Yleisen kielitieteen laitos               
PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A)
00014 Helsingin yliopisto


Yleisen kielitieteen laitoksen johtoryhmän kokouspöytäkirja

Aika: 19.1.2004  klo 16.00

Paikka:  Laitoksen seminaarihuone

Läsnä: Professori Fred Karlsson, (puheenjohtaja), professori Kimmo Koskenniemi,

tutkijaopiskelija Antti Arppe, yliopistonlehtori Ritva Laury, opiskelija  Juha Hurme, opiskelija Miikka Silfverberg ja varajäsenet professori Andrew Chesterman (kohdat 1-5), yliopistonlehtori Graham Wilcock ja tutkija Matti Miestamo, sihteerinä Kirsti Kamppuri

Puheenjohtaja Fred Karlsson avasi kokouksen ja totesi sen päätösvaltaiseksi.

Hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja.

Ilmoitusasiat: puheenjohtaja Fred Karlsson ilmoitti, että budjetti tulee käsiteltäväksi ensi kokoukseen.

Kieliteknologian ja MonAKOn yliopistonlehtorin virkojen täyttäminen. Puheenjohtaja pyysi Kimmo Koskenniemeä esittelemään asian kieliteknologian osalta, ja Graham Wilcock poistui kokouksesta. Johtoryhmä hyväksyi esityksen tiedekunnalle (liite 1). Graham Wilcock palasi. Samoin puheenjohtaja pyysi Andrew Chestermania esittelemään MonAKOn yliopistonlehtoriasian, jonka esityksen tiedekunnalle johtoryhmä hyväksyi (liite 2).

Lausunnon antaminen opiskeluajoista ja opintotuesta. Puheenjohtaja pyysi opiskelija Juha Hurmetta esittelemään lausuntoehdotusta (liite 3). Johtoryhmä teki siihen neljä muutosta ja hyväksyi sitten ehdotuksen lausunnoksi tiedekunnalle.

Palkka-asiat. Johtoryhmä hyväksyi seuraavat esitukset: Sirke Viitanen tutkija TEKESin FENIX 4M -projektiin (Lauri Carlson) 1.1.2004 –30.7.2004, Paula Sirjola FENIX PUMS -projektiin (Martti Vainio) 15.1.2004 –1.7.2004, Jussi Syrjänen kurssiassistentti laitoksen (kieliteknologia) toimintamenoista 1.2.2004-31.5.2004, Irmeli Helin palkkio MonAKOn toimintamenorahasta, jatko 1.1.2004 – 31.5.2004 ja Anssi Yli-Jyrä palkka ajalle 1.1.2004 - 29.2.2004 NorFA-rahasta.

Muut asiat. Seuraava kokous pidetään 9.2.2004 klo 16.00.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.58.




Vakuudeksi



Fred Karlsson Kirsti Kamppuri

puheenjohtaja sihteeri













Humanistiselle tiedekunnalle


Yleisen kielitieteen laitoksen johtoryhmä päätti kokouksessaan 19.1.2004

(§ 4) esittää seuraavan kahden yliopistonlehtorin viran täyttämistä

toistaiseksi:



Liite 1. Kieliteknologian yliopistonlehtorin virka


Johtoryhmä esittää, että kieliteknologian yliopistonlehtorin virka

julistettaisiin heti haettavaksi ja täytettäisiin 1.8.2004 alkaen toistaiseksi.


Opetusalana on kieliteknologia mukaan lukien sen perustana oleva

lingvistinen sekä laskennallinen teoria.


Viran nykyinen hoitaja dosentti Graham Wilcock, joka on syntyperäinen

britti, on hoitanut sekä opetus- että tutkimustyönsä erinomaisesti. Hän luopui

pysyvästä paikastaan Englannissa tullakseen tänne ja on ilmoittanut hakeutuvansa

muualle, ellei täällä ole pysyvää työpaikkaa tiedossa.


Ottaessaan vastaan opetusministeriön kieliteknologian verkoston viisivuotisen

rahoituksen vuosiksi 2001-2005 tiedekunta on samalla sitoutunut lisäämään

kieliteknologian resursseja (vrt. kieliaineiden rakenteellinen kehittäminen).

Kieliteknologian yliopistonlehtorin viran vakinaistaminen on tiedekuntaneuvoston

syksyllä 2003 hyväksymän strategian mukaista ja olisi välttämätöntä suorittaa

tässä vaiheessa, jotta kieliteknologian opetuksen laatu voitaisiin turvata.

Kieliteknologian ainoa vakinainen opetusvirka on tällä hetkellä

tietokonelingvistiikan professuuri. Vuosien 2004-2005 osalta viran kustannukset

katetaan opetusministeriön KIT-verkoston rahoituksesta, mutta ne tulisivat

vuodesta 2006 eteenpäin tiedekunnan maksettavaksi.


Dosentti Wilcock on ilmoittanut suostuvansa siihen, että hänelle aiemmin

annettu määräys yliopistonlehtoriksi 1.1.2004-31.12.2005 lyhennettäisiin

päättyväksi 31.7.2004, jos virka vakinaistettaisiin ja täytettäisiin

toistaiseksi 1.8.2004 alkaen.



Liite 2. Monikielisen viestinnän yliopistonlehtorin virka


Johtoryhmä esittää, että perustettaisiin monikielisen viestinnän

yliopistonlehtorin virka, joka julistettaisiin heti haettavaksi ja

täytettäisiin 1.8.2004 alkaen toistaiseksi.


Opetusalana on monikielinen ammattiviestintä ja kääntäminen.


MonAKOn rahoitus on nyt pysyvällä pohjalla: tiedekunta on jo päättänyt

turvata MonAKOn toiminnan tulevaisuuden. Budjetissa on riittävästi varoja.

MonAKOsta hyötyvät kaikkien kielten laitosten opiskelijat. MonAKO tarjoaa jo nyt

erikokoisia sivuainepaketteja kielten opiskelijoille, sekä HuK- että

FM-tasolla. Tulevan lehtorin opetukseen kuuluisi osa sitä opetusta, jota nyt

hoidetaan tuntiopettajavoimin. Näin ollen laitos investoisi pysyvään

henkilökuntaan.


Opetettavia kursseja olisivat mm. Kääntäjän kompetenssit, Yleiskieli

ja ammattikielet, Tekstianalyysi, jatko-opintoihin kuuluva Metodologiakurssi, ja

Ohjattu käännösharjoittelu. Koska MonAKOn pooliprofessuuri ei ole pysyvä

virka, tarvitaan vastuuhenkilö takaamaan MonAKOn toiminnan jatkuvuus nykyisen

pooliprofessuurikauden jälkeenkin. Tämä tehtävä kuuluisi aikanaan

luonnollisesti po. yliopistonlehtorille.



Liite 3. Yleisen kielitieteen lausunto humanistiselle tiedekunnalle OPM:n toimenpideohjelmista. Johtoryhmän hyväksymä 19.1.2004 (§ 5)


Opintoaikojen lyhentämistä käsittelevän toimenpideohjelman suhteen johtoryhmä

toteaa, ettei opintoaikojen rajoittaminen ole humanistisella alalla

tarkoituksenmukaista. Perinteisesti juuri yleinen kielitiede on oppiaine, josta

valmistuminen vaatii tietynlaista teoreettista kypsymistä ja kykyä hahmottaa

laajoja kokonaisuuksia eri lähialojen (mm. kieliaineet) välillä. Toisin sanoen

pohjalle vaaditaan laaja-alainen humanistinen sivistys, jonka rakentuminen vie

aikaa. Yleisen kielitieteen viimeisimmän itsearvioinnin (Kauhanen 2001:5)

yhteydessä kävi ilmi, että keskimääräiset valmistumisajat (mediaani)

oppiaineessa ovat laskeneet aikaisemman itsearvioinnin (Brandt-Taskinen &

Vehkamäki 1999:4) kahdeksasta vuodesta seitsemään ja puoleen vuoteen. Samasta

kohdasta saamme selville myös, että vuosina 1992-2001 valmistuneista 39

opiskelijasta vain kolmasosa eli 13 valmistui alle seitsemän vuoden eli

toimenpideohjelman ehdotuksen salliman oletusarvoisen maksimiläsnäoloajan

(olettaen siis, ettei poissaolevaksi ilmoittautunut saa suorittaa opintoja).

Näin ollen kaksi kolmasosaa valmistuneista olisi OPM:n mallissa joutunut anomaan

lisää aikaa opiskeluihinsa. Koska opiskeluajat yleisessä kielitieteessä

näyttävät olevan muutenkin laskussa ja koska humanistiseen alaan olennaisena

osana kuuluu laaja-alaisuus, emme koe ehdotettuja rajoituksia opintoaikoihin ja

tutkintojen laajuuksiin mielekkäiksi.


Korkeakoulutuksen olisi oltava kaikkien ulottuvilla. Tämän takia sen pitää olla

maksutonta vastaisuudessakin yhden tutkinnon osalta.


Mitä tulee opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa koskevaan

toimenpideohjelmaan, johtoryhmä pitää opintotuen asumislisän enimmäismäärään

oikeuttavan kuukausivuokran ylärajan nostamista 252 euroon oikean suuntaisena

toimenpiteenä, mutta sinällään riittämättömänä pääkaupunkiseudulla asuvia

opiskelijoita ajatellen. Sen sijaan opintolainapohjaisen mallin katsomme luovan

eriarvoisuutta nykyiseen systeemiin. Yleisen kielitieteen laitos kannattaa

kannustavuusperiaatteen selkeää huomioonottamista. Ei ole mielekästä, että

henkilökunnan aika entistä suuremmassa määrin kuluisi opintolupabyrokratiaan.