Yleisen kielitieteen laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosiksi 2004-2006 (luonnos nro 3, 9.11.2003)

Perustutkintoon tähtäävä koulutus

Yleinen kielitiede

Yleinen kielitiede voisi luopua omasta sisäänotosta ja pyrkiä Bolognan mallin mukaisessa järjestelmässä keskittämään voimavaransa kahteen kohteeseen: laadukkaaseen sivuaineopetukseen kandidaatintutkintoa muissa aineissa suorittaville opiskelijoille konsistorin sivuaineopetusta koskevan strategisen päätöksen mukaisesti, sekä maisteriohjelmaan. Yleisen kielitieteen toiminta integroituu humanistisen tiedekunnan kieliaineiden piirissä.

Yleisen kielitieteen maisteriohjelma tai osia siitä integroidaan osaksi tiedekunnan kieliaineiden maisterikoulutusta ja se muodostaa toisaalta tutkijakoulutukseen johtavan linjan ja toisaalta MonAKOn toimintaa jatkavan kielellistä viestintää tukevan linjan. Linjat eivät välttämättä ole erillisiä muodollisia kokonaisuuksia, vaan suuntautuminen voidaan toteuttaa valinnaisesti valittavilla opintokokonaisuuksilla.

Kieliteknologia

Kieliteknologian perustutkinto-opetus koostuisi seuraavista osista:

(1) Yksittäisiä kieliteknologian kursseja kieliteknologian verkoston opiskelijoille, oman tiedekunnan kieliaineiden opiskelijoille ja muiden tiedekuntien opiskelijoille. Tavoitteena antaa yleiskuva kieliteknologiasta, jonka avulla voi tunnistaa suunnileen oman koulutuksen alueella tehtäviä, joissa kieliteknologiasta saattaisi olla hyötyä.

(2) Perusopintojen laajuisia sivuaineopintoja samoille piireille, joille yksittäisiä kurssejakin. Tavoitteena kouluttaa näiden alojen ammattilaisista sellaisia, jotka voisivat osallistua oman alansa edustajina kieliteknolgiaa soveltaviin hankkeisiin.

(3a) Pääaineopiskelijoille perus-, aine- ja syventävien opintojen tiedot kieliteknologiasta uusien kieliteknologisten välineiden kehittämiseksi ja olemassa olevien välineiden sovittamiseksi uusiin tehtäviin.

(3b) Kieliteknologian maisterikoulu monitieteisessä yhteistyössä esim. tietojenkäsittelytieteen, fonetiikan, kognitiotieteen ja käännöstieteen kanssa.

Jompikumpi kohdista (3a) ja (3b) lienee pakko jättää vähemmälle painolle, jotta resurssit eivät hajoaisi liian laajalle alueeelle. Sisäänotosta ja alusta alkaen pääainetta opiskelevista luopuminen lienee tarkoituksenmukaista vain, jos eri oppiaineiden, erityisesti kieliaineiden kesken syntyy yhteisesti kannatettu malli opintojen rakenteesta, jossa kieliteknlogia sijoittuu kieliaineiden maisterikoulutuksesa yhdeksi vaihtoehdoksi.

Kummassakin vaihtoehdossa (3a) ja (3b) riittävän laajan kriittisen opetusresurssien massan saavuttaminen olisi tärkeää. Sen vuoksi olisi käynnistettävä neuvottelut ja suunnittelutyö tietojenkäsittelytieteen ja muiden kiinnostuneiden oppiaineiden kesken kieliteknologian opettajien yhteistyön tiivistämiseksi ja mahdollisesti tarvittavien rakenteiden luomiseksi. Pääaineopintojen (3a) osista lienee mahdollista muodostaa myös maisterikoulu, jonne pyrkivillä olisi kandidaatintutkinnon pääaineena jokin kieliaine, tietojenkäsittelytiede, fonetiikka tai kognitiotiede sekä perusopintojen laajuinen sivuaine kieliteknolgiassa.

Kieliteknologian sivuaineopetusta ja sen perusopintojen opintokokonaisuutta tarjotaan lisäksi KIT-verkoston laajuisesti.

Jatkokoulutus

KIT-tutkijakoululle pyritään saamaan sekä jatkoa että laajennusta. Mahdollisesti toteutuva pohjoismainen tutkijakoulu tukisi erinomaisesti jatkokoulutusmahdollisuuksia.

Yleisen kielitieteen jatkokoulutus nojaa toisaalta valtakunnallisiin tutkijakouluihin (kuten Langnet) ja toisaalta integroituisi osaksi tiedekunnan jatkokoulutusta. Aktiivisten jatkko-opiskelijoiden määrä yleisessä kielitieteessä on tällä hetkellä noin 25 eli kysyntää jatko-opinnoille on enemmän kuin riittävästi. Lähivuosina on odotettavissa väitöskirjoja n. 1-2 vuosittain.

Tutkimus

Laitoksella käynnistyneet Tekesin FENIX-ohjelman hankkeet ja SA:n rahoittamat tutkimushankkeet muodostavat oppiaineiden tutkimustoiminnan pääosan. Tutkimuksen kohteena on mm. vuorovaikutus ihmisen ja tietokoneen välillä luonnollisen kielen välityksellä (mukaan lukien puheteknologia ja luonnollisen kielen generointi) sekä jäsennysmenetelmät (ml. äärellistilaiset ja tilastollispohjaiset menetelmät).

Yleisessä kielitieteessä on meneillään laajahko hanke "Luonnollisen kielen kompleksisuus", joka tarjoaa työpaikan kolmelle tutkijalle. Tutkimuksen profiloinnin osalta keskeisiä aiheita ovat mm. kieitypologia, Suomen pienet vähemmistökielet, pienet "eksoottiset" kielte sekä metodiset kysymykset.

Kolmas tehtävä

Erityisesti tutkimushankkeet editävät yhteyksiä talous- ja tuotantoelämään ja johtavat usein myös esiintymisiin mediassa.

Henkilöstösuunnitelma

Yleisen kielitieteen opetushenkilöstö vakiintunee säännönmukaisen rahoituksen sallimalle tasolle: professori, lehtori (nyt osapv.), yliopistonlehtori, ja xxx.

Kieliteknologiassa on toistaiseksi yksi vakiinnutettu virka, professori (tietokonelingvistiikka). OPM:n rahoituksella jatketaan nykyisiä määräyksiä (professori, yliopistonlehtori, koordinaattori, multimediasuunnittelija, amanuenssi, osapv. ATK-suunn.) vuoden 2005 loppuun. Yliopistonlehtorin virka olisi välttämättä vakiinnutettava v. 2006 alusta. Puheteknologian yliopistonlehtorin virka on ollut fonetiikan laitoksen puolella. Sen vakiinnuttaminen tavalla tai toisella on myös välttämätöntä, koska OpM:n rahoitus on vain vuosiksi 2004-2005, jonka puitteissa jatkomääräys on tarpeen (hum.- ja/tai käytt.tdk). Kyseeseen voisi mielellään tulla kahden tiedekunnan puoliksi rahoittama ratkaisu, jolloin hankeraha voitaisiin jakaa tältä osin vastaavasti. Käännöstieteen laitoksen kanssa tiivistetään yhteistyötä ja määritellään mm. yksi professorin virka siten, että toimipiste ja tehtävät jakaantuvat Kouvolan ja kieliteknologian kesken.