Fonotaksi ja kielen kaksoisjäsennys

 

Fonotaksi: tutkii, mitkä foneemijonot ovat kielessä mahdollisia, mitkä eivät, esim. suomessa:

 

- sanan alussa voivat esiintyä kaikki muut konsonantit paitsi 'äng'-äänne

 

- supisuomalaisissa sanoissa ei ole sananalkuisia konsonanttiyhtymiä

 

- toisaalta yleiskielessä on nykyään paljon sananalkuisen konsonanttiyhtymän sisältäviä sanoja, esim. krapula, traktori, planeetta ym.

 

- sanan sisällä on sekä geminaattoja (kaksoiskonsonantteja) että konsonanttiyhtymiä

 

- geminaattana voivat esiintyä kaikki muut suomen konsonantit paitsi h, j, v ja d

 


- kolmen konsonantin jonoilla on tietty rakenne:

resonantti + obstruentti + obstruentti, esim:

 

- palkka

 

- tontti

 

- remps

 

- karski

 

- hamsteri

 


Luonnollisille kielille on ominaista kaksoisjäsennys:

 

- ensimäisellä jäsennyksellä tarkoitetaan sitä, että puhe voidaan analysoida merkityksellisiin kielellisiin yksiköihin, esim. sanat, morfeemit

 

- toinen jäsennys puolestaan tarkoittaa sitä, että sanat voidaan edelleen analysoida foneemeiksi, siis kielen äänteiksi, jotka sinänsä ovat merkityksettömiä

 

- tyypillisessä yhden kielen foneemistossa on 20-37 foneemia, joista voidaan rakentaa ääretön määrä kielen fonotaksin mukaisia sanoja

 

 


Morfeemit

 

Esim. {vesi}

 

- Morfit ovat täydennysjakaumassa siten, että jokainen esiintyy vain sellaisten päätteiden edessä, jossa muut allomorfit eivät tule kysymykseen.

 

Vartalo

Pääte

Yksikkö

vesi

+ 0

nominatiivi

 

 

 

vede

+ n

genetiivi

vede

+ ksi

translatiivi

vede

+ ssä

inessiivi

vede

+ stä

elatiivi

vede

+ llä

adessiivi

vede

+ ltä

ablatiivi

vede

+ lle

allatiivi

vede

+ ttä

abessiivi

 

 

 

vet

+ tä

partitiivi

 

 

 

vete

+ nä

essiivi

 

 

Sanojen taivutustyypeistä – miten löytää sanavartalot?

 

Nominit

’Perus-muoto’

Heikko vokaali-vartalo (sg. gen)

Vahva vokaali-vartalo (sg. ess.)

Konsonattivartalo

(sg. partit.)

talo-

0

talo-

n

talo-

na

talo-

a

kivi-

0

kive-

n

kive-

kive-

ä

käsi-

0

käde-

n

käte-

kät-

vene-

0

venee-

n

venee-

venet-

taivas-

0

taivaa-

n

taivaa-

na

taivas-

ta

 

Verbit

 

Perus-muoto

Heikko vokaali-vartalo

Vahva vokaali-vartalo

Konsonatti-vartalo

 

antaa

anna-

n

anta-

vat

anta-

koon

maalata

maalaa-

n

maalaa-

vat

maalat-

koon

tarvita

tarvitse-

n

tarvitse-

vat

tarvit-

koon

antaa

anna-

n

anta-

vat

anta-

koon

ehtiä

ehdi-

n

ehti-

vät

ehti-

köön

 

- Heikko vokaalivartalo: aktiivin indikatiivin yksikön 1. persoona

 

- Vahva vokaalivartalo: aktiivin indikatiivin monikon 3. persoona

 

- Konsonattivartalo: aktiiviin imperatiivin yksikön 3. persoona

 


Äänteenmuutoksia

 

- Assimilaatio: äänteen mukautuminen toiseen äänteeseen, esim.

 

Sama ääntymäpaikka:

- pojan pallo --> pojam pallo

 

/pojan pallo/ = foneeminen muoto

 

[pojam pallo] = foneettinen muoto

 

/kengännauha/ = foneeminen muoto

 

[ke--ännauha] = foneettinen muoto

 

- foneeminen: oppositiossa olevat äänteet eroavat toisistaan fonologisesti / foneemisesti / fonemaattisesti. Syntyperäinen kielenpuhuja mieltään oppositiossa olevat äänteet eri äänteiksi eli eri foneemien edustajiksi.

 


- 2. partisiipin muodot,

 

- 2. partisiipin pääte on nut/nyt

 

*tul + nut --> tullut

-n ja l – sama ääntymäpaikka

 

*pur-nut --> purrut

- r ja n – sama ääntymäpaikka