KOHTELIAISUUDESTA

 

- jos ’kunnioittava puhetapa’ on kielessä pakollinen grammaattinen kategoria, se ei kuulu kohteliaisuuden piiriin

 

- ainoastaan silloin, jos puhuja voi tehdä valinnan, asiasta tulee mielenkiintoinen pragmatiikan kannalta (Thomas1995: 152)

 

- rekisteri kuuluu enemmän sosiolingvistiikan kuin kohteliaisuuden piiriin;

kysymys on sellaisten lingvististen muotojen kuvaamisesta, jotka yleensä esiintyvät tietyissä tilanteissa (formaali puhetilanne, tekstiviesti ystävälle ym.)

 

- pragmaattisesti kiinnostavaksi rekisteri tulee silloin, jos puhuja vapaaehtoisesti käyttää odottamattomia muotoja esim. muuttaakseen tilanteen luonnetta tai asettaa kyseenalaiseksi vallitsevan tilanteen

 

Esim 1

- jos päättää keskeyttää (tylsän) kokouksen käyttämällä kieltä joka ei normaalisti assosioidu ko. tilanteisiin, esim. murjaisemalla vitsin tai laskemalla leikkiä tilaisuuden puheenjohtajan kustannuksella

 

- ’doing pragmatics’ vaatii kontekstia, pelkkien kohteliaisuusmuotojen luetteleminen ilman kontekstia ja näiden järjestykseen laittaminen kuuluu sosiolingvistiikan alaan

- voisitkohan sinä X

- olisitko ystävällinen ja X

- tee X

 

- havaitun puheaktin ja lingvistisen muodon välillä ei välttämättä ole mitään yhteyttä, kun ilmaus esiintyy kontekstissa

 

Esim 2

Aviopari yrittää ravintolassa päättää, mitä he tilaisivat. Mies sanoo:

            Valitse sinä.

 

- tässä on kysymyksessä suora imperatiivi, mutta tässä kontekstissa ilmaus koetaan kohteliaaksi

 

- Leech nimittää tällaisia puheakteja seuraavasti:

’constly to the speaker’ ~ ‘kallis puhujalle’

’beneficial to the hearer’ ~ ‘edullinen kuulijalle’

 

Esim 3

Vaimo sanoo miehelleen:

 

Olisitko niin ystävällinen että sanoisit mitä kello on?

- myöhemmin:

Jos olisit niin ystävällinen että lisäisit vähän vauhtia.

 

Ilman kontekstia nämä pyynnöt ovat paljon kohteliaampia kuin:

 

Mitä kello on?

Pidä kiirettä!

 

Mutta kun on kysymyksessä läheinen ihmissuhde (kuten avioliitto?), ko. ilmaukset tuntuvat liiankin epäsuorilta; tässä ne lähinnä ilmaisevat ärtymystä.

 

- pintamuotoja ei siis kritiikittä voi samaistaa kohteliaisuuteen.

 

- Thomas toteaa, että jotkut puheaktit näyttävät miltei inherentisti epäkohteliailta:

 

Esim 4

Voisinko ystävällisesti pyytää sinua olemaan kaivelematta nenääsi?

Lopeta nenänkaivelu!

Älä kiltti pieni kaivele nenää (esim. lapselle)

 

- Uudemmissa kohteliaisuusteorioissa kohteliaisuus nähdään strategiana, jota puhuja käyttää saavuttaakseen tiettyjä päämääriä, esim. jonkin asiantilan edistäminen tai hyvien suhteiden ylläpito.

 

Leech: ’the conversationl –maxin’ view

 

- miksi ihmiset ovat niin usein epäsuoria yrittäessään sanoa mitä he tarkoittavat

 

- kohteliaisuus voi selittää poikkeamat ’yhteistyön periaatteesta’ (the Cooperative Principle)

 

Leech: kohteliaisuusperiaate (Politeness Principle):

 

Minimoi (all things being equall) epäkohteliaiden käsitysten ilmaiseminen: Maksimoi (all things being equall) kohteliaiden käsitysten ilmaiseminen.

 

- Siitä on paljon evidenssiä, että ihmiset yrittävät noudattaa kohteliaisuuden periaatetta

 

- Ihmiset esim. joskus eksplisiittisesti merkitsevät tosiasian, että he eivät voi tai eivät aio noudattaa kohteliaisuusnormeja

 

Esim 5

Hei kuule, ei ole mitään kohteliasta tapaa ilmaista tätä, mutta sinun miehesi ja minä olemme rakastuneet toisiimme ja miehesi aikoo jättää sinut minun takiani.

 

Leech esittelee joukon maksiimeja, jotka hänen mielestään ovat välttämättömiä, jotta olisi mahdollista selittää merkityksen ja illokutionaarisen sävyn suhde keskustelussa, esim:

 

- hienotunteisuus, tahdikkuus (Tact)

- anteliaisuus (Generosity)

- hyväksyminen (Approbation)

- sympatia (Sympathy)

 

’Anteliaisuuden’ maksiimi:

’Minimize the expression of cost to other; maximize the expression of benefit to other.’

 

- ‘maksiimin ylisoveltaminen’ johtaa lähinnä sarkasmiin

 

Esim. 6

Mies vaimolleen:

Ota vielä toinen sammmiollinen viiniä, kultaseni.

 

Vaatimattomuuden’ maksiimi:

’Minimoi itsekehu; maksimoi itsesi alentaminan.’

 

Esim. 7

Koulukaverit A ja B keskustelevat:

 

A: Sulla on uus hame. Tosi nätti.

B: Tää on alennusmyynnistä.

A: Älä välitä, se on ihan hyvä.

 

Brown and Levinson: Face

 

- Kohteliaisuusteoriassa jokaisen yksilön tuntemukset itsestään (oma-arvo; mielikuva itsestä) ymmärretään ’kasvoiksi’; tämä mielikuva voi vahingoittua, sitä voidaan ylläpitää tai parantaa interaktiossa toisten kanssa.

 

- Kasvoilla on kaksi ulottuvuutta: ’positiivinen’ ja ’negatiivinen’

 

- Yksilön positiiviset kasvot heijastuvat hänen halunaan olla pidetty, hyväksytty, kunnioitettu ja arvostettu

 

- Yksilön negatiiviset kasvot heijastuvat siinä, että hän ei halua olla toisten hyväksikäyttämä, hän ei halua, että häntä estellään, hän haluaa vapauden toimia niin kuin itse valitsee

 

Face-threatening acts’ (FTAs) ~ kasvoja uhkaavia puheakteja

 

- puheakti voi vahingoittaa kuulijan positiivisia kasvoja jos puhuja esim. loukkaa kuulijaa, tai

 

-se voi vahingoittaa kuulijan negatiivisia kasvoja jos esim. käsky vaikeuttaa kuulijan vapautta toimia

 

Esim 8

 

Osa kirjelappusesta, jonka Jenny Thomas sai kollegaltaan. He olivat sopineet tapaamisesta, mutta Thomas valitettavasti unohti tapaamisen.

 

Dear Jenny Thomas,

 

- (3) I’m sorry I missed you today.

- (4) I wanted to discuss with you …

 

- (3) I know it is a terrible imposition,

but (2) if you had any time, Sat. p.m.

- (1) we could perhaps meet in Lancaster for a coffee?

- I’d be very grateful.

 

Best wishes

N.N.

 

Negatiivisia kohteliaisuusstrategioita

(1) ole konventionaalisesti epäsuora

 

(2) minimoi ’pakottaminen

 

(3) myönnä tunkeutuminen; pyydä anteeksi (vaikka itse asiassa Jenny oli se, joka unohti tapaamisen)

 

(4) kirjoittaja etäännyttää itsensä asiantilasta