Epäsuorista puheakteista

 

Ilmaus

Suora

puheakti

Epäsuora puheakti

Voisitsä antaa sen kirjan?

kysymys

pyyntö

Voisinks mä saada sen suolan?

kysymys

pyyntö

Avaa vaan telkkari ja mä kävelen ovesta ulos.

käsky ja väittämä

uhkaus

 

 

 

Minkälaiset lausetyypit voivat onnistuneesti toimia epäsuorina puheakteina?

 

(a) Voisitko antaa sen kirjan? --> Anna se kirja.

 

(b) Toi kirja on oikein hyvä. --> Anna se kirja.??

 


Esim. epäsuorina pyyntöinä voivat toimia vain sellaiset lausetyypit, jotka kohdistuvat johonkin pyynnön onnistumisehtoon:

 

Valmistavat ehdot

P(uhuja) tietää, että K(uulija) kykenee tekemään A:n.

 

Vilpittömyysehdot

P haluaa, että K tekee A:n

 

Propositionaaliset ehdot

P predikoi K:n tulevan teon A

 

Perusehdot

Ilmaus e toimii P:n yrityksenä saada K tekemään A.

 

(a)-tapauksessa epäsuora pyyntö tehdään kohdistamalla kysymys pyynnön valmistaviin ehtoihin, ts. kysymys kohdistuu kuulijan kykyyn tehdä A: voisitsä antaa sen kirjan?

 


Searlen mukaan yhdistelemme kolmentyyppistä tietoa, kun yritämme ymmärtää epäsuoria puheakteja:

o    suorien puheaktien onnistumisehdot

o    ilmauksen sisältö

o    keskustelun periaatteet (Gricen maksiimit)

 

Esim. Voisitko antaa sen kirjan?

o    Yleensä konteksti kertoo kuulijalle, että puhujan pitäisi tietää, että kuulija on kykenevä antamaan (tässä tapauksessa) tietyn kirjan puhujalle

 

> kuulija siis panee merkille, että puhuja rikkoo kysymyksen onnistumisehtoja (valmistava ehto: puhuja ei tiedä vastausta kysymykseen)

 

Keskustelun periaatteiden mukaisesti K kuitenkin päättelee, että P:n lausuma on relevantti, jolloin K alkaa etsiä P:n lausumalle vaihtoehtoista tulkintaa

> ts. jos kysymyksessä ei ole aito kysymys, mikä silloin on tämän ilmauksen tarkoitus?

 

> K tietää, että pyynnön valmistava ehto on se, että P tietää K:n kykenevän tekemään A:n

 

> K päättelee edelleen, että jos hän vastaisi P:n kysymykseen kyllä, hän tulisi vahvistaneeksi pyyntöön liittyvän valmistavan ehdon

 

Lisäksi K tietää yleisen maailmantietonsa perusteella, että jos ihmiset esim. istuvat saman työpöydän ääressä, sen, joka on lähempänä jotain esinettä B, on kohteliasta ojentaa se henkilölle P, jos tämä tarvitsee sitä.

 

> Kaiken tämä perusteella K päättelee, että P:n ilmaus on todennäköisesti tarkoitettu pyynnöksi.