Yleisen kielitieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2004-2006 (luonnos nro 4, 10.11.2003)

Perustutkintoon tähtäävä koulutus

Yleinen kielitiede

Yleinen kielitiede voisi luopua omasta perustason sisäänotosta ja pyrkiä Bolognan mallin mukaisessa järjestelmässä keskittämään voimavaransa kahteen kohteeseen: (a) laadukkaaseen sivuaineopetukseen kandidaatintutkintoa muissa aineissa suorittaville opiskelijoille konsistorin sivuaineopetusta koskevan strategisen päätöksen mukaisesti, sekä (b) maisteriohjelmaan (jonka sisäänotto 5/v). Yleisen kielitieteen toiminta integroituu humanistisen tiedekunnan kieliaineiden piirissä.

Osia yleisen kielitieteen maisteriohjelmasta tarjotaan myös tiedekunnan muiden kieliaineiden maisterikoulutuksen käyttöön. Yleisen kielitieteen maisteriohjelma muodostaa toisaalta tutkijakoulutukseen johtavan linjan ja toisaalta MonAKOn toimintaa jatkavan kielellistä viestintää tukevan linjan. Linjat eivät välttämättä ole erillisiä muodollisia kokonaisuuksia, vaan suuntautuminen voidaan toteuttaa valinnaisesti valittavilla opintokokonaisuuksilla.

Kieliteknologia

Kieliteknologian perustutkinto-opetus koostuisi seuraavista osista:

(1) Yksittäisiä kieliteknologian kursseja kieliteknologian verkoston opiskelijoille, oman tiedekunnan kieliaineiden opiskelijoille ja muiden tiedekuntien opiskelijoille. Tavoitteena antaa yleiskuva kieliteknologiasta, jonka avulla voi tunnistaa suunnileen oman koulutuksen alueella tehtäviä, joissa kieliteknologiasta saattaisi olla hyötyä.

(2) Perusopintojen laajuisia sivuaineopintoja samoille piireille, joille yksittäisiä kurssejakin. Tavoitteena kouluttaa näiden alojen ammattilaisista sellaisia, jotka voisivat osallistua oman alansa edustajina kieliteknolgiaa soveltaviin hankkeisiin.

(3a) Pääaineopiskelijoille perus-, aine- ja syventävien opintojen tiedot kieliteknologiasta uusien kieliteknologisten välineiden kehittämiseksi ja olemassa olevien välineiden sovittamiseksi uusiin tehtäviin.

(3b) Kieliteknologian maisterikoulu monitieteisessä yhteistyössä esim. tietojenkäsittelytieteen, fonetiikan, kognitiotieteen ja käännöstieteen kanssa.

Jompikumpi kohdista (3a) ja (3b) lienee pakko jättää vähemmälle painolle, jotta resurssit eivät hajoaisi liian laajalle alueeelle. Sisäänotosta ja alusta alkaen pääainetta opiskelevista luopuminen lienee tarkoituksenmukaista vain, jos eri oppiaineiden, erityisesti kieliaineiden kesken syntyy yhteisesti kannatettu malli opintojen rakenteesta, jossa kieliteknologia sijoittuu kieliaineiden maisterikoulutuksesa yhdeksi vaihtoehdoksi.

Kummassakin vaihtoehdossa (3a) ja (3b) riittävän laajan kriittisen opetusresurssien massan saavuttaminen olisi tärkeää. Sen vuoksi olisi käynnistettävä neuvottelut ja suunnittelutyö tietojenkäsittelytieteen ja muiden kiinnostuneiden oppiaineiden kesken kieliteknologian opettajien yhteistyön tiivistämiseksi ja mahdollisesti tarvittavien rakenteiden luomiseksi. Pääaineopintojen (3a) osista lienee mahdollista muodostaa myös maisterikoulu, jonne pyrkivillä olisi kandidaatintutkinnon pääaineena jokin kieliaine, tietojenkäsittelytiede, fonetiikka tai kognitiotiede sekä perusopintojen laajuinen sivuaine kieliteknologiassa.

Kieliteknologian sivuaineopetusta ja sen perusopintojen opintokokonaisuutta tarjotaan lisäksi KIT-verkoston laajuisesti.

MonAKO eli monikielinen ammattiviestintä

HuK-tasolla: MonAKO jatkaa perus- ja aineopintojen tarjontaa kielten laitosten opiskelijoille nykyiseen tapaan (erikokokoisia sivuainepaketteja 4-40 op.)

FM-tasolla: MonAKO ei perusta omaa maisteriohjelmaa (ns. KIVI-ohjelmaa). Sen sijaan MonAKO tarjoaa syventävien opintojen kursseja (sivuainepaketteja) kieliaineiden ja käännöstieteen opiskelijoille, mukaan lukien graduseminaareja ja gradunohjausta. Näiden seminaarien opiskelijat eivät vaihda pääainettansa, mutta gradu/tutkintopisteet jaetaan kotilaitoksen ja MonAKOn välillä (kuten nytkin). MonAKOn tarjoamat syventävät kurssit toimivat myös vaihtoehtoina yleisen kielitieteen oman maisteriohjelman opiskelijoille.

MonAKOsta tulee selkeästi monia laitoksia (myös käännöstieteen laitosta) palveleva yksikkö, joka korostaa yhteistyötä enemmän kuin kilpailua. Tässä muodossa on helpompi jatkaa toimintaa nykyisen professuurin jälkeenkin.

Jatkokoulutus

KIT-tutkijakoululle pyritään saamaan sekä jatkoa että laajennusta. Mahdollisesti toteutuva pohjoismainen tutkijakoulu tukisi erinomaisesti jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Yleisen kielitieteen jatkokoulutus nojaa toisaalta valtakunnallisiin tutkijakouluihin (kuten Langnet) ja toisaalta integroituisi osaksi tiedekunnan jatkokoulutusta. Aktiivisten jatko-opiskelijoiden määrä yleisessä kielitieteessä on tällä hetkellä noin 25 eli kysyntää jatko-opinnoille on enemmän kuin riittävästi. Lähivuosina on odotettavissa väitöskirjoja n. 1-2 vuosittain.

MonAKO jatkaa jatko-opintojen opetusta ja ohjausta (tutkijaseminaari, metodologiakurssi).

Tutkimus

Laitoksella käynnistyneet Tekesin FENIX-ohjelman hankkeet ja SA:n rahoittamat tutkimushankkeet muodostavat oppiaineiden tutkimustoiminnan pääosan. Tutkimuksen kohteena on mm. vuorovaikutus ihmisen ja tietokoneen välillä luonnollisen kielen välityksellä (mukaan lukien puheteknologia ja luonnollisen kielen generointi) sekä jäsennysmenetelmät (ml. äärellistilaiset ja tilastollispohjaiset menetelmät). Yleisessä kielitieteessä on meneillään laajahko hanke "Luonnollisen kielen kompleksisuus", joka tarjoaa työpaikan kolmelle tutkijalle. Tutkimuksen profiloinnin osalta keskeisiä aiheita ovat mm. kieitypologia, Suomen pienet vähemmistökielet, pienet "eksoottiset" kielte sekä metodiset kysymykset.

Kolmas tehtävä

Erityisesti tutkimushankkeet editävät yhteyksiä talous- ja tuotantoelämään ja johtavat usein myös esiintymisiin mediassa.

Henkilöstösuunnitelma

Yleisen kielitieteen opetushenkilöstö vakiintunee säännönmukaisen rahoituksen sallimalle tasolle: professori, lehtori (nyt osa-aikaeläkkeellä), yliopistonlehtori (vak.), ja assistentti (31.7.2004 saakka). Tavoitteena on toisenkin lehtoraatin vakinaistaminen mielellään yliopistonlehtorina tai vaihtoehtoisesti assistentuurin säilyttäminen.

Kieliteknologiassa on toistaiseksi yksi vakiinainen virka, tietokonelingvistiikan professori. OPM:n rahoituksella jatketaan nykyisiä määräyksiä (professori, yliopistonlehtori, koordinaattori, multimediasuunnittelija, amanuenssi, osapv. ATK-suunn.) vuoden 2005 loppuun. Kieliteknologian yliopistonlehtorin virka olisi välttämättä vakiinnutettava v. 2006 alusta. Puheteknologian yliopistonlehtorin virka on ollut fonetiikan laitoksen puolella. Sen vakiinnuttaminen tavalla tai toisella on myös välttämätöntä, koska OpM:n rahoitus on vain vuosiksi 2004-2005, jonka puitteissa jatkomääräys on tarpeen (hum.- ja/tai käytt.tdk). Kyseeseen voisi mielellään tulla kahden tiedekunnan puoliksi rahoittama ratkaisu, jolloin hankeraha voitaisiin jakaa tältä osin vastaavasti. Käännöstieteen laitoksen kanssa tiivistetään yhteistyötä ja määritellään mm. yksi professorin virka siten, että toimipiste ja tehtävät jakaantuvat Kouvolan ja kieliteknologian kesken.

MonAKOn opetuksesta huolehtisivat professori (pooliprofessori 2001-2006) ja lehtori (virka tulisi perustaa 1.8.2004). Opintoneuvoja tulisi vakinaistaa. MonAKOn opetuspanoksesta suuri osa on tuntiopetusta tiedekuntien kieliaineille.

OPM:n rahoittama tulkkien koulutushanke kestää v. 2004-2006. MonAKO on sitoutunut rahoittamaan siihen kuuluvan tulkkauksen lehtorin palkkan (+ apulaisen palkan ainakin syksyllä 2003). Ko. lehtori Erja Tenhonen-Lightfoot opettaa tulkkausta myös MonAKOn opiskelijoille sekä koordinoi koko hanketta Vantaan täydennyskoulutuslaitoksen kanssa. Metsätaloon rakennetut tulkkauskopit ovat kohta valmiita käyttöön.

Hallintohenkilökunnan muodostavat nyt amanuenssi (ma.) ja ATK-suunnittelija (osa-aikaeläkkeellä). Tavoitteena on amanuenssin viran vakinaistaminenen viimeistään silloin, kun ATK-suunnittelija jää eläkkeelle.