- English -
Suomen kielitieteellinen yhdistys
The Linguistic Association of Finland

 
Etusivu
Vuosikokous
Jäsenkirjeet
Ajankohtaista
Menneet tapahtumat
Julkaisuja
SKY Journal of Linguistics
Johtokunta
Liity jäseneksi
Linkkejä

MAAILMAN KIELITILANNE JA KIELTEN UHANALAISUUS

Otteita SKY:n näyttelystä Tieteiden yössä Helsingissä 9.1.2003

Sisältö

1. Puhujamäärältään suurimmat kielet
2. Nykyisin puhuttavien kielten maantieteellinen jakautuminen
3. Kielten uhanalaisuudesta
4. Kartta: Biodiversiteetti ja kielidiversiteetti
5. Lisätietoa

1. Puhujamäärältään suurimmat kielet

Kieli Puhujia Maa
1. mandariinikiina 885 000 000 Kiina
2. espanja 332 000 000 Espanja
3. englanti 322 000 000 Iso-britannia
4. bengali 189 000 000 Bangladesh
5. hindi 182 000 000 Intia
6. portugali 170 000 000 Portugali
7. venäjä 170 000 000 Venäjä
8. japani 125 000 000 Japani
9. saksa 98 000 000 Saksa
10. wu-kiina 77 175 000 Kiina
11. jaava 75 500 800 Indonesia
12. korea 75 000 000 Korea
13. ranska 72 000 000 Ranska
14. vietnam 67 662 000 Vietnam
15. telugu 66 350 000 Intia
16. kantoninkiina 66 000 000 Kiina
17. marathi 64 783 000 Intia
18. tamili 63 075 000 Intia
19. turkki 59 000 000 Turkki
20. urdu 58 000 000 Pakistan


Lähde: Grimes, Barbara F., toim. Ethnologue, Languages of the World. 13. laitos. Dallas: SIL. Internet-versio 1999. (14. laitos saatavana tästä

2. Nykyisin puhuttujen kielten maantieteellinen jakautuminen

The Ethnologue on laatinut kiinnostavan tilaston, jossa tarkastellaan nykyisin puhuttujen kielten maantieteellistä jakautumista. Tilasto tuo selvästi esille sen, kuinka vähäinen Euroopassa puhuttujen kielten suhteellinen osuus on verrattuna koko maailman kieliin.

Puhuttuja kieliä Prosenttiosuus
Amerikka 1013 15
Afrikka 2058 30
Eurooppa 230 3
Aasia 2197 32
Oseania 1311 19
Yhteensä 6809 100

3. Kielten uhanalaisuudesta

Maailmassa puhutaan arviolta lähes 7000 kieltä — ehkä jopa enemmän. Kielten määrä on kuitenkin dramaattisesti vähenemässä. Erään arvion mukaan puolet maailman kielistä kuolisi seuraavan sukupolven aikana ja sadan vuoden päästä käytössä olisi enää n. 10% nykyisistä kielistä. Kieliä on toki aina kuollut, mutta nykyisen kaltaista kielten määrän vähenemistä ei ole ennen koettu.

Uhanalaisuuteen vaikuttavat hyvin monenlaiset tekijät. Keskeistä on tietysti kielen puhujamäärä, mutta siitä ei voida suoraan päätellä kielen elinmahdollisuuksia. Kielen ja kieliyhteisön tasapainoisuuteen liittyy useita tekijäitä: puhujien omat ja ympäröivien kieliyhteisöjen asenteet, valtioiden kielipolitiikka, kulttuuriset, sosiaaliset ja taloudelliset seikat jne. Kieliyhteisöjä suoranaisesti uhkaavia tekijöitä ovat esim. sodat, kansanmurhat ja taudit. Nykyaikana kielten tuhoa edistää varsinkin kiihtyvä maapalloistuminen: ihmisten liikkuvuus, maailmanlaajuinen kommunikaatio, kaupungistuminen.

4. Kartta: Biodiversiteetti ja kielidiversiteetti

Maailman luonnonsäätiön projekti Ecoregion Conservation on jakanut maapallon yhteensä 874 eliömaakuntaan (ecoregion), joista 238 eli noin neljännes on katsottu biodiversiteetin säilymisen kannalta erittäin tärkeiksi.

Maailman luonnonsäätiön eliömaakuntakartta

Oheisessa kartassa nämä tärkeät eliömaakunnat on merkitty väreillä. Kartan mustat pisteet edustavat etnolingvistisiä ryhmiä, siis yhteisöjä, joilla on oma kielellinen ja kulttuurinen identiteettinsä.

Etnolingvistisiä ryhmiä on kaikkiaan 6867, joista biodiversiteetin kannalta tärkeissä eliömaakunnissa on peräti 4635 eli kaksi kolmasosaa. Biodiversiteetti ja kielidiversiteetti siis kulkevat käsi kädessä.

Alkuperäiskansojen perinteinen elämänmuoto on sopusoinnussa luonnon kanssa ja tukee näin luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Alkuperäiskansojen kielet ja kulttuurit kantavat tietoa ekologisesti kestävästä elämäntavasta omassa ympäristössään.

Lisätietoa bio- ja kielidiversiteetistä.

5. Lähteitä

Verkko-osoitteita: Kirjallisuutta:
  • Anhava, Jaakko. 1998. Maailman kielet ja kielikunnat. Helsinki: Gaudeamus.
  • Fishman, Joshua A., ed. 2001. Can Threatened Languages Be Saved? Clevendon: Multilingual Matters.
  • Grenoble, Lenore A., and Lindsay J. Whaley, ed. 1998. Endangered Languages: Current Issues and Future Prospects. Cambridge: Cambridge University Press.
  • Maffi, Luisa, ed. 2001. On Biocultural Diversity, Linking Language, Knowledge, and the Environment. Washington: Smithsonian Institution.
  • Nettle, Daniel, and Suzanne Romaine. 2000. Vanishing Voices, the Extinction of the World's Languages. Oxford: Oxford University Press.
Näyttelyn laativat: Matti Miestamo (yleinen kielitiede, Helsingin yliopisto) ja Meri Larjavaara (ranskan kieli, Tampereen yliopisto)