[Next] [Up] [Previous] [Contents]
Next: 7 Epsilon-editori Up: Ctl531: Kurssimateriaalia Previous: Työkaluja tekstiaineiston käsittelyyn

Tekstinkäsittelymenetelmät

Tekstien kirjoittaminen ja muokkaaminen on ehkä useimmille ihmisille suurin syy käyttää tietokonetta, sillä tekstin käsittely tietokoneella on huomattavasti vaivattomampaa kuin kirjoituskoneella. Tekstin kirjoittamiseen ja muokkaamiseen on käytettävissä useita erityyppisiä ohjelmia käyttötarkoituksesta riippuen. Yleisesti ottaen tekstien työstämisen teknisen puolen tulisi olla suhteelisen helppoa ja tulos pitäisi nähdä jatkuvasti työn aikana.

Tekstinkäsittelyohjelmat eli teksturit

Tekstinkäsittelyohjelmat ovat monikäyttöisiä tekstityökaluja. Parhaiten ne soveltuvat erilaisten dokumenttien (esseet, gradut, muistiot, yms.) kirjoittamiseen. Tätä varten tekstinkäsittelyohjelmissa on kiinnitetty yleensä huomiota seuraaviin ominaisuuksiin:

Yliopiston atk-asemien PC-mikroilla on tällä hetkellä käytettävissä mm. seuraavat tekstinkäsittelyohjelmat:

Atk-asemien Macintosh-mikroilla on käytettävissä Microsoft Word 5.0 ja 6.0.1, WordPerfect 2.1, MacWrite Pro 1.5 sekä monitoimiohjelma ClarisWorks 4.0. Lisäksi jossain määrin tunnettuja tekstinkäsittelyohjelmia ovat mm. WordPro (Windows-teksturi, entinen AmiPro), Kirjoitan! (suomalainen, harvinaisempi DOS-teksturi) ja WordStar (ennen PC:itä markkinajohtaja, PC:issä suhteellisen vähän käytetty).

6.2 Julkaisuohjelmat

Julkaisu- eli (sivun)taitto-ohjelmia käytetään painovalmiin tulosteen tekemiseen. Nykyään ero kehittyneimpiin tekstinkäsittelyohjelmiin on kaventumassa. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että teksturit ovat suhteellisen nopeutensa ansiosta parhaimmillaan silloin, kun tekstiä kirjoitetaan ja muokataan. Julkaisuohjelmat taas ovat parempia silloin, kun julkaisun lopullinen ulkoasu ja asettelu halutaan viimeistellä mahdollismman tarkasti.

6.3 Tekstieditorit

Editorit (joita suomeksi joskus kutsutaan toimittimiksi) on tarkoitettu tekstimateriaalin sujuvaan työstämiseen. Tulos on pelkistettyä ja aina ns. ASCII- tai DOS-muodossa, jossa tiedoston jokaisen merkin ulkoasu määräytyy pelkästään merkin oman koodiarvon perusteella. Erilaisia kirjasinlajeja ja vaihtoehtoisia merkistöjä ei ole käytettävissä.

Tekstieditorien käyttökohde on sellaisen tekstimateriaalin käsittely, jossa tekstin graafiseen muotoiluun ja viimeistelyyn ei haluta vielä paneutua, sillä ei ole merkitystä tai siitä olisi vain haittaa.

Editoreja on periaatteessa kahdenlaisia: rivi- ja kuvaruutueditoreja (line editors, full-screen editors). Käytännössä rivieditoreja ei nykyään käytetä paljoakaan, koska kuvaruutueditorit ovat huomattavasti havainnollisempia. Rivieditoreja ohjataan antamalla komentoja, vähän samaan tapaan kuin DOSin kometotulkissa. Muokattavan tekstin näkee vain erillisellä komennolla.[+]

Kuvaruutueditoreissa käyttäjä näkee koko ajan tekstistä sen kohdan, johon on kirjoittamssa. Kuvaruutueditoreja ovat mm.

Tekstinkäsittelyohjelmiakin voi käyttää ASCII- tai DOS-tekstien tuottamiseen, mutta niille on erikseen kerrottava tämä, useimmiten tiedoston tallennusvaiheessa. Esim. WP:ssä ja Wordissä tekstin voi tallentaa DOS-tiedostoksi.

6.4 Tekstisuodattimet

Tekstisuodattimet (filtterit) ovat ohjelmia, jotka lukevat tekstitiedostoa tietueittain, käsittelevät tietueita ennalta määrätyllä tavalla ja tulostavat käsitellyt tietueet toiseen tiedostoon. Tekstisuodattimet käsittelevät vain ASCII- ja DOS-tekstejä. Suodattimet ovat tärkeitä työkaluja korpustyöskentelyssä.

Tekstitiedostoissa tietue eli ohjelman käsittelemä perusyksikkö voidaan määritellä monella eri tavalla. Tämän perusteella ohjelmat voidaan jaotella ainakin neljään kategoriaan. Seuraavasssa on muutamia ylimalkaisia esimerkkejä eri ryhmiin kuuluvista ohjelmista:

  1. Tietue = jokainen merkki

  2. Tietue = jokainen sana

  3. Tietue = jokainen rivi

  4. Tietue = erikseen määriteltävissä



[Next] [Up] [Previous] [Contents]
Next: 7 Epsilon-editori Up: Ctl531: Kurssimateriaalia Previous: Työkaluja tekstiaineiston käsittelyyn



Jyrki.Niemi@Helsinki.FI