Mitä on lingvistinen semantiikka?

Ti 14.3.06

 

Tutkitaan kirjaimellisia, kontekstista riippumattomia, grammaattisia merkityksiä, jotka ovat koodautuneet kielelliseen ilmaukseen (Frawley 1992).

 

(i) Emmi leipoi tiikerikakun.

 

Lauseen (i) kirjaimellinen merkitys:

 

- kuvaa asiantilaa, joka koostuu tietystä tapahtumasta – leipominen – ja tietyistä osallistujista –Emmi ja tiikerikakku

 

- tiedämme lauseen kieliopillisen muodon perusteella mm. sen, että Emmi on kuvatussa asiantilassa tekijä, agentiivinen toimija, ja tiikerikakku jotain, joka syntyy Emmin toiminnan tuloksena

 

- lauseen kirjaimellinen merkitys voidaan päätellä yksiselitteisesti kielellisen ilmauksen perusteella riippumatta puhujasta ja olosuhteista, joissa ko. ilmaus lausutaan (tosin ilmaus voi olla epätosi, mutta se ei vaikuta ilmauksen kirjaimelliseen merkitykseen)

 

 

- Frawley erottaa ilmauksen kirjaimellisen merkityksen siihen liittyvistä implikatiivisista merkityksistä (implicational meaning)

 

- toisin kuin kirjaimellinen merkitys, implikatiiviset merkitykset ovat tulkinnanvaraisia ja riippuvat esimerkiksi puhujan intentioista ja/tai odotuksista, joita hänellä on kuulijan mahdollisia reaktioita kohtaan

 

- lausumalla (i):n puhujan tarkoitus on ehkä vihjata, että Emmi mahdollisesti odottaa vieraita, tai että hän on parantunut flunssastaan, koska jaksaa taas leipoa tms.

 

- jotta voi selvittää lauseen implikatiivisen merkityksen, pitää päätellä, miksi jokin asia on sanottu; tämä selviää vain tutkimalla ilmauksen todellista kontekstia

 

(ii)

(Minä) tule+n (sinun) luokse+si illalla.

 

- puhuja ja kuulija tulkittavissa ainoastaan puhetilanteen perusteella (1. ja 2. persoonan pronominit ovat ns. puheaktipronomineja)

 

- mahdollisia implikatiivisia merkityksiä: lupaus, uhkaus ym.

 

 


(iii) Aamiaisella - esimerkki epäonnistuneesta puheaktista

 

A: Onks se juusto siellä?

B: Joo, on. (A näyttää juuston B:lle, ja panee sen sitten takaisin pöydälle.)

A: Ai, enks mä saakaan sitä.