Yleisen kielitieteen laitos
johtoryhmä

29.8.2002

Yleisen kielitieteen laitoksen opetuksen strategia vuosiksi 2004-2006

Yleisen kielitieteen laitoksen kahden oppiaineen ja MonAKOn strategioita on käsitelty yhdessä ja ne tukevat toisiaan. Kieliteknologialla on valtakunnallisen KIT-verkoston takia tehtäviä, joiden vuoksi kieliteknologian ja yleisen kielitieteen oppiaineiden hoitaminen samassa maisteriohjelmassa ei olisi tarkoituksenmukaista. Monitieteinen KIT-verkosto edellyttänee huomattavaa liikkumavaraa oppiaineelle ja erillisenä maisteriohjelma voisi nopeammin reagoida tarpeisiin. MonAKOn tehtävien jatkoksi ehdotettu kielellisen viestinnän maisteriohjelma edellyttää puolestaan syvempää yhteistyötä eri kieliaineiden ja Kouvolan kanssa, minkä vuoksi sen ehdotetaan muodostavan oma maisteriohjelmansa.

1. Yleisen kielitieteen strategia vv. 2004-2006

1.1 Nykytilanteen analyysi

Yleisen kielitieteen sisäänotto on ainakin 20 vuotta ollut viisi pääaineopiskelijaa vuodessa. Tulokset ovat olleet siinä mielessä laskennallisesti hyviä, että keskimäärin on valmistunut 3,5 FM-tutkintoa vuodessa. Tosiseikka on kuitenkin, että valmistuneista huomattava osa on ollut pääaineen vaihtajia, tyypillisenä tapauksena sellainen, jonka alkuperäinen pääaine oli jokin kieliaine. Kun opiskelija on kiinnostunut teoreettisista ongelmista kiel(t)en opintojen yhteydessä, yleinen kielitiede onkin osoittautunut hänelle oikeaksi valinnaksi, jolloin vaihdetaan pääainetta. Valintakokeen kautta tulevista opiskelijoista pääosa siirtyy muualle opiskelemaan, erityisesti he vaihtavat muihin humanistisen tiedekunnan aineisiin.

Yleisen kielitieteen henkilöresurssit ovat pienet (professori, lehtori, assistentti, väliaikaisena lisänä nyt vielä yliopistonlehtori). Täyden FM-linjan ylläpito näillä vakinaisilla resursseilla on osoittautunut ongelmalliseksi, erityisesti riittävän opetustarjonnan osalta. Lisäksi opetusresurssit ovat paremminkin pienemään kuin suurenemaan päin, koska rahoitusmallien maailmassa pieni aine ei kerta kaikkiaan pysty tasapäisesti kilpailemaan suurten aineiden kanssa.

1.2 Uusi strategia

Yleisen kielitieteen henkilökunta on usean vuoden ajan keskustellut ym. ongelmista. Kun nyt Bolognan sopimuksen implementointi Suomessa tulee avaamaan uusia mahdollisuuksia, henkilökunta on yksimielisesti laatinut oppiaineelle seuraavan uuden strategian, jossa on kolme painopistettä. Lähtökohta on, että luovumme nykyisentapaisesta täydestä FM-linjasta (60 ov + gradu). Siksi ei myöskään enää otettaisi sisään joka vuosi viittä pääaineopiskelijaa. Yleisen kielitieteen uudet painopistealueet ovat:

(1) Laadukas perusopintokokonaisuus (20 ov)
Yleisen kielitieteen opintojen keskeisin kurssi on yleisen kielitieteen peruskurssi. Tämä on myös laitoksen suurin opintoviikkojen lähde. Useissa arvioinneissa kaikkien kieliaineiden opiskelijoiden puoleen kääntyvän yleisen kielitieteen peruskurssin on todettu olevan erinomainen ja suosittu. Tarkoituksemme on edelleen panostaa laadukkaaseen peruskurssiin, joka täyttäisi kielten laitosten kielen teorian perusopetustarpeet. Useimmat kielten laitokset käyttävät jo nyt meidän opettamaamme peruskurssia kielitieteen johdantokurssina.

Laadukkaan peruskurssin (2-3ov) lisäksi tarjoamme puoliarvosanan (10 ov) ja perusopintoarvosanan (20 ov), jonka muita aineksia ovat nykyisten perus- ja aineopintojen parhaat palat ja niiden kehitelmät. Toistuvasti on osoittautunut, että kielten opiskelijat viimeistään graduvaiheessa kokevat tarvitsevansa tämänkaltaisia metodiopintoja. Nämä opintokokonaisuudet olisivat nimenomaan sivuaineopintoja, joilla yleinen kielitiede palvelee koko tiedekuntaa.

(2) Yleisen kielitieteen maisteriohjelma (2 vuotta)
Joka toinen vuosi otettaisiin 10 opiskelijaa uuteen yleisen kielitieteen maisteriohjelmaan. Tyypillinen pyrkijä olisi suorittanut HuK-tutkinnon kieliaineessa tai muussa sopivaksi katsotussa aineessa. Yhtenä pyrkimyksenä olisi aktiivisesti suosia monitieteisyyttä. Ryhmäkoon suurentaminen merkitsisi sekä opetusresurssien järkevämpää käyttöä että parempaa ryhmädynamiikkaa ja monipuolisempaa keskustelua seminaareissa ja kursseilla. Ohjelma olisi käytännössä kaksivuotinen. Ohjelman sisältö käsittäisi nykyisten aine- ja syventävien opintojen parhaat palat. Myös muiden aineiden sopivaksi katsottua teoriaopetusta hyödynnettäisiin. Kysynnän ja saatavilla olevan opetustarjonnan mukaan jokin kaksivuotinen ohjelma voitaisiin profiloida jollekin osa-alueellekin.
(3) Osavastuu kielitieteellisestä jatkokoulutuksesta
Yleisen kielitieteen laitoksella on pitkään ollut melko keskeinen rooli kielitieteellisen jatkokoulutuksen järjestelyissä, mm. johdimme ensimmäistä laajaa valtakunnallista tutkijakoulua "Kielellinen merkitys ja sen prosessointi" 1995-1998. Tarkoituksena on nyt tietoisesti panostaa myös jatkokoulutustarjontaan laitoksen ulkopuolellekin aloilla, joilla meillä on erityiskompetenssia. Näitä ovat erityisesti kielitieteen metodologia, metateoria, historia sekä korpuslingvistiikka ja kielitieteen etiikka. Kaikilla näillä aloilla olemme jo järjestäneet jatkokoulutuskursseja, ja tätä toimintaa haluamme tulevaisuudessa edelleen kehittää.

1.4 Lopuksi

Yleinen kielitiede pyrkii tiivistämään yhteistyötä Helsingin yliopiston koko kielisektorin sekä valtakunnallisen yleislingvistiikan kanssa. Kesällä 2002 järjestimme valtakunnallisen yleisen kielitieteen kesäkoulun, johon osallistui yli 30 nuorta lingvistiä useimmista Suomen yliopistoista. Olemme mielihyvin mukana muiden kanssa toteuttamassa myös uutta kielellisen viestinnän maisteriohjelmaa.

2. Kieliteknologian strategia vv. 2004-2006

2.1 Arvio nykytilanteesta

Kieliteknologian oppiaineella ei ole tiedekunnalta tulevan rahoituksen (yksi professuuri) turvin mahdollista ylläpitää täysimittaista oppiainetta, vaan nykylaajuinen toiminta perustuu pääosin opetusministeriön erityisrahoitukseen vv. 2001-2003.

Kieliteknologian oppiaineen painopiste nyt on ns. KIT-verkoston käynnistymisen ja erityisesti verkostomaisen opetuksen ja yhteistoiminnan varmistamisessa. KIT-verkoston voidaan katsoa käynnistyneen menestyksellisesti, mutta etäältä opiskelemisen toteutuminen käytännössä on suuri ja vaativa haaste.

2.2 Tavoite

Kieliteknologian oppiaineen ja KIT-verkoston tavoitteena on saada opetusministeriöltä jatkokaudeksi 2004-2006 hankerahoitusta, jotta verkostomainen toiminta saadaan vakiinnutetuksi ja tuottamaan tuloksia. Siinä tarkoituksessa oppiaine ja KIT-verkosto liittyvät läheisemmin valtakunnalliseen ns. virtuaaliyliopistohankkeeseen ja sen toimintaan.

KIT-verkoston yhteistyön ja hankerahoituksella kehitettyjen oppimateriaalien ja rutiinien avulla voitaneen vuodesta 2007 eteen päin päästä siihen, että tarvittavan opetushenkilökunnan ja -toiminnan kulut katetaan tiedekunnassa niillä suoritteilla, joita oppiaine tuottaa. KIT-verkoston yhteistyö oppimateriaalien tuottamisessa ja kurssien tarjonnassa jatkuisi erityisrahoituksen loputtuakin ja mahdollistaisi korkealaatuisen ja monipuolisen opetuksen tarjonnan mukana oleville laitoksille kohtuullisilla resursseilla. Tiedekunnalta saatavan rahoituksen turvin toimiminen on tietenkin mahdollista vain, jos tulevaisuudessa voidaan rahoitusta myöntää tutkintotavoitteiden ja suoritteiden mukaan ilman prosenttijarruja. (Kestäisi kymmeniä vuosia päästä kieliteknologian rahoituksen lähtötasolta olennaisesti laajentuneen opetuksen tasolle sillä kaavalla, jota tiedekunnassa käytettiin pari vuotta sitten.)

Mikäli hankerahoitusta ei saada, oppiaineen edessä on vaihtoehtoina (1) hakeutuminen toiseen tiedekuntaan esim. tietojenkäsittelytieteen yhteyteen, (2) sulautuminen tietojenkäsittelytieteeseen tai yleiseen kielitieteeseen linjaksi, (3) radikaali supistaminen ja keskittyminen esim. suosituimpiin kursseihin ja sivuaineopintoihin tai (4) hallittu alasajaminen.

2.3 Varautuminen ns. Bolognan prosessiin

Kielteknologian oppiaineeseen ja erityisesti KIT-verkostoon soveltuisi mainiosti periaate, että erilaisten kandidaatintutkintojen suorittaneita otettaisiin tarkoitukseen sovitettuun kieliteknologian maisteriohjelmaan. Tämä parantaisi ja laajentaisi rekrytointimahdollisuuksia.

Bolognan sopimuksen mukaisessa olotilassakin oppiaineen tulisi tarjota KIT-verkostolle sivuainekokonaisuuksia eri tieteiden pääaineopiskelijoille. Siltä osin ei esim. aineopinnoista luopuminen ole oppiaineen sisäinen asia, vaikka tarvetta tällaisiinkin järjestelyihin voi ilmaantua.

3. MonAKOn strategia vv. 2004-2006

MonAKO ja sen edeltäjät ovat saaneet monen vuoden ajan opetusministeriöltä erityistä hankerahoitusta toiminnan käynnistämiseksi. Seuraavaksi suunnittelukaudeksi 2004-2006 ei tällaista erillisrahoitusta liene realistista saada, vaan tehty suunnitelma perustuu siihen, että rahoitus tulee tiedekunnalta jollakin suoritteita ja tuotettavia tuloksia vastaavalla tavalla.

MonAKOn tuleva strategia perustuu nykyisten resurssien jatkumiseen: professori (nyt pooliprofessorina), lehtori, opintosihteeri, atk-asiantuntija, tuntiopetusta. Toiminnan päämäärä on edistää monikielisen ammattiviestinnän koulutusta sekä käännöstutkimusta. Tähän pyritään yhteistyön kautta seuraavilla toimintamuodoilla:

  1. Tarjoamalla avoimia yleis- ja johdantokursseja (HuK-tasolla, sivuaineopintoja) kääntämisen teoriasta ja tietotaidosta, tietotekniikasta, terminologiatyöstä sekä ammattiviestinnästä, kaikkien kielten laitosten opiskelijoiden hyödyksi.
  2. Koordinoimalla uutta, kielten laitosten yhteistä kielellisen viestinnän maisteriohjelmaa, ottaen vastuun yhdestä sen moduuleista (ks. alla).
  3. Tehostamalla käännöstieteen jatkokoulutusta (tutkijaseminaari, muita yhteisiä seminaareja, tutkimusmenetelmät-kurssi, tutkimushankkeet).

3.1 Kielellisen viestinnän maisteriohjelma

Esitetään, että perustetaan tiedekuntaan v. 2004 lähtien kaikkien kielten laitosten (myös käännöstieteen laitoksen Kouvolassa) yhteinen kielellisen viestinnän maisteriohjelma (jonka lyhennys voisi olla KIVI-ohjelma). Ohjelma olisi Bolognan mallin mukainen ja kestäisi kaksi vuotta. Se koostuisi neljästä moduulista, joista jokainen vastaisi n. 5 kk. työtä. Mahdolliset moduulit ja vastuulaitokset voisivat olla seuraavat, sikäli kun laitokset ovat halukkaita tähän yhteistyöhön:

Opiskelija valitsee kolme moduulia, joista yhdessä hän tulee kirjoittamaan myös gradun: neljäs moduuli koostuu gradusta sekä siihen liittyvästä seminaarista. Tutkinto merkitään sen laitoksen hyväksi, jossa tämä gradumoduuli suoritetaan. Kielten laitosten moduulien yksi vaihtoehto voisi rakentua mm. ko. laitoksen kääntäjälinjan syventävistä opinnoista. (Voisi olla mahdollista valita kaksi kielikohtaisten opintojen moduulia, eri kielten laitoksilla.)

Suomen kielen laitoksen moduulin yksi vaihtoehto voisi olla Suomen kieli ja kulttuuri, jolloin maisteriohjelma sopisi hyvin myös ulkomaisille kielten opiskelijoille. Toinen komponentti voisi olla käännösviestinnän suomi. Pääsyvaatimus olisi kieliaineen HuK. Opiskelijoiden määrä olisi muutama kymmenen, riippuen mukana olevien laitosten mahdollisista kiintiöistä. Ohjelma voitaisiin suorittaa osittain myös Kouvolassa. Esitetty maisteriohjelma on hyvin joustava: moduuleissa on laaja valinnan vara, ja moduulien sisälläkin voisi olla vaihtoehtoja. Ohjelma voisi olla "yksikielinen" tai "monikielinen", riippuen moduulien valinnasta. Yhteistä kaikille vaihtoehdoille on kuitenkin kielellinen viestintä.