Yleisen kielitieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2004-2006 (luonnos nro 2, 6.11.2003)

Perustutkintoon tähtäävä koulutus

Yleinen kielitiede ja ehkä myös kieliteknologia voisivat luopua omasta sisäänotosta ja pyrkiä Bolognan mallin mukaisessa järjestelmässä keskittämään voimavaransa kahteen kohteeseen:

Yleisen kielitieteen toiminta integroituu humanistisen tiedekunnan kieliaineiden piirissä. Kieliteknologian perusopintojen opintokokonaisuutta tarjotaan lisäksi KIT-verkoston laajuisesti.

Yleisen kielitieteen maisteriohjelma tai osia siitä integroidaan osaksi tiedekunnan kieliaineiden maisterikoulutusta ja se muodostaa toisaalta tutkijakoulutukseen johtavan linjan ja toisaalta MonAKOn toimintaa jatkavan kielellistä viestintää tukevan linjan. Linjat eivät välttämättä ole erillisiä muodollisia kokonaisuuksia, vaan suuntautuminen voidaan toteuttaa valinnaisesti valittavilla opintokokonaisuuksilla.

Kieliteknologian maisteriohjelma on monitieteisempi ja se pyritään järjestämään tiiviissä yhteistyössä (ja yhteisenä) tietojenkäsittelytieteen kanssa, jolloin saavutettaisiin kriittinen massa ja parempi vetovoima. Ohjelma rekrytoisi valtakunnallisesti ja olisi osa KIT-verkoston jatkoa vuoden 2005 jälkeen. Omasta sisäänotosta ja aineopinnoista luopumista voidaan harkita.

Jatkokoulutus

KIT-tutkijakoululle pyritään saamaan sekä jatkoa että laajennusta. Mahdollisesti toteutuva pohjoismainen tutkijakoulu tukisi erinomaisesti jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Yleisen kielitieteen jatkokoulutus nojaa toisaalta valtakunnallisiin tutkijakouluihin (kuten Langnet) ja toisaalta integroituisi osaksi tiedekunnan jatkokoulutusta. Aktiivisten jatkko-opiskelijoiden määrä yleisessä kielitieteessä on tällä hetkellä noin 25 eli kysyntää jatko-opinnoille on enemmän kuin riittävästi. Lähivuosina on odotettavissa väitöskirjoja n. 1-2 vuosittain.

Tutkimus

Laitoksella käynnistyneet Tekesin FENIX-ohjelman hankkeet ja SA:n rahoittamat tutkimushankkeet muodostavat oppiaineiden tutkimustoiminnan pääosan.

Yleisessä kielitieteessä on meneillään laajahko hanke "Luonnollisen kielen kompleksisuus", joka tarjoaa työpaikan kolmelle tutkijalle. Tutkimuksen profiloinnin osalta keskeisiä aiheita ovat mm. kieitypologia, Suomen pienet vähemmistökielet, pienet "eksoottiset" kielte sekä metodiset kysymykset.

Kolmas tehtävä

Erityisesti tutkimushankkeet editävät yhteyksiä talous- ja tuotantoelämään ja johtavat usein myös esiintymisiin mediassa.

Henkilöstösuunnitelma

Yleisen kielitieteen opetushenkilöstö vakiintunee säännönmukaisen rahoituksen sallimalle tasolle: professori, lehtori (nyt osapv.), yliopistonlehtori, ja xxx.

Kieliteknologiassa on toistaiseksi yksi vakiinnutettu virka, professori (tietokonelingvistiikka). OPM:n rahoituksella jatketaan nykyisiä määräyksiä (professori, yliopistonlehtori, koordinaattori, multimediasuunnittelija, amanuenssi, osapv. ATK-suunn.) vuoden 2005 loppuun. Yliopistonlehtorin virka olisi välttämättä vakiinnutettava v. 2006 alusta. Puheteknologian yliopistonlehtorin virka on ollut fonetiikan laitoksen puolella. Sen vakiinnuttaminen tavalla tai toisella on myös välttämätöntä, koska OpM:n rahoitus on vain vuosiksi 2004-2005, jonka puitteissa jatkomääräys on tarpeen (hum.- ja/tai käytt.tdk). Kyseeseen voisi mielellään tulla kahden tiedekunnan puoliksi rahoittama ratkaisu, jolloin hankeraha voitaisiin jakaa tältä osin vastaavasti. Käännöstieteen laitoksen kanssa tiivistetään yhteistyötä ja määritellään mm. yksi professorin virka siten, että toimipiste ja tehtävät jakaantuvat Kouvolan ja kieliteknologian kesken.