovat <Shift>, <Ctrl> ja <Alt>. Näiden prefiksinäppäinten paikkoja ei voi määritellä uudelleen.

Lisäksi on olemassa prefiksejä, jotka painetaan ennen varsinaista näppäintä. Nämä prefiksit on määritelty Epsilonissa ja niiden paikkaa voi muuttaa. Määritelty prefiksi ei voi samanaikaisesti esiintyä yksittäisenä näppäimenä jossakin muussa tehtävässä. Tärkein tällainen prefiksi on ''C-X''. Kun tämä prefiksi näppäin yhdistetään näppäimeen ''C-C'', saadaan näppäinyhdistelmä, jolla Epsilon voidaan lopettaa: ''C-X C-C''.

Kun prefiksinäppäintä on painettu, ilmestyy kuvaruudun alimmalle riville (echo area) prefiksinäppäimen symboli, esim. ''C-X'' tai ''Alt-'' Tämä tarkoittaa, että on painettava vielä jotain näppäintä, ennen kuin näppäinyhdistelmä on täydellinen.

Näppäin <Esc> vastaa <Alt>-näppäintä, mutta sitä ei pidetä painettuna yhtä aikaa toisen näppäimen kanssa. Tämä on olemassa, koska kaikilla näppäimistöillä <Alt>-näppäin ei toimi. <Esc>-näppäimen painaminen tulostaa siis alariville ''Alt-''.

7.2.3 Kohdistin ja sen liikuttaminen

Epsilonin kohdistimesta (kursorista, cursor) käytetään nimitystä point. Se osoittaa paikan, jossa muokkaus tapahtuu. Kohdistin osoittaa siis aina työikkunan (current window) ja siinä näytettävän työpuskurin (current buffer).

Kohdistinta siirtävä komento on usein sidottu sekä <Ctrl>- että <Alt>- näppäinyhdistelmään. Se, kumpaa näistä kulloinkin käytetään on usein pääteltävissä:

[IMAGE (tabular)]

Näytön vierittäminen

Näytön vierityskomennoissa (scrolling) <Ctrl>- ja <Alt>-yhdistelmät toimivat usein vastakkaisiin suuntiin:

[IMAGE (tabular)]

7.3 Yleiskomentoja

Tärkeimmät tässä ja seuraavissa kappaleissa esitetyt komennot on merkitty kolmella tähdellä (***). Nämä komennot on hyödyllistä vaikka opetella ulkoa, jos aikoo käyttää Epsilonia tai muita Emacseja vähänkään enemmän.

Avusteiden käyttö

Epsilonin avustetoiminto käynnistyy näppäinkomennolla F-10 tai A-? tai <Esc>-?. Tämän jälkeen täytyy valita avusteen tyyppi painamalla jotain seuraavista näppäimistä:

?
''? for choices'' eli painamalla ? ohjelma näyttää vaihtoehdot.

c
(describe-command): kysyy, minkä nimisestä komennosta haluat tietoa (sama kuin näppäin F-7).

k
(describe-key): kysyy, mistä näppäimestä tai näppäinyhdistelmästä haluat tietoa (= F-8).

a
(apropos): ohjelma kysyy merkkijonoa ja näyttää luettelon niistä komennoista, joiden nimessä tai määritelmässä esiintyy antamasi merkkijono (= F-9)

Jos käytät avustetoimintoa jonkin toisen komennon aikana, ohjelma tulostaa kyseisen komennon kuvauksen (ns. more-tilassa) alkaen näytön yläreunasta. Komennon kuvauksen loppu on merkitty katkoviivoin. Tästä tilasta pääset yhdellä C-G:lla takaisin komentoon, jota olit suorittamassa, ja seuraava C-G on normaali komennon peruutus. More-tila on listojen lukemiseen tarkoitettu tila, jossa pääsee välilyöntinäppäimen avulla seuraavalle sivulle ja lopulta pois more-tilasta.

Tärkeitä yleiskomentoja

*** C-U (argument)
Tällä komennolla voi antaa seuraavalle komennolle numeerisen argumentin. Käytännössä se tarkoittaa useimmilla komennoilla komennon toistokertojen lukumäärää. Argumentin oletusarvo on 4 ja yläraja 10 000. C-U:n painaminen useita kertoja peräkkäin kertoo argumentin 4:llä, esim. C-U C-U = 16 ([IMAGE tex2html_wrap]).

Esim. näppäilysarja ''C-U 7 C-F'' siirtää kohdistinta eteenpäin 7 merkkiä.

*** A-X tai F-2 (named-command)
Tämä komento kysyy käynnistettävän komennon nimeä. Tätä käytetään siis erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa jotain komentoa ei ole sidottu mihinkään näppäimeen tai näppäinyhdistelmään. Komennon nimeä tarvitsee kirjoittaa vain niin pitkälti, että se yksilöi komennon yksiselitteisesti; komennon loppuosan voi tällöin täydentää välilyöntinäppäimellä (<Space>)

7.3.3 Paikannuskomennot

C-X L (count-lines)
näyttää kuvaruudun alimmalla rivillä puskurin rivien lukumäärän, monennellako rivillä kohdistin on, ja tiedoston koon tavuina.

C-X = (show-point)
näyttää kohdistimen sijainnin rivillä (sarakkeen numeron; numerointi alkaa nollasta), monesko merkki puskurin alusta lukien on kohdistimen kohdalla, ja puskurin koon tavuina.

''goto-line''
siirtää kohdistimen argumentin kertomalle riville.

Näppäinsidonnat

Komentojen sidonnat näppäimiin ovat toisistaan riippumattomia ja tallennettavissa. Epsilonista voi tehdä version, jossa sidonnat on tehty juuri käyttäjän haluamalla tavalla ja jonka voi myöhemmin käynnistää suoraan. Oman version voi nimetä vaikkapa omalla nimellä; tarkenneosan tulee olla sta.

*** F-1 (bind-to-key)
Tämän komennon avulla minkä tahansa komennon voi sitoa haluttuun näppäinyhdistelmmän. Sidonta on voimassa vain istunnon ajan, ellei sitä talleteta komennolla ''write-state''.

''unbind-key''
Purkaa halutun näppäinsidonnan; vaikutusaika kuten edellä.

''create-prefix-command''
Luo uuden prefiksinäppäimen.

''wall-chart''
Näyttää listan näppäimiin sidotuista komennoista puskurissa ''wall''. Tästä puskurista pääset takaisin siihen, missä olit esim. komennolla C-X B <Enter>.

''write-state''
Tallentaa pysyvästi istunnossa muutetut näppäinsidonnat. Ohjelma tallentaa sidonnat oletusarvoisesti Epsilonin perusversion tilatiedostoon epsilon.sta. Voit kuitenkin nimetä uuden tilatiedoston, jonka tarkenneosa on sta. Epsilonin käynnistäminen sen kanssa tapahtuu komennolla
epsilon -stiedosto

missä tiedosto on käytettävän tilatiedoston nimi. Esim. käynnistyskomento ''epsilon -soma' käynnistää Epsilonin tilaversion oma.sta.

Määritelmiä Epsilonin käyttämille tekstiyksiköille

Sana:
jono kirjaimia, numeroita, ja alaviivamerkkejä. Ongelmana Epsilonissa ovat kansalliset merkit, sillä å, ä ja ö eivät kuulu ASCII-standardiin.

Virke:
loppuu yhteen välimerkeistä ''.'', ''!'', ''?'', jota täytyy seurata kaksi välilyöntiä tai uusi rivi (newline, C-J). Virkkeen lopun merkkinä toimii myös kappaleen loppumerkki.

Huomaa, että suomalaisessa tekstissä virke ei lopu kahteen, vaan yhteen välilyöntiin. Ongelmasta voi selvitä muuttamalla jokaisen merkkijonon ''.<Blank>'' muotoon ''.<Blank><Blank>'', missä <Blank> on välilyönti. Samoin hoidetaan ! ja ?. Lyhenteet yms. ongelmatapaukset kannattaa kuitenkin tarkistaa, sillä ohjelma voi luulla, että ne päättävät virkkeen.

Kappale:
Kappaleita erottavat toisistaan tyhjät rivit (ja <Ctrl-L>:t eli sivunvaihtomerkit) ja rivit, jotka alkavat välilyönneillä tai sarkainmerkeillä (tabulaattorimerkeillä).

Jos kappaleen ensimmäinen tai viimeinen rivi alkaa pisteellä ''.'', olettaa Epsilon sen olevan tekstin muotoilukomento, joka ei kuulu kappaleeseen.

7.5 Tekstin muokkaus

Merkkien lisääminen ja poistaminen  

Suurin osa normaaleista merkeistä on automaattisesti lisättävissä puskuriin eli ne on sidottu komentoon ''normal-character''. Tavallisesti (fundamental mode -tilassa) tekstin lisäys tapahtuu välittömästi kohdistime vasemmalle puolelle siten, että kohdistin (''point'') liikkuu eteenpäin merkkejä lisättäessä.

*** C-Q (quoted-insert)
Tulkitsee seuraavan näppäinyhdistelmän puskuriin sijoitettavaksi merkiksi eli ''normal-character''-merkiksi. Näin saadaan tarvittaessa tuotettua PC-näppäimistön komentoihin sidottuja näppäimiä vastaavat merkit.

<Ins> (overwrite-mode)
Vaihtelee lisäys- ja korvaustilan (päällekirjoitustilan) välillä. Merkkien korvaustilassa uusi merkki korvaa kohdistimen kohdalla olleen merkin, ei kuitenkaan rivinvaihtomerkkiä, joten tultuasi rivin loppuun, seuraavat rivit siirtyvät eteenpäin.

C-O (open-line)
Lisää rivinvaihtomerkin kohdistimen oikealle puolelle.

C-H tai <Backspace> (backward-delete-character)
Poistaa merkin kerrallaan kohdistimesta taaksepäin.

C-D tai <Del> (forward-delete-character)
Poistaa merkin kerrallaan kohdistimen kohdalta.

C-X C-O (delete-blank-lines)
Poistaa kohdistinta edeltävät ja seuraavat rivit, jotka sisältävät vain välilyöntejä tai sarkainmerkkejä, tai ovat tyhjiä. Ellei tällaisia rivejä ole, poistaa tyhjän kohdistinrivin. Argumentilla saa jätettyä haluamansa määrän rivejä jäljelle.

7.5.2 Paikkamerkki, kohdistin ja alueen rajaaminen

Alue (region) syntyy paikkamerkin (mark) ja kohdistimen (point) välille. Paikkamerkki asetetaan komennolla ''set-mark'', minkä jälkeen kohdistin viedään haluttuun paikkaan merkitsemään alueen toinen pää. Alue voidaan nyt esim. ''tappaa'' komennolla ''kill-region'' muistipuskuriin, josta se on kopioitavissa (yank) uuteen paikkaan.

*** C-@ eli C-2 (set-mark)
Asettaa (näkymättömän) paikkamerkin kohdistimen kohdalle ja kirjoittaa toimintoriville ''Mark set''.

C-X C-X (exchange-point-and-mark)
Merkitsee paikkamerkin kohdistimen paikalle ja siirtää kohdistimen entisen paikkamerkin kohdalle.

7.5.3 Poistopuskurit, kill ja delete

Sekä kill että delete-komennot poistavat kirjaimia. Komentojen ratkaiseva ero on siinä, että kill-komennot tallettavat poistetun tekstin poistopuskuriin (kill buffer), mutta yksittäiset delete-komennot eivät. Delete-komennot tallentuvat kuitenkin muistiin, jos niitä edeltää numeerinen argumentti tai ne annetaan välittömästi jonkin kill-komennon jälkeen. Poistopuskureissa voi olla talletettuina useitakin poistoja. Yhteen puskuriin tallentuvat kaikki peräkkäiset samassa paikassa tehdyt poistot; kun kill-komentoa seuraa jokin muu kuin kill-komento, poistot tallentuvat eri puskureihin.

''set-kill-buffers''
Komennolla voi määritellä kill-puskurien määrän, 1-32. Asetus tyhjentää senhetkisten puskurien sisällöt.

*** C-K (kill-line)
Poistaa kohdistimen kohdalta rivin loppuun, ei kuitenkaan rivinvaihtoa (C-J), paitsi jos rivi on tyhjä. Jos komennolle antaa argumentin, se poistaa koko rivin, myös rivinvaihdon. Negatiivinen argumentti poistaa kohdistimesta vasemmalle (ja ylös), esim. ''C-U -3 C-K'' annettuna keskellä riviä poistaa kyseisen rivin alkuosan ja 3 edellistä riviä.

*** C-W (kill-region)
Poistaa kohdistimen ja merkin välisen alueen poistopuskuriin.

A-W (copy-region)
Kopioi kohdistimen ja merkin välisen alueen poistopuskuriin säilyttäen myös alkuperäisen; vastaa siis komentosarjaa ''C-W C-Y''.

C-A-W (append-next-kill)
Tätä komentoa välittömästi seuraavan kill-komennon poistama teksti tallentuu edelliseen poistopuskuriin, edellisen kill-komennon poistaman tekstin perään. Komentoa voi siis käyttää esim. ''C-A-W C-K''.

*** C-Y (yank)
Upottaa kohdistimen vasemmalle puolelle viimeisimmän poistopuskurin sisällön.

7.5.4 Vaihtokomennot

Pien- ja suuraakkosten vaihtaminen kirjaimet

A-C (capitalize-word)
Vaihtaa kohdistimen kohdalla olevan sanan alkukirjaimen vastaavaksi suuraakkoseksi.

A-L (lowercase-word)
Muuttaa koko kohdistimen kohdalla olevan sanan pienaakkosilla kirjoitetuksi.

A-U (uppercase-word)
Kuten edellä, mutta muuttaa sanan suuraakkosiksi.

Ongelmana kirjainten muuntamisessa on se, että Epsilon ei pidä kansallisia merkkejä kirjaimina.

Järjestäminen (merkit, sanat ja rivit):

A-T (transpose-words)
Vaihtaa keskenään kohdistimen kohdalla olevan ja sitä edeltävän sanan. Tässäkin komennossa on ongelmana se, että kansalliset merkit katkaisevat sanan.

C-T (transpose-characters)
Vaihtaa keskenään kohdistimen kohdalla olevan ja sitä edeltävän merkin. Rivin alussa ja lopussa komento vaihtaa ensimmäisten ja viimeisten merkkien paikkaa, tyhjällä rivillä se ei tee mitään.

C-X C-T (transpose-lines)
Vaihtaa keskenään kohdistimen kohdalla olevan ja sitä edeltävän rivin.

''sort-buffer''
Järjestää puskurin riveittäin aakkosjärjestykseen. Komento ei muuta työpuskuria, vaan se tulostaa järjestetyn version toiseen puskuriin. Komento kysyy tulostuspuskurin nimeä, oletusarvona on nimi ''sorted''. Suoritettuaan komennon Epsilon siirtyy aakkostettuun puskuriin (sieltä pääsee takaisin työpuskuriin näppäilemällä esim. ''C-X B <Enter>).

Sarkainmerkkien muuntaminen

''untabify-region''
Muuttaa sarkainmerkit välilyönneiksi kohdistimen ja merkin välisellä alueella.

''tabify-region''
Muuttaa välilyönnit sarkainmerkeiksi (ja tarvittavaksi määräksi välilyöntejä).

Etsintä ja korvaus

Etsintä

*** C-S (incremental-search)
Etsii puskurissa kohdistimen kohdasta eteenpäin merkkijonoa, kun kirjoitat sen ''vähitellen'': jokainen lisätty kirjain vie kohdistimen kohtaan, jossa on siihen mennessä syötetyn merkkijonon ensimmäinen esiintymä. Etsittävä merkkijono näkyy kuvaruudun alimmalla rivillä tekstin ''I-Search'' perässä.

Tässä tilassa seuraavilla näppäimillä ja näppäinyhdistelmillä on erikoismerkitys vähittäisessä etsimisessä:

<Backspace>
poistaa etsittävästä merkkijonosta viimeisen kirjaimen ja paluttaa kohdistimen siihen paikkaan, jossa se oli ennen viimeisen kirjaimen syöttämistä.

<Esc>
pysäyttää etsimisen ja jättää kohdistimen viimeksi löytyneen esiintymän kohtaan.

*** C-G
keskeyttää etsimisen ja palauttaa kohdistimen siihen kohtaan, jossa se oli ennen komennon antamista. Jos etsintä epäonnistui, C-G poistaa mallimerkkijonosta sen osan joka ei ''osunut''; seuraava C-G peruuttaa loputkin.

C-S
etsii merkkijonon seuraavan esiintymän.

C-R
vaihtaa etsimisen suunnan: etsitään merkkijonoa puskurissa taaksepäin.

C-T
(toggle regular expression mode) laittaa säännöllisen lausekkeiden etsinnän päälle tai pois päältä. Kun säännöllisten lausekkeiden etsintä on päällä, ohjelma tulkitsee kirjoittamasi merkkijonon säännöllisenä lausekkeena. Tällöin kuvaruudun alimman rivin alussa lukee ''R-E I-Search''.

C-W
(toggle word mode) laittaa kokonaisten sanojen etsinnän päälle tai pois päältä. Kun kokonaisten sanojen etsintä on päällä, ohjelma etsii puskurista merkkijonoja, jotka täsmäävät (match) etsittävään merkkijonoon ja ovat kokonaisia sanoja.

Muu komentonäppäin
keskeyttää etsimisen, jättää kohdistimen viimeksi löytyneen esiintymän kohdalle ja suorittaa komennon.

Tässä vähittäisessä haussa näkyy jälleen se, miten Epsilon ei pidä kansallisia merkkejä täysiarvoisina kirjaimina: pelkän tällaisen merkin painaminen haun aikana keskeyttää haun. Jos haettavan merkkijonon halutaan sisältävän jonkin tällaisen merkin, sitä ennen täytyy painaa C-Q (quoted-insert).

*** C-R (reverse-incremental-search)
Tämä komento toimii samoin kuin edellinen, mutta se etsii merkkijonoa puskurissa taaksepäin. Näppäinyhdistelmä C-S vaihtaa etsinnän suunnan eteenpäin.

C-A-S (string-search)
Etsii puskurista kerralla annetun merkkijonon seuraavan esiintymän.

C-A-R (reverse-string-search)
Etsii puskurista kerralla annetun merkkijonon edellisen esiintymän.

''set-case-fold''
Tämä komento vaikuttaa siihen, miten ohjelma tulkitsee suur- ja pienaakkoset etsintäkomennoissa. Kun tämä tila on päällä (on), ohjelma tulkitsee etsinnässä suur- ja pienaakkoset samanarvoisiksi, ja eriarvoisiksi kun se on pois päältä (off). Tila on oletusarvoisesti päällä. Komennolle annettava argumentti määrää, käytettävän tilan: 0 = off, 1 = on.

''compare-windows''
Vertaa ikkunoita ja pysähtyy, ensimmäiseen kohtaan, jossa niissä olevien puskurien sisällöt eroavat toisistaan.

Korvaaminen

A-& (replace-string)
Korvaa puskurissa kohdistimen kohdalta eteenpäin kaikki halutun merkkijonon esiintymät halutuiksi. Komento kysyy ensin, mikä korvataan (anna merkkijono ja paina <Enter>) ja sitten, millä korvataan (menettele samoin). Komento tekee kaikki korvaukset kyselemättä käyttäjältä mitään.

A-% (query-replace)
Toimii kuten ''replace-string'', mutta varmistaa jokaisen löytyneen korvattavan korvaamisen. Tärkeimmät vastausvaihtoehdot kysymykseen ovat:

[IMAGE (tabular)]

*** A-* (regex-replace)
Toimii kuten ''query-replace'', mutta tulkitsee merkkijonon säännölliseksi lausekkeeksi.

Säännölliset lausekkeet

Säännölliset lausekkeet (regular expressions) ovat merkkijonoja, jotka voivat sisältää tavallisten merkkien (normal character) lisäksi erikoismerkkejä. Erikoismerkillä tarkoitetaan merkkiä, jolla on tietty erikoismerkitys. Kaikki muut paitsi erikoismerkit ovat tavallisia merkkejä. Etsinnöissä tavallinen merkki vastaa (match) itseään.

Epsilon tuntee seuraavat erikoismerkit säännöllisissä lausekkeissa:

7.6 Tiedostonhallinta

7.6.1 Tiedoston lukeminen puskuriin

C-X C-V (visit-file)
Hakee puskuriin nimeämäsi tiedoston, jos sellainen on olemassa. Komento varmistaa ensin, tuhotaanko puskurinentinen sisältö.

Huom! Tällä komennolla voit siis hakea levykkeelle talletetun version käsittelemästäsi tiedostosta eli hylätä tallentamattomat muutokset.

*** C-X C-F (find-file)
Yrittää ensin hakea tiedostoa puskureista, sitten levykkeeltä. Jos tiedostoa ei löydy, luo uuden puskurin antamallasi tiedostonimellä. Jos komennolle antaa argumentin, se lukee tiedoston kääntämättömässä muodossa eli ei poista C-M -merkkejä C-J:den edestä.

Kääntämätön muoto liittyy siihen, että käyttöjärjestelmät DOS ja Unix ymmärtävät rivien päättymisen hieman eri tavalla:

Useimmissa DOS-ohjelmissa rivineroittimena on merkkipari <Carriage Return> (<CR>, C-M, ASCII-arvo 13) ja <Line Feed> (<LF>, newline, C-J, ASCII-arvo 10). Oletusarvoisesti Epsilon poistaa C-M -merkit lukiessaan sisään tiedoston ja lisää ne kun tiedosto talletetaan. Toiminto voidaan kääntää puskurikohtaisesti päälle tai pois komennolla ''set-line-translate'' (pois argumentilla 0 ja päälle argumentilla 1).

Puskurien käyttö ja tallennus tiedostoon

*** C-X B (select-buffer)
Komento pyytää sen puskurin nimeä, joka halutaan aktiiviseksi. Oletusarvona on viimeisin käsitelty puskuri; oletusarvo tulee voimaan painamalla pelkästään <Enter>-näppäintä. Näppäimellä ? saa näkyviin luettelon käytössä olevien puskurien nimistä (myös poistopuskurit). Komennolla voi hakea minkä tahansa puskurin ''kutsumalla'' sitä nimeltä. Jollei annetun nimistä puskuria ole olemassa, ohjelma avaa uuden, tyhjän puskurin ikkunaan.

C-X C-B (list-buffers)
Näyttää luettelon kaikista puskureista: kunkin nimen ja koon sekä tiedoston, johin se liittyy (jos sellainen on). Luettelo tulee puskuriin, jonka nimi on ''help''. Nimen jälkeinen ''*'' ilmaisee, että puskuriin on tehty muutoksia, joita ei ole tallennettu.

C-X K (kill-buffer)
Kysyy puskurin nimeä ja poistaa kyseisen puskurin. Komento varoittaa, jos puskurin sisältö tallentamaton. Jos poistaa työpuskurin, komento kysyy uutta puskuria. Epsilonissa tämä komento ei toimi kunnolla: puskurin nimi ei katoa kokonaan.

Jos puskuriissa olevaan tekstiin on tehty muutoksia, joita ei ole tallennettu, puskurin ikkunan tilarivin (tai ikkunoiden tilarivien) lopussa on merkki ''*'' (modified). Tiedoston haun ja tallennuksen jälkeen muutostila on ''unmodified''.

*** C-X C-S (save-file)
Tallentaa puskurin sisällön tiedostoon. Ohjelma kysyy tällöin tiedoston nimeä vain, jos puskuriin ei ennestään liity mitään tiedostoa.

*** C-X C-W (write-file)
Nimeää puskurissa olevan tiedoston antamallasi nimellä ja tallentaa sen.

''copy-to-file''
Tallentaa puskurin sisällön toiselle nimelle; puskuritiedoston nimi ei muutu. Tämä komento on käyttökelpoinen esim. varmuuskopion teossa.

''save-all-buffers''
Tallentaa kaikki tiedostopuskurit, joiden sisältöä on muutettu viimeisen tallennuksen jälkeen (tila on ''modified''). Tämä komento on käytännöllinen poistuttaessa Epsilonista.

''change-modified''
Vaihtaa muutostilan arvon puskurille. Ilman argumenttia vaihtaa arvon päinvastaiseksi, argumentilla 0 merkitsee puskurin muuttamattomaksi ja argumentilla 1 muutetuksi.

A-X set-variable<Enter>want-backups<Enter>1<Enter>n<Enter>
Asettaa Epsilonin tekemään kaikista tiedostoista varmuuskopiot ei-toivottujen muutosten varalle. Tämä komento antaa puskurikohtaisen muuttujan ''want-backups'' arvoksi 1, jolloin jättää aina tiedostoa tallennettaessa edellisestä versiosta kopion, jonka nimen nimiosa on sama kuin varsinaisessa tiedostossa ja tarkenneosa bak.

Jos asetat oletusarvon, asetuksella ei ole vaikutusta avoimena oleviin puskureihin.

Ikkunoiden käyttö

Ikkunoiden muuttaminen ei koskaan tee muutoksia itse puskureihin. Sama puskuri voi näkyä samanaikaisesti useassa ikkunassa; näin voi samaa tiedostoa katsella kerralla useasta kohdasta esim. jos Epsilon käynnistetään komennolla

         epsilon juttu.txt +33 juttu.txt +66 juttu.txt +99

Epsilon hakee tiedoston juttu.txt kolmeen ikkunaan, joissa kussakin näkyy aluksi eri kohta tiedostosta (riveiltä 33, 66 ja 99 alkavat kohdat).

Tekstin kirjoittaminen ja muokkaus tapahtuu ikkunassa, jossa kohdistin (point) kulloinkin on. Tätä ikkunaa kutsutaan työikkunaksi (current window).

*** C-X 2 (split-window)
Jakaa työikkunan kahteen osaan vaakasuunnassa, mutta vain jos uudelle ikkunalle on tilaa näytöllä. Uudessa ikkunassa näkyy aluksi (ennen kuin sen vaihtamista) sama puskuri kuin edellisessä työikkunassa.

C-X 1 (one-window)
Sulkee muut ikkunat paitsi työikkunan.

*** C-X C-D (kill-window)
Sulkee työikkunan.

C-<Pg Up> (enlarge-window)
Laajentaa työikkunaa (muut ikkunat pienenevät).

C-<Pg Dn> (shrink-window)
Pienentää työikkunaa.

*** C-X N tai A-<Pg Dn> (next-window)
Siirtää kohdistimen seuraavaan ikkunaan, ts. asettaa sen työikkunaksi.

C-X P tai A-<Pg Up> (previous-window)
Siirtää kohdistimen edelliseen ikkunaan.

C-L (center-window)
Siirtää näyttöruudun keskelle rivin, jolla kohdistin on. Jos komennolle antaa argumentin, kohdistin ja se rivi, jolla kohdistin on, siirtyvät argumentissa annetulle riville. Argumentti, joka on suurempi kuin rivejä on näytössä, siirtää kohdistimen ja sen rivin ikkunan viimeiselle riville

''redisplay''
Rakentaa kuvaruudun sisällön uudestaan, mikäli se on päässyt sotkeentumaan.

7.6.4 Toimintatilat

Epsilonissa on joukko toimintatiloja (mode), jotka eroavat joidenkin komentojen toiminnan ja näppäinsidontojen suhteen. Kulloinkin käytössä oleva toimintatila näkyy tilarivillä hakasulkeissa.

Tärkeimpiä toimintatiloja:

[IMAGE (tabular)]

Dired-toimintatila

C-X D (dired)
Tulostaa DOSin dir-listauksen tapaisen luettelon levyn (levykkeen) tiedostoista puskuriin ''dired''. Ellei toisin määritellä, komento näyttää luettelon oletushakemiston kaikista tiedostoista. Mmyös korvausmerkkien käyttö ja jopa pelkän tiedostonimen antaminen on mahdollista

Dired-tilan komennot ovat paljaita kirjaimia (muut näppäimet toimivat normaalisti):

n
(next file) siirtyy seuraavan tiedostonnimen kohdalle (sama kuin nuolinäppäin alas).

p
(previous file) edellinen tiedosto (nuolinäppäin ylös).

d
(delete) merkitsee kohdistimen kohdalla olevan tiedoston poistettavaksi asettaen ''D'':n sen nimen eteen.

u
(undelete) poistaa D-merkin kohdistimen kohdalla olevan tiedoston kohdalta.

q
poistaa levykkeeltä D-merkityt tiedostot. Komento näyttää ensin listan tuhottavista tiedostoista ja kysyy haluatko todella tuhota ne. Tämä toimenpide vastaa siis DOSin komentoa del.

e
hakee tiedoston muokattavaksi (vastaa komentoa ''find-file''). Alihakemistosta voi siirtyä äitihakemistoon (katsomaan sen tiedostolistausta) antamalla e-komennon rivin ''..'' kohdalla. Hakemistorivillä (rivillä, jolla lukee ''<DIR>'') annettuna tällä komennolla voi siirtyä katsomaan kyseisen alihakemiston tiedostolistausta.

Bufed-toimintatila

A-X bufed
Näyttää puskurissa ''bufed'' luettelon kaikista käytössä olevista puskureista. Luettelossa näkyy kunkin puskurin koko (size), nimi ja siihen liittyvän tiedoston täydellinen nimi (jos puskuriin liittyy tiedosto). Merkki ''*'' ilmaisee, että puskurissa on tallentamattomia muutoksia.

Kohdistin on aluksi edellisen työpuskurin rivillä, (se puskuri, jossa olit ennen komentoa ''bufed'').

Myös Bufed-tilassa on joukko kirjainnäppäimiin sidottuja komentoja:

n
(next buffer) siirtää kohdistimen seuraavan puskurin kohdalle.

p
(previous buffer) siirtää kohdistimen edellisen puskurin kohdalle.

d
poistaa puskurin; jos puskurissa on tallentamattomia muutoksia, varmistaa poistamisen ensin käyttäjältä.

e, <Space>
ottaa puskurin ikkunaan.

Sisentäminen ja rivin pituus

Sisentäminen

Seuraavat käskyt sisentävät rivejä lisäämällä ensin sarkainmerkkejä ja täydentämällä lopuksi välilyönneillä. Jos rivillä on vain välilyöntejä ja sarkainmerkkejä, komennot poistavat ne.

Rivin sisennys

''indent-previous'', <Tab>
Sisentää kohdistimen kohdalla olevan rivin edellisen ei-tyhjän rivin alun mukaan. Jollei edellä ole ei-tyhjää riviä tai muut ehdot eivät täyty (edellisiä rivejä on sisennetty vähemmän), käyttää sarkainmerkkejä.

''indent-under''
Toimii kuten ''indent-previous'', mutta pyrkii sisentämään sanan alle. Jollei edellä ole ei-tyhjää riviä, käyttää sarkainmerkkejä.

A-S (center-line)
Asettaa rivin merkit (muut kuin rivinalkuiset ja -loppuiset tyhjämerkit) keskelle riviä, suhteessa asetettuihin oikeaan ja vasempaan marginaaliin. Ennen keskitystä sarkainmerkit ja välilyönnit poistetaan rivin alusta ja lopustua, minkä jälkeen niitä lisätään rivin alkuun keskittämiseen tarvittava määrä.

Alueen sisennys

C-X C-I tai C-X <Tab> (indent-rigidly)
Sisentää jokaista alueella olevaa riviä. Ilman argumenttia komento siirtää sarkainmitan verran, muuten argumentin verran. Negatiivisella argumentilla komento poistaa sisennystä.

C-A-[IMAGE tex2html_wrap] (indent-region)
(Suomalaisessa näppäimistössä C-A-\ on C-A-*) Muuttaa jokaisen alueella olevan rivin sisentäen matkimalla <Tab>-näppäimen toimintaa

Kohdistimen liikuttaminen

A-M (to-indentation)
Siirtää kohdistimen rivillä tekstin alkuun, juuri sisennyksen jälkeen.

7.7.2 Rivin pituus

Epsilon huolehtii automaattisesti rivinvaihdoista käytettäessä täydennystilaa (auto-fill-mode). Ohjelma ei siis jaa sanoja, vaan siirtää asetetun maksimirivinpituuden ylittävät, välilyönnin erottamat merkkijonot seuraavalle riville. Tätä kutsutaan myös rivintasaukseksi (wraparound). Oletusarvoisesti maksimirivinpituus on 70 merkkiä. Kun täydennystila on päällä, tilarivillä näkyy sana ''Fill''.

Välilyöntinäppäin <Space> on tässä täydennystilassa sidottu komentoon ''maybe-break-line'' (C-J). Tällöin ohjelma tarkistaa aina välilyöntiä painettaessa, pitäisikö rivi tasata. (<Enter>-näppäin = C-M; rivit on erotettu merkillä C-J.)

''auto-fill-mode''
Vaihtaa täydennystilaa. Ilman argumenttia vaihtaa tilan päinvastaiseksi, argumentilla 0 panee täydennystilan pois päältä ja muulla argumentilla panee sen päälle.

C-X F (set-fill-column)
Asettaa maksimirivinpituudeksi sen sarakkeen, jolla kohdistin on. Argumenttin avulla rivinpituudeksi voi antaa kohdistimen sijainnista riippumattoman arvon.

A-Q (fill-paragraph)
Tasaa sen kappaleen, jonka alueella kohdistin on.

''fill-region''
Tasaa rivit kohdistimen ja merkin välillä.

7.8 Epsilonin makrot

Näppäimistömakro

Epsilonilla on helppoa nauhoittaa ja toistaa toistuvia näppäilysarjoja näppäimistömakroiksi (keyboard macro).

*** C-X ( (start-kbd-macro)
Alkaa näppäimistömakron nauhoittamisen. Komento tulostaa viestiriville tekstin ''Remembering''. Kaikki, mitä näppäilet muokkaa tiedostoa tavalliseen tapaan, mutta samalla antamasi näppäinkomennot tallentuvat makroksi.

*** C-X ) (end-kbd-macro)
Päättää näppäimistömakron nauhoittamisen. Komento tulostaa viestiriville viestin ''Keyboard macro defined''. Komentojen ''start-kbd-macro'' ja ''end-kbd-macro'' välissä antamistasi näppäilyistä muodostuu näppäimistömakro, jonka nimi on aina ''last-kbd-macro''.

C-X E (last-kbd-macro)
Suorittaa viimeksi määrittelemäsi näppäimistömakron. Komennolle voi antaa argumentin, joka kertoo, kuinka monta kertaa makro suoritetaan.

*** ''name-kbd-macro''
Antaa viimeksi määrittelemällesi makrolle nimen. Makrojen nimeämisellä on käyttöä silloin, kun halutaan käyttää useita eri makroja.

Näppäimistömakron sisällön voi tarkistaa komennon ''list-all'' avulla. Makron sisältämät näppäilyt näkyvät kohdassa ''last-kbd-macro''.

7.8.2 Makro komentotiedoston muodossa

Komentotiedosto on tiedosto, joka sisältää peräkkäisiä Epsilonin ymmärtämiä määritelmäkomentoja, jotka määrittelevät makroja ja näppäinsidontoja.

Komentotiedostojen käsittelyyn liittyvät seuraavat komennot:

''load-file''
Lukee komentotiedotossa olevat makro- ja näppäimistösidontamääritelmät ja aktivoi ne (''palauttaa Epsilonin mieleen''). Vastaukseksi komennon tiedusteluun ''Load definitions from file:'' annetaan halutun makrotiedoston nimi. Tämän komennon jälkeen luetun tiedoston määrittelemät makrot ovat suoritettavissa komennon tapaan nimillään ja mahdolliset uudet näppäimistösidonnat tulevat voimaan.

''load-buffer''
Lukee puskurissa olevan komentotiedoston ja aktivoi sen sisältämät makrot ja näppäinsidonnat.

Komentotiedoston voi muodostaa seuraavasti:

  1. Avaa uusi tiedosto (esim. komennolla C-X C-F). Nimi, jonka tiedostolle annat on tulevan makrotiedostosi nimi.

  2. Kirjoita komentotiedostoa vastaavaan puskuriin haluamasi määritelmät. Komentotiedostoissa on käytettävissä seuraavat kolme komentoa:
    (define-macro "makron nimi" "suoritettavat näppäinyhdistelmät")

    (bind-to-key "komennon nimi" "näppäinyhdistelmä")

    (create-prefix "uusi prefiksi")

    Huomaa erityisesti komentojen ympärillä olevat sulkeet, jotka ovat pakolliset.

    Näppäinten nimet täytyy antaa Epsilonin yleisessä näppäinyhdistelmien esitysmuodossa: <Control> on ''C-'', <Alt> tai <Esc> ''A-'', funktionäppäimet ''F-1'', ''F-2'' jne., numeerinen näppäimistö ja nuolimerkit ''N-''. Nämä kaikki näkyvät siis ''wall chart'' -taulukossa. Prefiksikirjaimeen voit viitata tavallisena merkkinä lisäämällä sen eteen kenoviivan ''\''.

    Komentotiedostoon voi tarpeen mukaan lisätä puolipisteellä alkavia kommenttirivejä.

  3. Tallenna komentotiedosto (C-X C-S).

  4. Jotta makrosi olisi suoritettavissa komentona, se täytyy seuraavaksi ladata suoritettavaksi komennoksi. Tämä täytyy tehdä aina, kun aloitat uuden Epsilon-istunnon (eli käynnistät Epsilonin).

Esimerkki komentotiedostosta:

            ; tämä tiedosto sisältää makron, joka korvaa ''kh'':n ''h'':lla
            (define-macro "korvaa-kh" "A-\&khC-MhC-M")
            ; tämä on tiedoston viimeinen rivi

Näppäinsidontojen ja näppäimistömakrojen lisääminen komentotiedostoon

''insert-binding''
Kysyy näppäintä ja tulostaa sitä vastaavan ''bind-to-key'' komennon työpuskuriin.

''insert-macro''
Kysyy makron nimeä ja tulostaa makron määritelmän (''define-macro'' -komennon) työpuskuriin.

Käytännössä näppäimistömakrojen lisääminen komentotiedostoon tapahtuu seuraavasti:

  1. Tee näppäimistömakro tavalliseen tapaan komennoilla C-X ( ja C-X ).

  2. Nimeä makro komennolla ''name-kbd-macro''.

  3. Avaa makrotiedosto, jota lähdet rakentamaan (C-X C-F), nimen tarkenneosa voi olla esim. mac.

  4. Anna komento ''insert-macro'' ja anna sille juuri nimeämäsi makron nimi. Ikkunaan pitäisi nyt ilmestyä valmis komentotiedostomakro, joka lisäksi on muokattavissa. Voit vaikkapa poistaa näppäimistömakroa määritellessäsi tekemäsi virhenäppäilyt.

  5. Toista kohtaa 4. kaikille haluamillesi makroille.

  6. Muista tallentaa tiedosto ja ottaa määrittelyt käyttöön komennolla ''load-buffer''.

Makrosi on suoritettavissa nimellään istunnon ajan ja se säilyy normaalina tiedostona levykkeelläsi, josta se on tarvittaessa ladattavissa komennolla ''load-file''.

7.9 Muiden ohjelmien ajaminen

Siirtyminen käyttöjärjestelmään ja muiden ohjelmien ajaminen Epsilonista käsin on mahdollista tehdä kahdella tavalla.

Epsilonin keskeyttäminen ja palautus

*** C-X C-E (push)
Keskeyttää Epsilonin ja siirtyy käyttöjärjestelmään, jossa on mahdollista ajaa toisia ohjelma, edellyttäen että ne mahtuvat keskusmuistiin. Paluu Epsiloniin tapahtuu antamalla DOSin komentotulkissa komento ''exit''.

Jos tälle komennolle antaa nollasta poikkeavan argumentin, Epsilon kysyy komentoriviä, jonka se välittää DOSin komentotulkille. Tällöin käyttöjärjestelmässä suoritetaan vain tämä komento. Painamalla jotain näppäintä komennon tultua suoritettua saat näyttöön komennon tuloksen ja vasta sitten meneillään olleen Epsilon-työsi.

7.9.2 Prosessin avaaminen

*** C-X C-M (start-process)
Aloittaa (käyttöjärjestelmä)prosessin Epsilonin sisällä, ts. avaa puskurin ''process'' DOSin komentotulkkia varten. Prosessipuskuriin tulee normaali DOSin komentorivikehote, jonka jälkeen voit kirjoittaa käyttöjärjestelmän komentoja. Komennon tuloste tulostuu prosessipuskuriin. DOSin komentotulkki lopetetaan kirjoittamalla komentoriville ''exit''.

Prosessipuskurin sisällön voi tallentaa tiedostoksi ja puskuriin tulostuvia merkkejä voi kätevästi siirtää toisessa ikkunassa olevaan tekstipuskuriin

Epsilon sallii vain yhden prosessin kerrallaan, etkä voi poistua Epsilonista prosessin aikana.

Jos komennolle ''start-process'' antaa nollasta poikkeavan argumentin, se kysyy yhden suoritettavan komennon, jonka se suorittaa käynnistämättä komentotulkkia. Komennon suorittamisen jälkeen prosessipuskurissa ei ole enää käynnissä olevaa prosessia eli ohjelmaa.

Sovellusohjelmien avaaminen prosessipuskurissa on hyvin rajoitettua ja saattaa jumiuttaa Epsilonin. Ohjelmat, jotka valtaavat koko kuvaruudun käyttöönsä eivät yleesä toimi. Siksi kannattaakin yleensä käyttää komentoa ''push'', jos ei halua tai tarvitse tallentaa ohjelmien tulosteita ja työskentelyä DOSissa sanatarkasti prosessipuskuriin.

7.10 Epsilonin muuttujat

Epsilonissa on useita sisäisiä muuttujia (variable), jotka vaikuttavat ohjelman käyttäytymiseen monin tavoin.

7.10.1 Muuttujan arvon asettaminen

''set-variable''
Kysyy sen ensin muuttujan nimeä, jonka arvo halutaan asettaa (täydennys more-tilassa). Tämän jälkeen komento kysyy muutujalle uutta arvoa ja näyttää sen sitten käyttäen komentoa ''show-variable''.

''show-variable''
Kysyy muuttujan nimeä ja näyttää sitten sen arvon viestirivillä.

Joidenkin muuttujien arvot ovat puskurikohtaisia. Tällaisessa tapauksessa em. komennot kysyvät, tarkoitatko muuttujan oletusarvoa vai sen arvoa työpuskurissa. Tarkoitetun arvotyypin voi kertoa myös komentojen argumentilla:

Muutetut muuttujien arvot säilyvät vain, jos ne tallettaa komennolla ''write-state''.

Epsilon tuntee mm. seuraavat muuttujat:

[IMAGE (tabular)]

Erillisiä säätöjä

''set-color''
Muuttaa Epsilonin käyttämiä värejä. Muuttaminen edellyttää tiedoston color.b olemassaoloa Epsilonin hakemistossa.

''set-bell''
Asettaa äänimerkin: joka toinen käsky asettaa päälle ja joka toinen pois päältä.

''set-show-graphic''
Vaihtaa ''erikoismerkkien'' (ohjausmerkkien ja 8-bittisten merkkien) esitystapaa näytöllä. Oletusarvona yksimerkistöinen tila, jossa kukin merkki näkyy tavalliseen tapaan yhtenä merkkinä. Vaihtoehtona on monimerkkinen tila, jossa erikoismerkkejä edeltää ''^'' tai ''M-''.

''set-tab-size''
Asettaa sarkaimen leveydeksi argumentin määräämän merkkimäärän; oletusarvo on 8, pienin mahdollinen 2. Esim. komentosarja C-U 10 A-X set-tab-size asettaa sarkaimen leveydeksi 10.

7.10.3 Tilatiedoston ja komentotiedoston vertailua

[IMAGE (tabular)]

Epsilon-istunnon kaikki suoritettavissa olevat makrot (myös näppäimistömakrot) ovat tarkistettavissa komennolla ''list-all''. Se luettelee:

Tärkeimmät komennot

Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät Epsilonin komennot. Nämä kannattaa opetella ulkoa, jos aikoo käyttää Epsilonia vähänkään enemmän. Useimmat komennot toimivat suunnilleen samoin myös Unixien GNU Emacsissa.

[IMAGE (tabular)]

Lisätietoja Epsilonista ja Emacseista

''Epsilon'', ''EEL'' and ''Lugaru'' are trademarks of Lugaru Software, Ltd. Copyright (C) 1987 Lugaru Software Ltd. All rights reserved.

Kurssilla käytetyn ohjelman käyttöoikeuden omistaa yleisen kielitieteen laitos eikä käyttöoikeutta ole laajennettu Helsingin yliopiston opiskelijoille. Kurssin jälkeen opiskelijoille ohjelmasta jääviä kopiota ei kuitenkaan erikseen kerätä pois.

Yliopiston mikroverkoissa on käytettävissä MicroEmacs- ja GNU Emacs -nimiset ohjelmat. MicroEmacista saa lisätietoja ja näppäinoppaan ATK-asemien päivystyksistä. Nämä ohjelmat ovat jokaisen vapaasti kopioitavissa ja levitettävissä.

Yleisen kielitieteen laitoksella on Unix-laitteistossa GNU Emacs, johon liittyvä (tosin vanhentunut) käsikirja on nähtävillä laitoksen Unix-luokassa. Richard Stallman, GNU Emacs Manual (5th ed.), Emacs Version 18 for Unix Users. October 1986.



[Next] [Up] [Previous] [Contents]
Next: Termejä Up: Ctl531: Kurssimateriaalia Previous: Tekstinkäsittelymenetelmät



Jyrki.Niemi@Helsinki.FI