Yliopiston etusivulle Suomeksi
Helsingin yliopisto
clt310pro: Projektinhallinta - kevät 2006

Yhteystiedot

Yleisen kielitieteen laitos
PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A)
00014 Helsingin yliopisto

Puhelinvaihde +358 (09) 1911
Faksi +358 (09) 191 29307

Laadunhallinta

Eräs projektienkin kannalta olennainen kontrollin muoto on laadunhallinta (A: 213-220). Laadulla tarkoitetaan, että asiakkaalle toimitetaan, mitä asiakas haluaa asiakkaan hyväksymän tuotespesifikaation mukaan ennustettavalla tasalaatuisuudella ja luotettavuudella, ja asiakkaan kanssa sovittuun hintaan. Grönroosin mukaan laatu = kokemukset – odotukset.

Projektissa tähdätään hyvään laatuun (good quality) eikä korkeaan laatuun (high quality). "Paras on hyvän pahin vihollinen.” Hyvä laatu on sopivuutta aiottuun käyttöön.

Laadun arvioija ensi ja viime kädessä on asiakas. Tästä seuraavia mahdollisia ongelmia ovat esimerkiksi:

  • tuleeko pitäytyä asiakkaan hyväksymässä alkuperäisessä spesifikaatiossa vai hyväksyä asiakkaan toivomat muutokset?
  • kuka on itse asiassa projektin lopputuotteen asiakas?

Tuotteen laadukkuuden edellytykset (A: 216-218)

  • selkeä tuotespesifikaatio
  • standardien määrittely ja niiden käyttö
  • historiaan perustuva kokemus
  • pätevät resurssit
  • puolueettomat suunnitelmien arvionnit
  • muutoksen hallinta

Laadun kehittämisen ongelma projektikontekstissa (A: 219-220)

Laadun tavoittelulla on kustannuksensa:

  • epäonnistumisen kustannus
  • arvioinnin ja kontrolloinnin kustannukset
  • ennaltaehkäisyn kustannukset

Epäonnistumisen kustannusten vähentämiseksi joudutaan nostamaan ennaltaehkäisyn ja kontrollin kustannuksia. Laatujohtamisen vaikutukset näkyvät viiveellä. Kokonaiskustannukset alkavat kääntyä laskuun vasta 18 kuukauden jälkeen. Ennaltaehkäisyn kustannukset puolestaan alkavat laskea vasta 4 vuoden jälkeen. Laadun tavoittelun kustannusten tuomat hyödyt eivät siis näy projektien aikaperspektiivissä.

Pohdittavaa

  1. Määrittele lyhyesti
    1. laatu
    2. hyvä laatu
  2. Pohdi laatujohtamisen eri puolia.