Tavu

 

·      Tavu on kielen rytmiyksikkö, joka koostuu yhdestä tai useammasta foneemista.

 

·      Sanavartalot ja sananmuodot puolestaan koostuvat yhdestä tai useammasta tavusta.

 

·      Tavun pakollisena osana on lyhyt tai pitkä vokaali tai diftongi

 

·      Tavun alussa ja lopussa voi olla konsonatteja

 

 

 

 

 


Suomen tavutyypit (Lähde: Iso suomen kielioppi 2004: 45)

 

Tavutyypi

1. tavu

CV

ja.na

CVC

kas.ku

CVCC

myrs.ky

CVV

täi

CVVC

puus.to

V

a.pu

VC

äs.ken

VCC

irs.tas

VV

uo.ma

VVC

aat.to

 


 

Vierassanoissa esiintyviä tavutyyppejä (Lähde ISK: 46)

 

Tavutyypi

1. tavu

CCV

pro.sent.ti

CCVC

tren.di

CCVCC

fluns.sa

CCVV

klaa.va

CCVVC

kraat.ter.i

sCCVC

stres.si

sCCVCC

spri©k.le.ri

 

 


Sananmuodostus

Miten kieleen syntyy uusia sanoja

 

·      Muodostamalla yhdyssanoja

 

·      Johtamalla: johdos koostuu sananvartalosta ja yhdestä tai useammasta johtimesta, esim.

 

·      yksilöä ilmaisevia johdostyyppejä

 

o    (E)RO(INEN): lyllerö, taaperoinen

 

o    lAinen: kokoomuslainen, steinerilainen

 

o    tAr: jumalatar, myyjätär (edelleen produktiivinen?)

 

Suomi riepotteli virottaria aivan ylivoimaiseen tapaan.

 

-epävarma juristitar palkkaa huippumiehen avukseen –


 

·      Lyhennesanat

 

o    Typistesanat, esim

 

-      ale < alennusmyynti

 

-      sellu < selluloosa

 

 

 

o    Takaperoisjohdokset, joiden muodostaminen perustuu analogiaan

 

-      liima – liimata; naula – naulata

 

-      jytä <-- jytistä; rieha <-- riehaantua

 

 


o    Kirjainsanat, sanayhtymän alkukirjaimista muodostetut kirjainsanat

 

-      tv <-- televisio; bkt <-- bruttokansantuote

 

-      pk-yritykset (pienet ja keskisuuret); s-posti

 

 

o    Koostesanat, rakentuvat sanayhtymän sanojen osista

 

-      lukihäiriö

-      tevateollisuus <-- tekstiili- ja vaatetusalan teollisuus

 

 

o    Nollajohto, uusi lekseemi muodostetaan ilman morfologisen aineksen lisäämistä

 

-      esim. vartaloltaan identtisen verbin ja substantiivin parissa substantiivia pidetään nollajohdon tuottamana

 

-      paini+a --> paini; säilö+ä --> säilö

 

·      Reduplikaatio

 

o    Morfologinen prosessi, jossa toistetaan jotain morfologista ainesta

 

o    Kielet käyttävät reduplikaatiota moniin eri tarkoituksiin, esim. malaiji (puhutaan Indonesiassa ja Filippiineillä)

 

-      abverbien muodostaminen:

baik ’hyvä’ --> baik-baik --> hyvin

 

-      (indefiniittisen) monikon ilmaiseminen:

           bunga ’kukka’ --> bunga-bunga --> kukkia

 

-      sananmuodostus:

 

   mata ’silmä’ --> mata-mata ’poliisi’


 

·      afrikaans, esim. verbien muodostaminen reduplikoimalla substantiiveja:

 

Moeisaam

pantoffel-pantoffel

laboriously

slipper slipper

vaivalloisesti

tohveli tohveli

 

hy

in

die

hospitaalgang

af.

he

in

the

hospital corridor

down

hän

-ssa

 

sairaalan käytävä

pitkin

 

”Padding laboriously on slippered feet, he makes his way down the hospital corridor.”

 

“Hän tallustelee vaivalloisesti tohvelit jalassa pitkin sairaalan käytävää.”


 

·      (tavan) adverbien muodostaminen reduplikoimalla verbejä:

 

Die

leeu

loop

brul-brul

weg

the

lion

walk

roar-roar

away

 

leijona

kävellä

karjua karjua

pois

 

”Roaring repeatedly, the lion walks away.

 

“Leijona käveli karjuen/karjahdellen pois.”

 

·      Adverbien muodostaminen reduplikoimalla lukusanoja:

 

Tien-tien

verlaat

die

kamer.

ten ten

leave

the

room

kymmenen kymmenen

lähteä

 

huone

 

”People are leaving the room, ten at a time.”

 

“Kymmenen ihmistä kerrallaan lähtee huoneesta.”

 

 

 

Syntaksista

 

- lause on kieliopin laajin yksikkö

 

- lause on kielioppiin kuuluvat abstrakti yksikkö, esim. puhutussa kielessä lauseet reaalistuvat lausumina (utterance)

 

 

Lauseen määritelmä:

 

- täydellinen lause koostuu finiittiverbistä ja siihen kuuluvista nominaalisista jäsenistä, esim.

 

Me mene+mme elokuv+i+in.

 

(Minä) pidä+n elokuv+i+sta.

 

- finiittiverbi taipuu persoonassa ja luvussa

 

- finiittiverbi myös määrää, minkälaisia nominaalisia jäseniä lauseessa voi olla


 

Matti

syö

jäätelö+ä.

np

v

np

subjekti

v-fin

objekti

 

 

 

Matti

pitää

jäätelö+stä.

np

v

np

subjekti

v-fin

rektioadverbiaali

 

 

 

Matti

on

kiva.

np

v

np

subjekti

v-fin

predikatiivi

 

 

 

Lounaa+lla

syö+t+i+in

lettu+j+a.

np

v

np

adverbiaali

v-fin

objekti

 


 

Finiittiverbin morfotaksia: lukea

 

 

Vartalo

Pääluokka

Tempus/Modus

Persoona

a)

lue-

Ø

Ø

n

b)

lu-

Ø

i-

t

c)

luk-

Ø

isi-

mme

d)

lue-

ta-

Ø

an

e)

lue-

tta-

ne-

en

f)

lue-

tt-

i-

n

 

a) akt. ind. preesensin yksikön 1. persoona

b) akt. ind. imperfektin yksikön 2. persoona

c) akt. konditionaalin monikon 1. persoona

d) passiivin indikatiivin preesens

e) passiivin potentiaali

f) passiivin imperfekti

 


 

Käsitteitä:

 

- lauseke, NP, AP, VP

 

- NP:n pääsana voi yksinään edustaa koko lauseketta

 

a) Matin viehättävä serkkutyttö Oulusta söi mahtavan suuren jäätelöannoksen.

 

b) Matti, joka pitää niin kovasti jäätelöstä, osti eilen hienon ja kalliin jäätelökoneen, jolla voi tehdä sekä jäätelöä että erilaisia sorbetteja.

 

c) Espoon ammattikorkeakoulun eläkeläisten perinteikkäällä syyslounaalla kuultiin lukuisia kertomuksia menneistä vuosista.