Sematiikan ja pragmatiikan harjoituskurssi

3. luento 21.3.2006

 

 

HUOM. Lauseet ovat geneerisiä, eivät NP:t.

 

 

Millaisia sanojen tarkoitteet voivat olla?

 

Popperin kolme maailmaa

 

  1. asteen entiteetit: fyysisiä tarkoitteita, esim. pöytä, tuoli, hevonen ym.
  2. asteen entiteetit: aikasidonnaiset tapahtumat, prosessit, tilat, esim. kokous, kuume, itku, nauru ym.
  3. asteen entiteetit: abstraktioita, jotka eivät ole sidonnaisia aikaan tai paikkaan, esim. vapaus, demokratia, ihmisyys, ilo ym.

 

 

Mikä on merkitys? Miten merkitystä voidaan kuvata?

 

Merkityksen referenssiteoria

-         merkitys on referenssi, siis tarkoite kielenulkoisessa maailmassa, esim:

o       erisnimet viittaavat yksilöihin

o       yleisnimet viittaavat yksilöistä koostuviin joukkoihin

o       verbit viittaavat toimintoihin ym.

 

Ongelmia:

-         monilla sanoilla ei referenssiteorian mukaan ole lainkaan merkitystä, esim: mutta, että, kuitenkin, sitten ym.

-         monilla ilmauksilla, joita kielenpuhujat käyttävät viittaamiseen, ei ole referenttiä, joka olisi olemassa tai olisi ollut olemanssa, esim: yksisarvinen; kolmas maailmansota¸vampyyri ym.

 

Joudutaan siis tekemään päätelmä, että sanat yksisarvinen, kolmas maailmansota¸vampyyri ovat merkityksettömiä jos ajatellaan, että merkitys on relaatio sanojen ja ulkomaailman tarkoitteiden välillä

 

-         lisäksi samaan entiteettiin voidaan viitata useilla eri ilmauksilla, esim: serkkuni, Maijan äiti; lastentarhan opettaja; sunnuntaimaalari ym.

-         halutaanko siis väittää, että yo. ilmauksilla on sama merkitys?

 

Konseptualismi

                                                merkitys

 

                        muoto                                       tarkoite

 

-         esim. pöydän merkitys: luettelo, mielikuva kaikista niistä ominaisuuksista, jotka tarkoitteen (tässä siis pöytä) on täytettävä, jotta siihen voisi viitata sanalla pöytä

 

 

Merkitystä voidaan pitää sosiaalisena normina; sanktio tulee heti, jos käyttää sanaa väärin, esim:

      N: Minkä rotunen toi koira on?

      A: Ei se oo koira, se on kissa.

 

-         Kielelliset merkit ovat symboleita; merkin ja muodon suhde on mielivaltainen

-         Ikoni on merkki, joka on jollain tavalla samankaltainen tarkoitteensa kanssa, esim: valokuva, kartta

-         Indeksi  puolestaan esiintyy yhdessä tarkoitteensa kanssa, esim: savu on indeksi tulesta: pullan tuoksu on indeksi pullan leipomisesta; märät jalanjäljet keittiön lattialla ovat indeksi siitä, että joku on juuri kulkenut keittiön läpi

-         Persoonapronominit ovat indeksisiä; ns. puheaktipronominien (1. ja 2. persoonan pronominit) tarkoite selviää vain puhetilanteessa

 

 

Kielen kaksoisjäsennys

 

Myös sanojen väliset semanttiset linkit ovat osa sanan merkitystä (semanttinen verkko)