Yliopiston etusivulle Suomeksi
Helsingin yliopisto
Yleisen kielitieteen laitos

Yhteystiedot

Yleisen kielitieteen laitos
PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A)
00014 Helsingin yliopisto

Puhelinvaihde +358 (09) 1911
Faksi +358 (09) 191 29307

Tallentaja:Irma Karppinen25.03.1999

OPINTOSUORITUSTEN ARVOSTELUA JA KUULUSTELUA SEKÄ OPINTOSUORITUSTEN TUTKINTOLAUTAKUNTAA KOSKEVA JOHTOSÄÄNTÖ
Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä opintosuoritusten tutkintolautakuntaa koskeva johtosääntö

Kanslerin 23 päivänä maaliskuuta 1999 vahvistama


1 luku
Johtosäännön soveltaminen

1 §
Johtosäännön soveltamisala

Tätä johtosääntöÂä sovelletaan opintosuoritusten arvosteluun, opintosuoritusten arvostelun oikaisemiseen ja kuulustelujen järjestämiseen mukaan lukien soveltuvin osin valintakokeen järjestäminen.

Opintosuorituksella tarkoitetaan väitöskirjaa, lisensiaatintutkimusta, tutkielmaa, esitelmää ja muuta kirjallista työtä, suoritusnäytettä, kirjallista ja suullista kuulustelua, opintosuorituksen hyväksilukemista ja muuta suoritusta, joka sisältyy yliopiston opetussuunnitelmiin.

Tätä johtosääntöÂä ei sovelleta opiskelijavalinnan oikaisumenettelyyn, josta on säädetty yliopistolain 33-35 §:ssä, yliopistoasetuksen 13 §:ssä ja hallintojohtosäännön 56 §:ssä.
2 §
Soveltamisohjeet

Tiedekunnat ja erillislaitokset voivat antaa tämän johtosäännön soveltamista koskeviaohjeita, jotka on saatettava opintosuoritusten tutkintolautakunnan tietoon.

2 luku
Kuulustelukieli

3 §
Suomen kieli ja ruotsin kieli kuulustelukielenä

Kirjallisissa ja suullisissa kuulusteluissa opiskelijalla on oikeus käyttää suomen tai ruotsin kieltä, ellei kuulusteltavan aineen laatu edellytä muuta.

Kirjallisten kuulustelujen tehtävät on aina annettava opiskelijan ilmoittamalla kielellä, suomeksi tai ruotsiksi. Suullisissa kuulusteluissa kuulustelijan tulee käyttää opiskelijan ilmoittamaa kieltä. Jos kuulustelija ei riittävästi hallitse tätä kieltä, hänen tulee huolehtia siitä, että tehtävät kuitenkin esitetään opiskelijalle hänen valitsemallaan kielellä, suomeksi tai ruotsiksi.

Milloin opetuksen tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, voidaan kuulustelukielenä käyttää muuta kuin suomen tai ruotsin kieltä.
4 §
Opiskelijan oikeus käyttää vierasta kieltä kuulustelukielenä

Opiskelijan oikeudesta saada kuulustelun tehtävät ja vastata muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi päättää asianomainen kuulustelija tai laitoksen esimies sen mukaan kuin tiedekuntaneuvosto määrää. Opiskelija voi aineen professorin suostumuksella kirjoittaa tutkielman muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä. Opiskelijan oikeudesta käyttää vierasta kieltä tutkintoon kuuluvassa kirjallisessa kypsyysnäytteessä päättää dekaani, ellei tiedekuntaneuvosto toisin määrää.
5 §
Väitöstilaisuuden kieli

Väitöskirja tarkastetaan julkisessa väitöstilaisuudessa, jonka kielestä väitöstilaisuuden kustos määrää etukäteen, kuultuaan asiassa sekä väittelijää että vastaväittäjää. Väitöstilaisuuden kielenä tulee olla joko suomi tai ruotsi, taikka se kieli, jolla väitöskirja on laadittu. Väitöstilaisuus voidaan pitää muullakin kielellä, jos väittelijä suostuu siihen. Väittelijä ja vastaväittäjä voivat väitöstilaisuudessa käyttää myös eri kieliä, jos näin sovitaan.


3 luku
Kuulusteltava kirjallisuus

6 §
Kirjallisuudesta tiedottaminen

Kuulusteltava kirjallisuus ilmoitetaan kunkin tiedekunnan opinto-oppaassa, tiedekunnan ilmoitustaululla tai muutoin julkisesti riittävin tunnistetiedoin, jotta opiskelija löytää tarvitsemansa julkaisut.

Kesken lukuvuoden voidaan kuulusteltavaan kirjallisuuteen tehdä vähäisiä muutoksia ja lisäyksiä, jos siihen on painavia syitä. Niissä tiedekunnissa, jotka julkaisevat kaksi tai useampia lukuvuosia kerrallaan voimassa olevia opinto-oppaita, kuulusteltavaan kirjallisuuteen saadaan tehdä laajempia muutoksia vain sellaisina vuosina, jolloin uusi opinto-opas julkaistaan.

Oheislukemiston luonteinen tai yksittäisen opiskelijan kanssa erikseen sovittava kirjallisuus voidaan jättää ilmoittamatta tiedekunnan opinto-oppaassa.

Ne kirjallisuutta koskevat tiedot, joita ei mainita opinto-oppaassa, on muulla tavoin hyvissä ajoin saatettava sekä opiskelijoiden että kirjallisuushankintoja hoitavien yksiköiden tietoon.
7 §
Loppuunmyydyt teokset

Esittäessään kuulusteltavan kirjallisuuden vahvistettavaksi tiedekuntaneuvostolle laitoksen johtoryhmän on varmistauduttava siitä, että vaadittavat teokset ovat opiskelijan saatavissa. Loppuunmyytyjä teoksia voi sisältyä vaatimuksiin vain poikkeustapauksissa. Tällöin laitoksen johtoryhmän on varmistettava teoksen riittävä saatavuus, ja tiedotettava opiskelijoille miten kyseiset teokset ovat saatavissa käyttöÂön.
8 §
Uusien vaatimusten voimaantulo

Vaadittavaa kirjallisuutta muutettaessa tiedekuntaneuvoston on annettava täsmälliset määräykset siirtymävaiheesta. Mikäli opiskelija on aloittanut tietyn, useasta kuulustelusta koostuvan kurssi-, opintojakso- tai muun opintokokonaisuuden suorittamisen, hänellä on oikeus suorittaa se loppuun tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa vanhojen vaatimusten mukaisesti.

4 luku
Kuulustelujen järjestäminen

9 §
Kuulustelujen järjestäminen ja uusiminen

Annettavasta opetuksesta riippumattomia kuulusteluja on järjestettävä niin usein, ettei kuulustelukertojen harvalukuisuus hidasta opiskelua.

Kuulusteluun tulee liittyä uusimismahdollisuus, jollei jokin erityinen syy sitä estä. Uusintakuulustelujen ajankohtaa määrättäessä on otettava huomioon toisaalta opiskelijan mahdollisuus valmistautua kuulusteluun ja toisaalta opiskelijan oikeus keskeytymättä harjoittaa opintojaan. Kuulusteluista ja niiden uusinnoista on ilmoitettava opiskelijoille hyvissä ajoin.

Jos kuulusteltava on vammainen tai jos hänellä on muu hyväksyttävä terveydellinen este, jonka vuoksi hän ei pysty suorittamaan kuulustelua normaalisti, kuulustelu tulee mahdollisuuksien mukaan järjestää hänen kannaltaan mahdollisimman suotuisalla tavalla.

10 §
Kuulusteluista tiedottaminen

Kuulustelun järjestäjän on tiedotettava kuulustelun ajankohdasta ja paikasta hyvissä ajoin ennen kuulustelua. Tiedot annettavasta opetuksesta riippumattomien kuulustelujen ajankohdista ja paikoista on ilmoitettava koko lukuvuoden osalta asianomaisen tiedekunnan opinto-oppaassa tai muutoin julkisesti.

Kuulustelun järjestäjän on etukäteen tiedotettava opiskelijoille, millä tavoin kuulusteluun ilmoittaudutaan ja millä tavoin ilmoittautuminen voidaan peruuttaa. Opiskelijoille on myös tiedotettava niistä seurauksista, joihin virheellinen tai puutteellinen ilmoittautuminen voi johtaa.
11 §
Kuulusteluun osallistumisen epääminen

Kuulusteluun saa osallistua vain läsnäolevaksi ilmoittautunut opiskelija, jolla on kuulustelun edellyttämä opiskeluoikeus.

Osallistumiskertoja annettavasta opetuksesta riippumattomiin kuulusteluihin ei saa rajoittaa. Jos opiskelija on hylätty kahdessa edellisessä saman opintosuorituksen kuulustelussa tai jos hän on jäänyt niistä pois ilman pätevää syytä, kuulustelija voi kuitenkin määrätä, että opiskelija ei saa osallistua uuteen kuulusteluun ennen enintään kuuden viikon pituisen määräajan kulumista edellisestä kuulustelusta.
12 §
Kuulustelusalista poistuminen väliaikaisesti

Yli kaksi tuntia kestävissä kuulusteluissa valvonta on järjestettävä niin, että kuulusteltava voi pakottavista syistä olla valvottuna lyhyen aikaa poissa kuulustelusalista.
13 §
Kuulustelun valvonta ja kuulustelusta poistuminen

Valvojien on huolehdittava siitä, että kaikki samassa salissa olevat kuulusteltavat saavat tehtävät tietoonsa samanaikaisesti. Kuulusteluaika lasketaan alkavaksi siitä hetkestä, jolloin kuulusteltavilla on ollut tilaisuus saada tehtävät tietoonsa.

Kuulustelusta saa poistua aikaisintaan kuulustelun järjestäjän ilmoittamana ajankohtana. Poistumisajankohdasta on tiedotettava opiskelijoille etukäteen. Kuulustelun alkamisen jälkeen saapuneelle opiskelijalle on annettava mahdollisuus osallistua kuulusteluun, mikäli hän saapuu siihen ennen määrättyä poistumisajankohtaa. Kuulustelun päättymisajankohta on ilmoitettava etukäteen.
14 §
Kuulustelutilaisuuden uusiminen

Jos kuulustelua ei kuulusteltavasta riippumattomasta syystä voida suorittaa kyseisessä tilaisuudessa, on asianomaiselle opiskelijalle viivytyksettä järjestettävä mahdollisuus uusintakuulusteluun.

15 §
Henkilöllisyyden tarkistaminen

Kuulusteluun osallistuvan on vaadittaessa todistettava henkilöllisyytensä. Jos opiskelija ei voi todistaa henkilöllisyyttään, kuulustelun valvoja sopii opiskelijan kanssa tavasta, jolla henkilöllisyys myöhemmin todistetaan. Jos henkilöllisyyttä ei tälläkään tavalla osoiteta, kuulustelu voidaan hylätä.
16 §
Kuulustelutilaisuudessa sallitut apuvälineet

Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan vain kirjoitusvälineet. Jos muita välineitä sallitaan tai edellytetään, on siitä tiedotettava opiskelijoille ja valvojille etukäteen.

Opiskelijalla saa olla kuulustelutilaisuudessa mukanaan välttämättömät lääkkeet ja vähäinen määrä eväitä. Matkapuhelimen ja muun vastaavan viestintälaitteen hallussapitäminen kuulustelutilaisuudessa on kielletty.

5 luku
Kuulustelun häiritseminen ja kuulusteluvilppi

17 §
Kuulusteluvilppi

Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava syyllistyy vilppiin, hän keskeyttää asianomaisen opiskelijan kuulustelun.
18 §
Kuulustelun häiritseminen

Jos valvoja havaitsee, että kuulusteltava aiheuttaa häiriötä kuulustelutilaisuudessa, hänen on huomautettava siitä asianomaiselle sekä tarpeen mukaan ryhdyttävä muihin vaadittaviin toimenpiteisiin häiriön jatkumisen estämiseksi. Jos kuulustelun häiritseminen näistä toimenpiteistä huolimatta jatkuu, valvoja saa keskeyttää häiriötä aiheuttavan opiskelijan kuulustelun. Jos kuulustelun häiritseminen on aiheuttanut kohtuutonta häiriötä muille kuulustelussa oleville opiskelijoille, on kuulusteluun varattua aikaa pidennettävä häiriön kestoa vastaavalla ajalla.
19 §
Kuulusteluvilpistä ja kuulustelun häiritsemisestä epäillyn oikeus selityksen antamiseen

Opiskelijalle, jonka epäillään syyllistyneen kuulusteluvilppiin tai kuulustelun häiritsemiseen, on annettava tilaisuus selityksen antamiseen. Kun opiskelijan kuulustelu keskeytetään vilpin tai häiritsemisen johdosta, valvoja merkitsee vastauspapereihin keskeytyksen syyn, sekä sen kiistääkö tai myöntääkö opiskelija vilpin tai häiritsemisen. Vastauspaperit toimitetaan tämän jälkeen kuulustelijalle tavanomaiseen tapaan.
20 §
Seuraamukset

Vilppiin syyllistyneen opiskelijan kuulustelu hylätään. Ennen kuulustelun hylkäämistä opiskelijalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Tapauksesta on ilmoitettava tiedekunnan dekaanille.

Opiskelija, joka on tyytymätön vilpin perusteella tapahtuneeseen kuulustelun hylkäämiseen, voi saattaa asian kirjallisesti tiedekuntaneuvoston käsiteltäväksi 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon. Tällaisen asian käsittelyssä noudatetaan muutoin soveltuvin osin opintosuoritusten arvostelun oikaisua koskevia määräyksiä.
21 §
Kurinpitomenettely

Kun opiskelijan syyllistyminen vilppiin on näytetty toteen, tiedekunnan dekaani voi harkintansa mukaan ilmoittaa kuulusteluvilpin rehtorille yliopistolain 19 §:n ja yliopistoasetuksen 20 §:n mukaista kurinpitomenettelyä varten.

6 luku
Opintosuorituksen arvostelu ja tulosten julkistaminen

22 §
Opintosuorituksen arvostelu

Jokaisen opintosuorituksen arvostelijalla tulee olla kyseisen suorituksen vastaanottamiseen tarvittava asiantuntemus.

Mikäli opiskelija on uusinut opintosuorituksen ja saanut samasta opintosuorituksesta eri arvosanoja tai opintoviikkomääriä, tulee hänen lopulliseksi opintosuorituksekseen opintoviikkomäärältään laajin suoritus tai jos opintoviikkomäärät ovat samoja, arvosanaltaan korkein suoritus, ellei opiskelija muuta halua. Laajuuden ja arvosanan ollessa samoja tulee lopulliseksi opintosuoritukseksi uusin suoritus.

Opintosuorituksen arvostelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintomenettelylain (598/82) 10 ja 11 §:ssä säädetään.
23 §
Kuulustelun arvostelu

Saman henkilön tulee arvostella kaikki tiettyyn tehtävään annetut vastaukset, ellei muunlainen menettely ole kuulustelun laatuun nähden perusteltu. Kuulusteluissa, joiden arvostelu edellyttää poikkeuksellisen paljon harkintaa, tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää vähintään kahta arvostelijaa.
24 §
Kuulustelun tulosten julkistaminen

Kuulustelun tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ennen seuraavaa saman kuulustelun suoritustilaisuutta tai siihen ilmoittautumista, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluttua kuulustelusta. Valintakokeiden sekä kesäkuun 1 päivän ja elokuun 31 päivän välisenä aikana järjestettävien kuulustelujen tulokset voidaan kuitenkin julkistaa kuukautta pidemmän ajan kuluttua. Tulokset julkistetaan ainakin asianomaisen laitoksen tai kuulustelun järjestäneen muun yksikön ilmoitustaululla ja niiden tulee olla nähtävillä vähintään kolme viikkoa.

Julkistettavissa tuloksissa ilmoitetaan hyväksyttyjen nimet, hylättyjen määrät sekä harkinnan mukaan hyväksyttyjen arvostelu. Julkistamisen yhteydessä ei saa ilmoittaa opiskelijoiden henkilötunnuksia.

Kuulustelija varmentaa allekirjoituksellaan kuulustelun tuloksen. Jos kuulustelun arvostelijoita on ollut useita, on ilmoitettava kaikkien arvostelijoiden nimet sekä se, minkä kysymyksen vastauksen arvostelusta kukin heistä vastaa.
25 §
Kuulusteluvastausten tallentaminen ja arvosteluperusteiden julkistaminen

Viimeistään tulosten julkistamisen yhteydessä on ilmoitettava, missä kuulusteluvastaukset säilytetään sekä milloin ja missä opiskelija voi yliopistoasetuksen 16 §:n mukaisesti nähdä oman tarkastetun opintosuorituksensa. Opiskelijalla on oikeus omalla kustannuksellaan saada jäljennös vastauksistaan.

Kuulustelukohtaiset arvosteluperusteet julkistetaan viimeistään kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä. Milloin yksityiskohtaisten arvosteluperusteiden laatiminen ja julkistaminen ei kuulustelun laadun tai osallistujien määrän vuoksi ole tarkoituksenmukaista, on kuulustelun tulosten julkistamisen yhteydessä ilmoitettava, millä tavoin opiskelija voi saada tietoonsa ne ja niiden soveltamisen omalla kohdallaan. Perus-, aine- ja syventävien opintojen loppuarvosananmääräytymismisperusteet on julkistettava aina etukäteen opinto-oppaassa, ilmoitustaululla tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Kuulusteluvastauksia ja niihin liittyviä arvosteluhuomautuksia ei saa julkistaa ilman asianomaisen opiskelijan lupaa. Kuulusteluvastauksia ei saa ilman opiskelijan lupaa käyttää opetus- ja tutkimustarkoituksiin siten, että opiskelijan tunnistaminen on mahdollista.

26 §
Tutkielman tarkastaminen ja arvostelu

Pääaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastaa kaksi opettajaa, siten kuin tiedekuntaneuvosto tarkemmin määrää. Tutkielman hyväksyy ja arvostelee tiedekuntaneuvosto, jollei tiedekuntaneuvosto ole pysyvällä määräyksellä siirtänyt tätä tehtävää laitoksen johtoryhmälle.

Tiedekuntaneuvosto määrää tarkemmin tutkielman arvostelumenettelystä ja arvosana-asteikosta.

Sivuaineen syventäviin opintoihin kuuluvan tutkielman tarkastamisesta ja arvostelusta määrää tiedekuntaneuvosto.
27 §
Lisensiaatintutkimuksen tarkastaminen ja arvostelu

Tiedekuntaneuvosto määrää lisensiaatintutkimukselle vähintään kaksi tarkastajaa, joiden tulee olla tohtorin tutkinnon tai tohtorin arvoon oikeuttavat opinnäytteet suorittaneita.

Lisensiaatintutkimuksen tarkastajien tulee kahden kuukauden kuluessa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen arvostelulausunto. Tutkimuksen arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset tutkimuksen arvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta. Ennen tutkimuksen arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen tarkastajan lausunnosta.
28 §
Tutkielman ja lisensiaatintutkimuksen arvostelun raukeaminen

Opiskelija voi ennen tiedekuntaneuvostossa tai johtoryhmässä tapahtuvaa arvostelua pyytää, että opintosuorituksen arvostelu keskeytetään. Tällöin arvostelumenettely raukeaa.
29 §
Väitöskirjan esitarkastaminen

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöskirjalle vähintään kaksi esitarkastajaa, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja voi toimia esitarkastajana ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa esitarkastajien valinnasta.

Esitarkastajien tulee tiedekuntaneuvoston määräämässä ajassa tehtävän saamisesta yhdessä tai erikseen antaa perusteltu kirjallinen lausunto, jossa ehdotetaan väittelyluvan myöntämistä tai sen epäämistä. Esitarkastajan lausunnon antamisen määräaika ei saa olla ilman erityistä syytä kolmea kuukautta pidempi.

Väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen esitarkastajan lausunnosta, ennen kuin tiedekuntaneuvosto päättää väittelyluvasta.

Mikäli esitarkastusta ei joko esitarkastajien välisten näkemyserojen tai työssä havaittujen puutteellisuuksien vuoksi voida määräajassa tai esitarkastajien ja väitöskirjan tekijän välillä sovitun kohtuullisen pituisen lisäajan kuluessa päättää väittelylupaa puoltavaan lausuntoon, esitarkastusmenettely raukeaa, jollei väitöskirjantekijä halua viedä asiaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi. Tiedekunnan dekaanille on ilmoitettava esitarkastuksen jatkumisesta yli tiedekuntaneuvoston määräämän ajankohdan.

Esitarkastusmenettelyn rauettua väittelijä voi pyytää uutta esitarkastusta, kun väitöskirjakäsikirjoitukseen on tehty hylkäävissä esitarkastuslausunnoissa tarkoitettuja tai muita muutoksia ja työnohjaaja tai muu aineen professori puoltaa esitarkastusmenettelyn käynnistämistä.

Väittelyluvan saatuaan väittelijän on huolehdittava siitä, että väitöskirja, joko painettuna tai muulla tavalla, tulee julkisesti saataville ennen kirjan julkista tarkastamista. Väitöskirjaa on pidettäväjulkisesti saatavissa vähintään kymmenen päivää ennen julkista tarkastusta. Dekaani voi kirjallisesta hakemuksesta lyhentää tätä aikaa siten, että väitöskirja on saatavilla vähintään viisi päivää. Konsistori määrää tarkemmin väittelijän velvollisuudesta luovuttaa väitöskirjan kappaleita yliopistolle.
30 §
Väitöskirjan julkinen tarkastaminen

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuteen yhden tai kaksi vastaväittäjää, joilla mikäli mahdollista tulee olla dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot. Väitöskirjan ohjaaja voi toimia vastaväittäjänä ainoastaan, jos siihen on erityisiä syitä. Väitöskirjan tekijälle on varattava tilaisuus esittää tiedekuntaneuvostolle huomautuksensa vastaväittäjien valinnasta.

Tiedekuntaneuvosto määrää väitöstilaisuuden kustokseksi jonkun tiedekunnan professorin viran haltijoista tai hoitajista.

Väitöstilaisuus alkaa väittelijän pitämällä aihetta koskevalla esittelyllä (lectio praecursoria), minkä jälkeen tiedekuntaneuvoston määräämä vastaväittäjä esittää omat huomautuksensa väitöskirjasta. Tämä tarkastus saa kestää enintään neljä tuntia. Sen jälkeen on muidenkin sallittu tehdä muistutuksia väitöskirjaa vastaan. Väitöstilaisuus saa kestää enintään kuusi tuntia.
31 §
Väitöskirjan arvostelu

Vastaväittäjän tulee kuuden viikon kuluessa väitöstilaisuudesta antaa tiedekuntaneuvostolle perusteltu kirjallinen arvostelulausunto väitöskirjasta.

Väitöskirjan arvostelee tiedekuntaneuvosto. Tiedekuntaneuvosto antaa pysyväismääräykset arvostelussa käytettävästä arvosana-asteikosta.

Väitöskirjan arvostelussa tulee ottaa huomioon myös väittelijän puolustautuminen väitöstilaisuudessa.

Ennen väitöskirjan arvostelua tekijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen vastaväittäjän lausunnosta.

7 luku
Opintosuorituksen arvostelun oikaisumenettely

32 §
Opintosuorituksen arvostelua koskeva oikaisumenettely

Opiskelija, joka on tyytymätön muun opintosuorituksen kuin väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvosteluun, voi pyytää siihen oikaisua. Oikaisua on pyydettävä suullisesti tai kirjallisesti arvostelusta vastaavalta opettajalta tai, milloin tiedekuntaneuvosto tai laitoksen johtoryhmä on suorittanut opintosuoritusta koskevan arvostelun, kirjallisesti tiedekuntaneuvostolta. Aika, jonka kuluessa oikaisua saa pyytää on 14 päivää siitä päivästä, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulokset sekä arvosteluperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opintosuorituksen hyväksilukemista koskevaan päätökseen pyydetään oikaisua samaa menettelyä noudattaen.

OikaisupyyntöÂön on annettava perusteltu päätös kohtuullisessa ajassa. Opettajan on annettava päätöksensä kirjallisesti, mikäli opiskelija ilmoittaa, ettei hän tyydy oikaisupyynnön johdosta annettuun päätökseen. Tiedekuntaneuvoston päätös on aina annettava kirjallisena. Opiskelija voi pyytää oikaisua tähän päätökseen opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut päätöksestä tiedon.

33 §
Lisensiaatintutkimuksen ja väitöskirjan arvostelua koskeva oikaisumenettely

Opiskelija, joka on tyytymätön lisensiaatintutkimuksen tai väitöskirjan arvosteluun, voi hakea siihen oikaisua kirjallisesti opintosuoritusten tutkintolautakunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Lautakunta voi palauttaa arvostelun tiedekuntaneuvostolle uudelleen käsiteltäväksi.

8 luku
Opintosuoritusten tutkintolautakunta
34 §
Opintosuoritusten tutkintolautakunnan kokoonpano

Opintosuoritusten tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joilla kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten ja heidän varajäsentensä tulee olla yliopistoon kuuluvia henkilöitä. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla virkaan nimitetty professori. Muista jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla virkaan nimitetty professori, vähintään yhden muu opettaja tai tutkija kuin professori ja vähintään kaksi opiskelijaa. Lautakunnan jäsenistä ja vastaavasti varajäsenistä vähintään yhden tulee olla oikeustieteen kandidaatti.

Opintosuoritusten tutkintolautakunnan käsitellessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöÂä lautakuntaan kuuluu kaksi lisäjäsentä, joilla kummallakin on henkilökohtainen varajäsen. Lisäjäsenellä ja hänen varajäsenellään on oltava vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat tieteelliset ansiot.

Konsistori nimeää opintosuoritusten tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja muut jäsenet, lisäjäsenet sekä varajäsenet kolmen vuoden toimikaudeksi. Konsistori määrää lautakunnan sihteerin, jonka tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut. Sihteeri toimii opintosuoritusten tutkintolautakunnan esittelijänä.
35 §
Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävät

Opintosuoritusten tutkintolautakunnan tehtävänä on
1) käsitellä 32-33 §:n nojalla tehdyt oikaisupyynnöt,
2) käsitellä opiskelijan esittämä oikaisupyyntö, joka koskee opintosuoritusotteen oikaisua,
3) tehdä aloitteita opiskelijoiden oikeusturvan kehittämiseksi,
4) antaa lausuntoja opiskelijoiden oikeusturvaa koskevissa kysymyksissä, sekä
5) käsitellä muita sellaisia opiskelijoiden oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä, joiden käsittely ei yliopistolain, yliopistoasetuksen tai hallintojohtosäännön nojalla ole yliopiston muiden hallintoelinten tehtävä.
36 §
Opintosuoritusten tutkintolautakunnan päätösvaltaisuus ja päätöksenteko

Opintosuoritusten tutkintolautakunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta tai mikäli vähintään kolmannes lautakunnan jäsenistä niin vaatii. Lautakunta on päätösvaltainen kun kokouksessa on läsnä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Käsiteltäessä väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen arvostelusta tehtyä oikaisupyyntöÂä lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on läsnä puheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä tai lisäjäsentä tai heidän varajäsentään, joilla on vähintään dosentin pätevyys tai vastaavat ansiot.

Opintosuoritusten tutkintolautakunnan on, ennen kuin se ratkaisee 32-33 §:n nojalla tehdyn oikaisupyynnön, varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvostelun suorittaneelle tai hyväksilukemista koskevan päätöksen tehneelle opettajalle tai tiedekuntaneuvostolle. Ennen päätöksentekoa lautakunta voi hankkia myös muiden asiaa tuntevien henkilöiden lausunnon asiassa, ellei se ole ilmeisen tarpeetonta.

Opintosuoritusten tutkintolautakunta tekee päätöksensä esittelystä.
37 §
Opintosuoritusten tutkintolautakunnan päätökset

Opintosuoritusten tutkintolau-takunta antaa päätöksensä kirjallisesti. Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja mihin päättelyyn ratkaisu perustuu.

Mikäli opintosuoritusten tutkintolautakunta katsoo opiskelijan tekemän oikaisupyynnön aiheelliseksi, tulee arvostelusta vastaavan opettajan lautakunnan niin vaatiessa arvostella kaikkien kyseiseen kuulusteluun osallistuneiden opiskelijoiden opintosuoritukset uudestaan.
38 §
Muutoksenhaku

Yliopistolain 35 §:n 2 momentin mukaan opintosuoritusten tutkintolautakunnan opintosuorituksen arvostelua koskevaan, oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

9 luku
Opintosuoritusten rekisteröinti

39 §
Merkintä opiskelijarekisteriin

Opintosuorituksen arvostelijan on viipymättä toimitettava varmentamansa opintosuoritustiedot rekisteröintiä varten. Opintosuoritus on tallennettava opiskelijarekisteriin välittömästi tulosten julkistamisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kuukauden kuluessa tulosten julkistamisesta, ellei erityisestä syystä muuta johdu.

Opintosuorituksen suoritusajankohdaksi merkitään kuulustelun päivämäärä. Osasuorituksiin perustuvan kokonaisuuden suoritusajankohdaksi merkitään viimeisen osasuorituksen päivämäärä. Ulkomailla suoritetut, hyväksiluetut opinnot merkitään suoritusyliopiston ilmaisevalla lisämerkinnällä.

Opintosuoritustiedot on säilytettävä arvostelun suorittaneen yksikön arkistossa vähintään 10 vuotta. Opiskelijarekisteritietojen arkistoinnista määrätään yliopiston arkistosäännössä.
40 §
Opintosuoritusote ja opintokirja

Opiskelijalla, jolla on oikeus suorittaa tutkinto yliopistossa ja joka on ilmoittautunut läsnä-olevaksi, on oikeus saada maksutta yksi virallinen opintosuoritusote lukukaudessa.

Tiedekuntaneuvosto voi antaa pysyväismääräykset opiskelijalle annettavasta opintokirjasta tai opintokortista sekä siihen tehtävistä opintosuoritusmerkinnöistä.
41 §
Opiskelijarekisteritietojen oikaiseminen

Opiskelija voi pyytää arvostelun suorittanutta yksikköÂä oikaisemaan opintosuoritusotteessa havaitsemansa virheen tai puutteen. Oikaisupyyntö tehdään kirjallisesti hallintoviraston määräämällä tavalla. Oikaisupyyntö on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Oikaisua on haettava 10 vuoden kuluessa opintosuorituksen arvostelussa.

Oikaisupäätöksen tekeminen voidaan antaa tiedekunnan tai laitoksen henkilökuntaan kuuluvan tehtäväksi opintosuorituksen arvostelijan varmentaman tuloslistan tai opiskelijan opintokirjassa tai -kortissa olevan merkinnän perusteella, siten kuin tiedekunnassa dekaani tai laitoksessa esimies erikseen määrää.

Hallintoviraston opiskelijarekisteriyksikön henkilökuntaan kuuluvalla on oikeus tehdä oikaisupäätös, mikäli päätös voidaan tehdä yksikön arkistossa olevan varmennetun tuloslistan, opiskelijan opintokirjassa tai -kortissa olevan yksikäsitteisen suoritusmerkinnän tai muun luotettavan selvityksen perusteella.

Oikaisupäätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää oikaisua opintosuoritusten tutkintolautakunnalta.


10 luku
Erinäisiä säännöksiä

42 §
Opintosuorituksen ja sen arvostelun julkisuus ja salassapito

Opintosuorituksen ja sen arvostelun julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä laissa on säädetty.
43 §
Opintosuoritusten hyväksilukeminen

Hallintojohtosäännön 55 §:n mukaan tiedekuntaneuvosto määrää ne yleiset perusteet, joiden mukaan muussa suomalaisessa tai ulkomaisessa yliopistossa taikka muussa oppilaitoksessa suoritetut opinnot luetaan opiskelijalle hyväksi tutkintoa suoritettaessa.
44 §
Määritelmä

Mitä tässä johtosäännössä sanotaan kuulustelusta koskee soveltuvin osin myös muita opintosuorituksia. Yliopistolailla tarkoitetaan tässä johtosäännössä yliopistosta 27 päivänä kesäkuuta 1997 annettua lakia (645/97) yliopistoasetuksella 6 päivänä helmikuuta 1998 annettua asetusta (115/98) ja hallintojohtosäännöllä kanslerin 2 päivänä maaliskuuta 1998 vahvistamaa Helsingin yliopiston hallintojohtosääntöÂä.
45 §
Voimaantulo

Tämä johtosääntö tulee voimaan sen vahvistamispäivästä lukien ja sillä kumotaan kanslerin 30.4.1992 vahvistama Helsingin yliopiston opintosuoritusten arvostelua ja kuulusteluja sekä oikeusturvalautakuntaa koskeva johtosääntö.



Kansleri Risto Ihamuotila



Kanslerinsihteeri Heikki Pihlajamäki


N:o 90/2/99
...........................