Evidentiaalisuus

 

Evidentiaalisuus on episteemisen modaalisuuden laji.

Evidentiaalisia ovat sellaiset kielen keinot, joilla osoitetaan, miten puhuja on saanut tietonsa:

(i) perustuuko se toisen käden tietoon eli kuulopuheeseen

(ii) omaan havaintoon vai

(iii) päättelyyn. (ISO suomen kielioppi.)

 

i

Hän tulee kuulemma huomenna.

Kerttu oli nähnyt sen ryöstäjän.

Tässä pitäisi olla kivikautinen asuinpaikka.

 

ii

Näköjään yöllä on satanut.

 

iii

Joku on syönyt lautaseltani (koska olen varma, että en syönyt kaikkia katkarapuja).

Vaikuttaa siltä, että kyseessä on rikos.

 

 

Itkosella (1997) on tarkempi evidentiaalisuuden jaottelu:

 

- omakohtainen kokemus

- epäsuora päätely

- kuulopuhe

- epäily

- kuvittelu

 

- Kaikissa kielissä on mahdollisuus ilmaista, millä perustein puhuja tekee jonkin väittämän.

- On myös kieliä, joissa evidentiaalisuuden koodaaminen on pakollista (mm. useissa Amerikan intiaanikielissä)