Esitys kieliteknologian valtakunnallisen tutkijakoulun (KIT-tutkijakoulun) laajentamiseksi

I. Tutkijakoulun toiminta-ajatus ja toiminnan organisointi

II. Toimintasuunnitelma 2003 - 2006

KIT-tutkijakoulun toiminta liittyy läheisesti opetusministeriön vuosiksi 2001 - 2003 rahoittamaan Kieliteknologian opetuksen verkostoon (eli KIT-verkostoon) (http://www.ling.Helsinki.FI/kit/), jota HY:n yleisen kielitieteen laitos koordinoi ja jossa on mukana yhdeksän muuta yliopistoa. KIT-verkosto tarjoaa runsaasti opetusta, joka on avoinna mukana olevien laitosten opiskelijoille, mukaan lukien jatko-opiskelijat.

II.1 Tutkijakoulun opetus- ja ohjausjärjestelyt

Pääosan tutkijakoulun opetustarjonnasta hoitavat (1) nykyisen KIT-verkoston laitokset osana kunkin laitoksen omaa normaalia rahoitusta ja (2) pohjoismaisessa yhteisessä tutkijakoulutuksessa mukana olevat muut tutkijakoulut (kuten GSLT) tai muut esim. NorFA:n kautta rahoitettavat jatkokoulutusta antavat tutkijakurssit ja verkostot.

Tutkijakoulun opetuksessa hyödynnetään tarkoituksenmukaisilla tavoilla tietoverkkoa ja muuta opetusteknologiaa.

Tutkijaopiskelijat valitaan valtakunnallisen ja avoimen haun perusteella. Hakemuksen tulee sisältää työn ohjaajan hyväksymä tutkimussuunnitelma. Valinta tapahtuu toisaalta hakijoiden osoittaman tason ja toisaalta valtakunnallisen tarpeen perusteella.

Kukin tutkijaopiskelija valitsee tutkijakoulun ohjaajapoolista yhden pääohjaajan ja (1-2) sivuohjaajaa, jollaiset voivat olla myös poolin ulkopuolelta, erityisesti pohjoismaisen tutkijakoulutusverkoston piiristä.

Tutkijakouluun hyväksytty opiskelija tekee yhdessä pääohjaajansa kanssa tarkennetun opintosuunnitelman.

Jokainen opiskelija sisällyttää jatkotutkintoonsa vähintään 5 ov tutkijakoulun yhteisestä opetusohjelmasta.

II.2 Tutkijakoulun kansainvälisyys ja liikkuvuuden tukeminen

Ruotsin kaikki yliopistot kattava Graduate School of Language Technology eli GSLT (ks. http://www.gslt.hum.gu.se/) on jo osa pohjoismaista Kimmo Koskenniemen johtamaa GENST-NET -hanketta. Ruotsin verkoston opetus on avoinna pohjoismaisen verkoston kautta nyt haettavan tutkijakoulun tohtoriopiskelijoille. Vastavuoroisesti oman koulumme opetus on avoinna ruotsalaisen tutkijakoulun ja opiskelijoille ja muille pohjoismaisille tutkijaopiskelijoille. Kaikki tämän prof. Robin Cooperin Göteborgin yliopistosta käsin johtaman GSLT:n kurssit järjestetään siten, että ne edellyttävät vain vähän yhteistä paikalla oloa. Valtakunnallisuuden vuoksi Suomessa on joka tapauksessa syytä pyrkiä vastaavaan järjestelyyn.

GSLT:n lisäksi Pohjoismaiden tutkimuspoliittisen neuvoston käynnistämä kieliteknologiaohjelma rahoittaa vuosina 2000 - 2004 NorFAn kautta lukuisia kieliteknologisia jatkokoulutusverkostoja, joiden järjestämät tutkijakurssit ovat avoinna pohjoismaisille jatko-opiskelijoille (ks. http://www.norfa.no/). Näiden hyödyntäminen ja tarjonnan tuominen esille omille tutkijaopiskelijoillemme edellyttää olennaista koordinointipanosta KIT-tutkijakoululta.

KIT-tutkijakoululle myännetystä ja myönnettävistä lisärahoituksesta erotetaan riittävä osa tutkijakoululaisten liikkuvuuta varten.

II.3 Haettavien tutkijaopiskelijapaikkojen määrä

Kieliteknologian ja sen sovellusalojen tohtoreita tarvitaan toisaalta kouluttamaan kieliteknologeja ja toisaalta niiden alojen maistereita ja insinöörejä, joilla kieliteknologian soveltaminen on ajankohtaista. Tällaisia ovat mm. kielenopetus, kielen kääntäminen, ihmisen ja koneen vuorovaikutusta hyödyntävät käyttöliittymät, tiedonhaku, signaalinkäsittely, akustiikka ja puheenkäsittely, puhekäyttöliittymät, rakenteisten dokumenttien käsittely ja tietämyksen hallinta. Ihmisläheisen tietoyhteiskunnan varmistamiseksi tarvitaan riittävä määrä eri alojen asiantuntijoita, jotka ovat perillä kieliteknologiasta - ja tietysti myös itse kieliteknologian menetelmien tuntijoita ja kehittäjiä.

Koulutuksen pullonkaulana on tällä hetkellä se, että kouluttajia, siis tohtoreita ei alalla ole riittävästi saatavilla. Kaupalliset firmat ovat myös tarjonneet houkuttelevampia mahdollisuuksia niille, jotka ovat toistaiseksi valmistuneet.

Sellaisia varteen otettavia jatko-opiskelijoita, joita varten haetun tutkijakoulun teemaan kuuluvia tutkijaopiskelijapaikkoja tarvittaisiin (mutta joilla ei tällaista paikkaa vielä ole) on olisi v. 2002 lopulla arvion mukaan kieliteknologian pääaineessa n. 3, tietojenkäsittelytieteissä n. 3-4, teknisissä tieteissä oppivien järjestelmien osalta 1-2, äänen- ja signaalinkäsittelyssä n. 1-2, kieliaineissa ml. fonetiikka ja kääntäminen n. 2-5, informaationtutkimuksessa n. 1-3. Perustutkintoon tähtäävän kieliteknologian opetuksen KIT-verkoston odotetaan tuottavan nopeassa tahdissa lisää potentiaalisia jatkokoulutettavia.

Tutkijaopiskelijapaikkoja haetaan aiemmin myönnettyjen viiden lisäksi 12 kpl. Jo hakukelpoisten jatko-opiskelijoiden lisäksi KIT-verkosto tuottanee riittävästi uusia opiskelijoita jatko-opiskelutasolle kuluvan vuoden aikana. Nyt haettavien paikkojen lisäksi pitäisi varautua siihen, että vuonna 2004 olisi tarpeen esim. 6 paikkaa edellisten lisäksi.

II.4 Naisten tutkijanuran esteiden poistaminen

Kieliteknologian pääaineessa mies- ja naisopiskelijoiden osuudet ovat tasapainossa. KIT-verkoston odotetaan houkuttelevan piiriinsä opiskelijoita aloilta, joilla on paljon naisopiskelijoita, esim. kieliaineista.

Valtakunnallinen opetus pyritään järjestämään tietoverkkoa, opetusteknologiaa ja aikataulutusta soveltaen siten, että tarve matkustukseen tai toisella pakkakunnalla yöpymiseen minimoituisi. Yleisten etujen lisäksi tämä helpottaisi mm. pienten lasten vanhempien ja erityisesti yksinhuoltajien mahdollisuuksia osallistua tutkijakoulutukseen. Opetuksen muotoja ja teknologiaa kehitetään yhdessä perusopintoihin keskittyvän KIT-verkoston kanssa.

Vuoden 2001 syksyn haussa olisi varmaan saatu muutamia naisopiskelijoita tutkijakouluun, jos koulutuspaikkoja olisi ollut esim. 8 kpl.

III. Resurssisuunnitelma

III.1 Opetusministeriöltä haettavien tutkijaopiskelijapaikkojen lukumäärä

Haetaan kahtatoista tutkijaopiskelijan lisäpaikkaa.

III.2 Koordinaattorin tarve ja tehtävät

Tässä tutkijakoulussa koordinointi on tärkeämpää ja keskeisempää kuin yleensä. Toisaalta jatko-opintoja tarjotaan monesta kotimaisesta ja pohjoismaisesta yliopistosta ja monien tieteenalojen puitteissa ja siten opetuksen suunnittelu ja yhteensovittaminen vaatii enemmän työtä. Toisaalta tämän kotimaisen tutkijakoulun pitää asettua osaksi pohjoismaista alan tutkijakoulutusta, mikä aiheuttaa lisää koordinointityötä.

Koordinaattori valmistelee ja esittelee asiat johtoryhmälle. Hän myös sovittaa eri tahoilta tarjolla olevaa opetusta yhteen (mm. päällekkäisyyksien välttämiseksi) ja tiedottaa opetuksesta tutkijaopiskelijoille ja ohjaajapoolille. Yhdessä tutkijakoulun johtajan ja ohjaajapoolin kanssa hän pyrkii varmistamaan, että tutkijakoulussa on mahdollista suorittaa mielekkäitä opintokokonaisuuksia. Tutkijakoulun hallinnollisia tehtäviä hoitavat tutkijakoulun vastuullinen johtaja ja koordinaattori yhdessä.

Koordinaattorilla tulee itsellään olla tutkijankoulutus ja tehtävien edellyttämä jatkotutkinto.

III.3 Muu tarvittava rahoitus

Vuosina 2003 - 2006 tarvitaan tutkijaopiskelijapaikkojen ja koordinaattorin lisäksi Suomen Akatemialta varoja tutkijaopiskelijoiden liikkuvuutta varten noin 12.000 euroa/vuosi ja yhden vuosittain järjestettävän kansainvälisen tutkijankoulutuskurssin järjestämiseksi noin 20.000 euroa/vuosi. Pohjoismaisen kieliteknologian tutkimusohjelman rahoitus päättynee vuonna 2004, jonka jälkeen saattaa olla tarvista kattaa myös niitä matka- ja majoituskuluja, joita pohjoismainen rahoitus nyt kattaisi.

kimmo.koskenniemi ät helsinki.fi
Päivitetty: