Mitä on pragmatiikka

 

- Meaning in use

- Meaning in context

- Kuulijan ongelma: ihmiset eivät aina sano sitä mitä tarkoittavat

à Puhujan merkitys vs. kuulijan merkitys

 

Puhujan merkitys koostuu kahdesta dimensiosta:

- lauseen abstraktista merkityksestä ja

- puhujan kommunikatiivisesta intentiosta

 

Suurin väärinkäsitysten aiheuttaja ja ongelma kommunikaatiossa on se, ettemme jostain syystä onnistu tulkitsemaan puhujan intentioita oikein. (Miller 1974).

 

 

Puheaktit

 

- kielenkäytön perusyksikkö

 

Esim:

Joku kysyy sinulta: Onko tuo sinun autosi?

 

- Oletetaan, että kontekstissa, jossa kysymys tehdään, ei ole mitään monitulkintaista sanojen merkitysten tai referentin suhteen.

- Kuulijalla ei siis ole mitään vaikeutta ymmärtää ilmauksen merkitystä.

- Sen sijaan kuulijan voi olla vaikea tavoittaa ilmauksen takana mahdollisesti piilevää puhujan intentiota.

 

On mahdollista, että puhuja ilmaisee:

- ihailua tai halveksuntaa

- että hän valittaa siitä, että autosi tukkii ajoradan

- että hän pyytää kyytiä asemalle tms.

 

 

- Austin (1961) uskoi, että kielessä on paljon muutakin kuin sanojen ja lauseiden merkitykset.

- sen lisäksi, että sanomme asioita (to make statements), me myös teemme asioita kielen avulla (to perform actions)

 

Performatiivihypoteesi

 

- How to do things with words:

- useilla/useimmilla ilmauksilla ei ole lainkaan totuusehtoja (Austin)

- ko. ilmaukset eivät ole väittämiä tai kysymyksiä, vaan toimintoja

- performatiiviverbit

 

Esim:

(i) Minulla on musta auto. à väittämä (’constative)

(ii) Pyydän anteeksi.

(iii) Kastan tämän laivan Lokki Joonataniksi.

(iv) Lyön kanssasi 5 euroa vetoa siitä, että alkaa sataa.

 

(i) Jos väitän, että minulla on musta auto, mutta tosiasiassa se on punainen, ja jos kuulija tietää tämän, hän voi väittää vastaan ja todeta:

Tuo ei ole totta, sinun autosi on punainen.

 

- Kohdissa (ii) – (iv) ei ole järkevää vastata: Tuo ei ole totta.

- Näissä kohdissa lauseiden verbit eivät väitä mitään, minkä voisi todeta todeksi tai epätodeksi

- Sen sijaan ne kuuluvat verbiluokkaan, jota kutsutaan performatiiviverbeiksi.

- Jos puhuja lausuu sanat pyydän anteeksi, puheakti ei ole väittämä, vaan kielellinen teko.

 

-Performatiiveja voi testata sijoittamalla ilmaukseen adverbin täten (’hereby).

 

a) lupaan maksaa sulle huomenna.

à Täten lupaan maksaa sinulle huomenna.

 

b) Julistan kokouksen alkaneeksi.

à Julistan täten kokouksen alkaneeksi.

 

c) Tuomitsen teidät kolmeen päiväsakkoon.

à Täten tuomitsen teidät 3 päiväsakkoon.

 

d) lupaan leipoa kakun NN:n myyjäisiin.

à täten lupaan leipoa kakun NN:n myyjäisiin.

vs.

leivon kakun.

à täten leivon kakun. ??

 

 

Metalingvistiset performatiivit  (Thomas 1995)

 

Tämän ryhmän verbit ovat kaikkein suoraviivaisimpia esimerkkejä performatiiviverbeistä:

 

Esim:

 

- Sanoa jotakin

a) Sanon, että Maikki on huijari à performatiivi

b) Maikki on huijari à väitelause

 

- Vastustaa jotakin

- Pyytää anteeksi jotakin

- Kieltää jotakin

a) Kiellän, että olen syyllinen à performatiivi

b) Minä en ole syyllinen à väitelause

 

- Luvata jotakin

a) Lupaan, että en enää koskaan tee niin à performatiivi, kohdistuu tulevaan aikaan

b) En enää koskaan tee niin.

 

 

’Rituaaliset performatiivit

 

Vaikka performatiiveihin ei voi soveltaa totuusehtoja, ne voivat kuitenkin epäonnistua, jos onnistumisehtoja (’felicity conditions’) ei oteta huomioon.

 

Onnistumisehdot soveltuvat parhaiten ns. rituaalisiin performatiiveihin. Nämä ovat paljolti kulttuurisidonnnaisia.

 

Esim.

            (i) Tuomitsen teidät kymmeneksi vuodeksi vankeuteen.

            (ii) Annan sinulle sinun syntisi anteeksi.

(iii) Kastan sinut Sadeksi.

(iv) Kastan tämän laivan Ukkosmyrskyksi.

 

 

Onnistumisehdot

 

A:

(i) Menettelytavan pitää olla konventionaalinen, ja sillä pitää olla konventionaalinen vaikutus

- Esim. naimisiinmeno, jonka täytyy täyttää joukko ehtoja:

- ketkä voidaan vihkiä

- kuka voi vihkiä jne.

(ii) olosuhteiden ja ihmisten täytyy olla ’sopivia’

B:

Menettely täytyy toimittaa virheettömästi ja kokonaan

- Esim. avioliittoon vihkimisessä täytyy käyttää tarkkaan määriteltyä kaavaa ja tarkkaan määriteltyjä ilmauksia:

 

- Haluatko ottaa tämän Maikki Maria Makkosen lailliseksi aviovaimoksesi ja

- Totta vieköön haluan!

 

 

Ilmaukset toimintana

 

Ilmauksilla ei ole vain merkitystä, niihin sisältyy myös puhujan intentio.

Austin esitti seuraavan kolmiportaisen jaottelun:

 

Lokuutio (locution)                  à sanat, jotka aktuaalisesti sanotaan

Illokuutio (illocution)               à sanojen takana oleva intentio

Perlokuutio (perlocution)         à vaikutus, joka illokuutiolla on kuulijaan

 

Esim:

            Lokuutio: Täällä on outo haju (joka tarkoittaa à)

            Illokuutio: Haluan tuuletuksen isommalle.

            Perlokuutio: Joku mahdollisesti menee ja säätää tuulettimen isommalle.

 

 

Ongelmia:

 

Samalla lokuutiolla voi olla erilainen illokutiivinen sävy eri konteksteissa.

- Esim. ilmaus Mitä kello on? voi kontekstista riippuen tarkoittaa esim:

 

- Puhuja haluaa, että kuulija kertoo hänelle, paljonko kello on.

- Puhuja on ärtynyt siitä, että kuulija on tullut (kylään) liian aikaisin.

- Puhuja haluaa, että kuulija keittää iltapäiväkahvit.