30.1.2005 klo 23.30

 

Kieliteknologian valtakunnallinen tutkijakoulu (KIT-tutkijakoulu)

Språkteknologiska forskarskolan i Finland (KIT-forksarskolan)

Graduate School of Language Technology in Finland (KIT-GS)

 

2 TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE 2006–2009

 

2.1 Tutkijakoulun opetus- ja ohjausjärjestelyt

           

2.1.1  Alustava luettelo ohjaajista mukaan lukien mahdolliset ulkomaalaiset ohjaajat (nimi, tutkinto ja asema yliopistossa/muussa orga­ni­saatiossa)

 

Aaltonen, Olli, FT, prof. ma, Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, TY

Ahonen-Myka, Helena, FT, prof., Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY, helena.ahonen-myka ät cs.helsinki.fi

Alku, Paavo, TkT, prof., Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorio, TKK

Carlson, Lauri, PhD, prof, Käännöstieteen laitos, HY, lauri.carlson ät helsinki.fi

Honkela, Timo, ma prof., Informaatiotekniikan laboratorio, TKK, (myös dos. HY, kieliteknologia), timo.honkela ät hut.fi

Hyvönen, Eero, TkT, prof., Viestintätekniikan laboratorio, TKK, eero.hyvonen ät hut.fi

Isoaho, Jouni, prof. TY, Informaatioteknologian laitos, jouni.isoaho ät utu.fi

Järvelin, Kalervo, YTT, prof., Informaatiotutkimuksen laitos, TaY, kalervo.jarvelin ät uta.fi

Karjalainen, Matti, TkT, prof., Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorio, TKK

Kaski, Samuel, prof., TKK, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY, samuel.kaski ät cs.helsinki.f, (kesästä 2005 alkaen: Informaatiotekniikan laboratorio, TKK, samuel.kaski ät hut.fi)

Koskenniemi, Kimmo, FT, prof., Yleisen kielitieteen laitos, HY, kimmo.koskenniemi ät helsinki.fi

Krause, Christina, FT, prof., Psykologian laitos, HY

Kurimo, Mikko, TkT, dos., TKK, Informaatiotekniikan laboratorio, mikko.kurimo ät hut.fi

Kuure, Leena, FT, yliass., Englannin kielen laitos, OY, leena.kuure ät oulu.fi

Lagus, Krista, TkT, TKK, Informaatiotekniikan laboratorio, TKK, krista.lagus ät hut.fi

Laine, Matti, FT, prof., Psykologiska institutionen, ÅA

Laine, Unto, TkT, prof., Akustiikan ja äänenkäsittelyn laboratorio, TKK

Lindén, Greger, FT, tutkija, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY, greger.linden ät cs.helsinki.fi

Pirkola, Ari, YTT, tutkija, Informaatiotutkimuksen laitos, TaY, pirkola ät cc.jyu.fi

Salakoski, Tapio, prof. mvs., Informaatioteknologian laitos, TY, tapio.salakoski ät it.utu.fi

Sormunen, Eero, YTT, prof., Informaatiotutkimuksen laitos, TaY, eero.sormunen ät uta.fi

Taalas, Peppi, FT, tutkija, Soveltavan kielentutkimuksen keskus, JY, peppi.taalas ät jyu.fi

Tuomainen, Jyrki, FT, yliass., dos., Suomalaisen ja yleisen kielitieteen laitos, TY

Ukkonen, Esko, FT, prof., tutkimusjohtaja, Tietojenkäsittelytieteen laitos ja HIIT perustutkimusyksikkö, HY, esko.ukkonen ät cs.helsinki.fi

Werner, Stefan, FT, prof. ma, Vieraiden kielten laitos, JoY,

Yangarber, Roman, PhD, tutkija, Tietojenkäsittelytieteen laitos, HY,  roman.yangarber ät cs.helsinki.fi

 

2.1.2  Alustava suunnitelma järjestettävistä koti- ja ulkomaisista kursseista (nimi, opintoviikko- tai tuntimäärä ja opiskelijamäärä)

Laadukkaimmat kurssit sovitaan yhdessä pohjoismaisen NGSLT:n kanssa ja rahoitetaan osin NorFAlta (nyk. NordForskilta) tulevilla varoilla ja osin KIT-tutkijakoululle anottavien/myönnet­tävien varojen turvin.  Nämä kurssit ovat avoinna NGSLT:n opiskelijoille.

Tutkijakoulutettavien odotetaan (ja toivotaan) olevan monitieteisiä ja heillä on erilaisia koulutustaustoja.  On osoittautunut, että sekä teknisten, matemaattisten että humanistisen peruskoulutuksen hankkineille tutkijakoulutettaville löytyy yhteisesti kiinnostavia ja hyödyllisiä kursseja.  Tutkijakoulun kurssiohjelman tavoitteena olisi nimenomaan laaja-alaistaa opiskelijoiden kokemuksia, tietoja ja taitoja.  Tutkijakoulutettavien ryhmä on osoittautunut erinomaiseksi ideoidessaan tällaisten kurssien valikoimaa.  Lisäksi näin valitut kurssit ovat olleet kansainvälisesti ehkä halutuimpia NGSLT:n kursseista.

 

2.1.3  Alustava suunnitelma siitä, miten tutkijaopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen otetaan huomioon kurssitarjonnassa

Tutkijakoululaiset organisoivat omaa toimintaamsa ja suunnittelevat kokoontumisensa, mistä on ollut nykyisellä kurssilla erinomaisia kokemuksia. Kurssilaiset osallistuvat aktiivisesti tutkijakoulun järjestämien kurssien suunnitteluun ja luennoitsijoiden järjestämiseen paikalle.  Kurssilaiset myös huolehtivat monista kurssien käytännön järjestelyistä. Koska tutkijakoulu on luonteeltaan monitieteinen, kaikki siihen liittyvä opiskelu ja ryhmätyö valmistavat opiskelijoita työelämässä tyypillisten monimutkaisten ongelmien ratkaisuun monialaisissa tiimeissä.

Kurssilaisilla on käytettävissä kaupallista kieliteknologiaa ja tekijänoikeuksia käsittelevät kurssit HY:n yleisen kielitieteen laitoksen kieliteknologian oppiaineen opetusohjelmasta. Yritysvierailuilla tutustutaan mahdollisiin tuleviin työnantajiin.

Tutkijakoulusta työelämään siirtyvien opiskelijoiden kanssa pyritään pitämään hyvä vuoropuheluyhteys jatkossakin. Näin toisaalta saataisiin  koulutuksen suunnitteluun syvällisempää tietoa muuttuvista työelämän  vaatimuksista ja toisaalta valmistuineiden opiskelijoiden kokemusten pohjalta palautetta koulutuksen edelleen  kehittämiseksi.

 

2.1.4  Alustava suunnitelma mahdollisista muista koulutus- ja ohjausjärjestelyistä

Oman opetuksen lisäksi NGSLT:n kurssit ovat helposti kurssilaisten saatavilla.  Ohjaajapooli on edelleen käytettävissä kun tutkijaopiskelija tarvitsetat lisäohjausta, jollaista myös voi saada pohjoismaisen ja Baltian alueen yhteistyön puitteissa (NGSLT). Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä koulutuksen toteutuksessa muiden tutkijakoulujen kanssa.

 

2.2 Kansallinen yhteistyö

 

2.2.1 Miten yhteistyö ja koordinaatio on suunniteltu toteutettavan kansallisella tasolla (tutkijakoulun sisällä, toiset tutkijakoulut, muut yliopistot, elinkeinoelämä yms.)

Tutkijakoulun johtoryhmä edustaa useimpia alaan liittyviä tahoja maassamme ja koordinoi näiden välistä yhteistyötä. KIT-tutkijakoulu hyödyntää sitä yhteistyöverkostoa, joka on luotu KIT-verkoston puitteissa vuosina 2001-2005.

Tutkijakoulutettavilla on mahdollisuus valita ohjaajapoolista sivuohjaaja toisesta yliopistosta tai eri laitokselta.  (Tätä käytettiin menestyksellisesti kaudella 2002-2005.)

Tutkijakoulu toimii yhteistyössä lähialojen muiden tutkijakoulujen kanssa siten, että lähialojen tutkijakoulujen opiskelijat voivat hakea KIT-tutkijakoulun ns. liitännäisjäseneksi, jollainen voi osallistua tämän tutkijakoulun kursseille, muttei voi saada tukea esim. matkojen tms. kuluihin. 

 

2.2.2 Miten liikkuvuus on suunniteltu toteutettavan kansallisella tasolla ml. sektorien välinen liikkuvuus (kurssit, vierailut yms.)

Tutkijakoulutettavien yhteiset tapaamisten, eri paikoissa pidettävien kurssien kautta.  Tutkijakoulutettavat voivat osallistua tutkijakoulun matka-apurahan turivin erilaisiin tapahtumiin sekä osallistujayliopistojen jatkokoulutustasoisiin kursseihin.  Tutkijakoulutettavia kannustetaan järjestämään vierailuja alan yrityksiin.

 

2.3 Kansainvälinen yhteistyö

 

2.3.1 Yhteistyö ulkomaisten tohtoriohjelmien tai vastaavien kanssa

Pohjoismainen NordForskin (ent. NorFAn) vuosiksi 2004 – 2008 rahoittama Nordic Graduate School of Language Technology (NGSLT) rakentuu Göteborgin yliopiston koordinoiman Ruotsin valtakunnallisen kieltieknologian tutkijakoulun GSLT:n ja KIT-tutkijakoulun varaan sikäli, että pääosa NGSLT:n kursseista on järjestetty joko GSLT:n toimesta Ruotsissa tai KIT-tutkijakoulun toimesta Suomessa. Prof. Robin Cooper Göteborgin yliopistosta on NGSLT:n vastuullinen johtaja (director) ja Kimmo Koskenniemi HY:sta on varajohtaja (codirector).  HY:n tehtävänä on hoitaa Baltian ja Luoteis-Venäjän yhteydet sekä ulkomaisten tutkijakoulutettavien osallistu­misista NGSLT:n kursseille koituvat matka- ja majoituskulut sekä täällä järjestettävien kurssien muut järjestelyt ja hallinto.  NGSLT:n (ja GSLT:n) kurssit ovat avoinna KIT-tutkija­koululaisille ja KIT-tutkijakoulun kurssit avoimia NGSLT:n opiskelijoille.

Jotkut tutkijakouluun kuuluvista yksiköistä osallistuvat EU:n rahoittamiin tohtorikoulutusohjelmiin (esimerkiksi TKK:n Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio on partnerina kuuden eurooppalaisen yliopiston muodostamassa Researcher Training Network-tyyppisessä projektissa, HOARSE:ssa, http://www.hoarsenet.org/). Nämä EU-rahoitteiset tohtorikoulutusverkostot mahdollistavat nyt haettavan tukijakoulun opiskelijoiden siirtymisen joksikin aikaa ulkomaille jatko-opiskelemaan ja/tai tutkimaan.

 

2.3.2 Miten muu kansainvälinen yhteistyö, työskentely ulkomailla ja vierailut ulkomailta on suunniteltu toteutettavan (kurssit, vierailut yms.)

Kursseille pyritään edelleenkin saamaan kansainvälistä huippua olevia luennoitsijoita.  Osallistuessaan NGSLT:n kursseille opiskelijat tutustuvat paitsi opettajiin, myös toisiin pohjois­maisiin sekä Baltian ja Luoteis-Venäjän tutkijakoulutettaviin ja heidän tutkimus­ryhmiinsä.

Tuetaan tohtorikoulusta valmistuvien vierailuja ulkomaisissa tutkimuskeskuksissa (kuten vasta valmistunut Tom Bäckström lähti huhtikuussa 2005 Denveriin Coloradoon.)

 

2.3.3 Tutkijakoulun suunnitelma ulkomaisten tutkijaopiskelijoiden rekrytoimiseksi

Ainakin Baltian maista ja ehkä Islannista olisi kieliteknologiasta kiinnostuneiden tutkijakoulutetavien tarkoituksenmukaista hankkiutua esim. juuri tänne tohtoriopintojaan varten, sillä Latviassa, Liettuassa ja Islannissa ei tällä hetkellä ole tämän alan säännönmukaista tohtori­koulutusta, vaikka varsin laadukasta tutkimustoimintaa näissä maissa onkin.  Hakuilmoitus voidaan toimittaa sähköpostilistoillamme helposti asianomaisille tahoille.  Pohjoismaiset, Baltian ja Luoteis-Venäjän kielteknologian tutkijat ja opiskelijat kokoontuvat toukokuussa 2005 Joensuuhun NODALIDA-konferenssiin, jossa opiskelijasessio sekä NGSLT:hen liittyvää toimintaa, joiden yhteydessä välitetään tietoa myös KIT-tutkijakoulusta.

Tutkijakoululla on valmius ottaa myös ulkomaisia opiskelijoita, koska kaikki kurssit ovat englanninkielisiä ja ohjaajat voivat ohjata myös vierailla kielillä.

 

2.4 Yhteydet elinkeinoelämään

 

Selvitys tutkijakoulun yhteyksistä elinkeinoelämään ja keinoista yhteistyön edistämiseksi

Tutkijakouluun osallistuvilla yksiköillä on tutkimusyhteistyötä teollisuuden kanssa joko kahdenkeskisinä projekteina (esim. Nokia Research Center:n kanssa) tai osana Tekesin tutkimusprojekteja. Vaikka tutkijakoulun oppilaiden ei ole tarkoitus suoranaisesti osallistua näihin projekteihin jatko-opintovaiheessaan, tarjoavat ne kuitenkin luonnollisen yhteyden kieli- ja puheteknologian alalla toimiviin yrityksiin. Jatko-opintojen suorittaminen yksikössä, joka on aktiivisessa yhteistyössä teollisuuden kanssa, helpottaa myös tutkijakoulusta aikanaan valmistuvien tohtorien siirtymisen omaa osaamisaluettaan edustavien yritysten palvelukseen.

Järjestetään tutkijakoulutettavien tutustumisvierailuja alan yrityksissä, järjestämällä lehdistötilaisuuksia ja kutsumalla kieliteknologia-yritysten ja kieliteknologiaa hyödyntävien yritysten edustajia niihin, ja kutsumalla tällaisia yrityksiä täällä järjestettävien tapahtumien tai konferenssien sponsoreiksi sekä pitämään niissä esityksiä ja demonstraatioita.

Lisäksi monilla tämän alan tutkijakoulutettavilla voi taustastaan johtuen olla jo yhteyksiä, mm. työhistoriansa kautta.  Tutkijakoulussa tuodaan esille näitä olemassaolevia kontakteja.

 

2.5 Laadun turvaaminen

 

Selvitys siitä, miten tutkijakoulu turvaa koulutuksen laadun

Yhteistyössä pohjoismaisen NGSLT:n kanssa voidaan varmistaa, että jatkossakin kurssien luennoijiksi saadaan kunkin alan huippututkijoita maailmalta.  Kurssien järjetäminen arvovaltaisissa puitteissa auttaa saamaan haluttuja luennoitsijoita tänne.

Opiskelijan ilmoittautuminen NGSLT:n kursseille edellyttää hänen ohjaajansa ilmoittautumista NGSLT:n ohjaajapooliin.  Tätä kautta opiskelijamme saavat yhteyksiä lähialueen muiden maiden asiantuntijoihin, mikä auttaa osaltaan opinnäytteiden laadun turvaamisessa.

Tutkijakoulutettavat pitävät kerran vuodessa esityksen työnsä edistymisestä ja saavat siinä yhteydessä palautetta.

Vastuu monografian muotoisista väitöskirjatöiden edistymisestä on pääosin ohjaajilla. KIT-tutkijakoulussa laaditaan suurelta osin myös artikkeliväitöskirjoja.  Kun tutkijakoulutettava laatii artikkeliväitöskirjan muotoisen opinnäytteen, hän saa pitkin matkaa palautetta työnsä laadusta.  Opiskelija ja hänen ohjaajansa saavat silloin varmennettua tietoa siitä, kuinka hyvin tavoitteessa edistytään ja siitä, kuinka suuri osa työstä on kulloinkin valmiina.

 

2.6 Tohtoritarve

 

Perustelut esitettävän tutkijakoulun tarpeelle mukaan luettuna arvio ja perustelut tohtorien tarpeesta (tällä hetkellä/viiden vuoden kuluttua) tutkijakoulun edustamalla alalla ryhmiteltynä seuraavasti: tutkimustyö julkisella sektorilla, opetustyö julkisella sektorilla, julkinen hallinto, tutkimustyö elinkeinoelämässä, muu työ elinkeinoelämässä, muut työtehtävät.

 

Kieliteknologian alalta aiemmin valmistuneet tohtorit ovat sijoittuneet pääosin kotimaisiin kieli­teknologiayrityksiin.  Vuoden 2005 lopussa päättyvässä KIT-tutkijakoulusta valmistuneet ja pian valmistuvat sijoittuvat välittömästi yritys- ja yliopistoympäristöön.  Edelleen on vaikeaa löytää riittävästi koulutettuja opettajia ja tutkijoita akateemisiin tehtäviin ja yrityksiin.  Tarvetta hyvän tutkijakoulutksen hankkineille tohtorielle lienee runsaasti olemassa suurehkoissa yrityksissä, jotka ryhtyvät hyödyntämään kieliteknologiaa omassa toiminnassaan.

 

 

2005

2010

tutkimustyö julkisella sektorilla

2

3

opetustyö julkisella sektorilla

2

4

julkinen hallinto

 

 

tutkimustyö elinkeinoelämässä

4

6

muu työ elinkeinoelämässä

2

3

muut työtehtävät

 

 

yhteensä

10

16

 

 

2.7 Naisten tutkijanuran edistäminen

 

Selvitys siitä, miten tutkijakoulu edistää naisten tutkijanuraa ja tasapainoisen sukupuolijakauman saavuttamista tutkijakoulun edustamalla alalla

 

Mahdolliset äitiys/vanhempainlomat järjestetään asiamukaisesti.  Kurssien ja toimintojen järjestelyt hoidetaan siten, että esim. pienten lasten vanhemmille ei muodostu kohtuuttomia vaikeuksia.

Tutkijakoulutettavien valinnassa käytetä hakijoiden osoittamiin ansioihin perustuvia kriteerejä.  Ylemmän perustutkinnon suorittaneiden ja sitä suorittavien opiskelijoiden sukupuolijakautuma on kuitenkin tällä alalla melko tasainen, mikä antaisi toivoa tässä suhteessa tasapainoisemmasta hakijajoukosta kuin aiemman tutkijakoulun haussa. 

Erityisesti hyvin miesvaltaisten insinööritieteiden näkökulmasta kieliteknologian tutkijakoulu voi houkutella tutkijanuralle kyvykkäitä naisia, jotka puhtaan insinöörialan koulutuksen piiristä eivät löytäisi riittävän kiinnostavaa erikoistumisalaa, eivätkä näin päätyisi jatkokoulutuksen piiriin.  Määrät ovat kuitenkin oletettavasti pieniä johtuen peruskoulutuksen voimakkaan epätasaisesta sukupuolijakaumasta.