Terms and concepts of language technology

This term list may be freely used for research and educational purposes using links and according to good scientific practices and provided that proper reference is made and only short quotations are copied away from the server.

active chart parsing
fi: aktiivinen taulukkojäsennys: Taulukkojäsennysmenetelmä, jossa on sekä inaktiivisia että aktiivisia kaaria sekä jäljellä olevien tehtävien luettelo (eli agenda).

active edge
fi: aktiivinen kaari: Aktiivisessa taulukkojäsennyksessä oleva kahden solmun välinen merkintä, joka kuvaa keskeneräistä rakennetta, joka voisi alkaa vasemmanpuolimmaisesta solmusta ja, joka toteutuu, jos oikeanpuoleisen solmun oikealta puolelta löytyy kaaren edellyttämät osaset.

acyclic graph
fi: syklitön verkko, (syklitön graafi): Verkko (esim. automaatti), jossa mistään solmusta ei pääse takaisin samaan solmuun (suoraan tai käymällä välillä toisissa solmuissa).

adjective
fi: adjektiivi sv: adjektiv de: Adjektiv fr: adjectif: Ominaisuutta edustava sanaluokka. Adjektiivit taipuvat monissa kielissä vertailuasteissa.

affix
fi: affiksi sv: affix de: Affix fr: affixe: Sidottu morfeemi (muu kuin juurimorfeemi), joka liitetään vartaloon (tavalla tai toisella). Erilaisia affikseja ovat prefiksit, suffiksit, infiksit ja sirkumfiksit. (R. Sproat 1992: Glossary, p. 243.)

agenda
fi: jäljellä olevien tehtävien luettelo: Jäsennysmenetelmissä käytetty luettelo, johon lisätään tarvittaessa uusia jäsennysaskelia ja josta poistetaan tehtäviä suorittamalla ne.

agglutinating language
fi: agglutinoiva kieli sv: agglutinerande språk de: agglutinierende Sprache fr: langue agglutinante: Kieli, jossa sananmuotojen morfeemit ovat selvästi tunnistettavissa ja niitä voidaan tyypillisesti liittää useampia samaan sanan juurimorfeemiin. Turkin ja suomen kielet ovat tyypillisiä agglutinoivia kieliä. Esim. sananmuoto 'epä-järje-st-elmä-llis-ty-ttä-mä-ttö-myyde-llä-nsä' sisältää monta morfeemia, joista yksi on vapaa ('järje' eli 'järki') ja muut ovat sidonnaisia. Kaikki jaon mukaiset morfeemit ovat tässä jokseenkin samantapaisia kuin esiintyessään muissa sananmuodoissa.

alignment
fi: kohdistus: Kaksi- tai useampikielisten tekstien tai ilmausten kohdistaminen eriasteisesti, esim. siten että kappaleiden, virkkeiden, lauseiden, lausekkeiden tai saneiden vastaavuus on merkitty.

allomorph
fi: allomorfi sv: allomorf de: Allomorph fr: allomorphe: Saman morfeemin keskenään erilaisia ilmenemismuotoja kutsutaan allomorfeiksi. Esim. hakusanan "käsi" juurta vastaavalla morfeemilla, voi olla useita allomorfeja kuten "käsi", "käde", "käte" ja "kät". Termiä allomorfi käytetään silloin, kun puhutan morfien suhteesta toisiinsa. Termiä morfi käytetään yksittäisestä morfeemin ilmentymästä. (F. Karlsson 1998: Luku 4.2.5. ss. 94 ff.) (R. Sproat 1992: Glossary, p. 243.)

alphabet
fi: aakkosto sv: alfabet de: Alphabet fr: alphabet: Äärellinen joukko aakkosmerkkejä, esim. kirjaimia. Aakkoston merkeistä muodostetaan merkkijonoja.

ambiguity
fi: moniselitteisyys sv: mångtydighet, flertydighet, ambiguitet, dubbeltydighet, tvetydighet de: Mehrdeutigkeit fr: ambiguïté: Moniselitteisyydellä tarkoitetaan sitä, että yhdellä sananmuodolla, lauseella tai virkkeellä on useampia kuin yksi tulkinta. Esim. suomen kielen sananmuoto "katosta" on moniselitteinen, koska sillä on kaksi eri luentaa: (1) "katto"-sanan elatiivi ja (2) "katos"-sanan partitiivi.

annotation
fi: annotointi, varustaminen (kieliopillisilla) koodeilla sv: annotering: Sanan, virkkeen tms. varustaminen kieliopillista rakennetta tai kategoriaa osoittavilla leimoilla (engl. tag) tai muilla merkinnöillä. Annotointia voidaan suorittaa joko käsin tai automaattisesti, esim. jäsentämällä. Termiä käytetään erityisesti tekstikorpusten ja puhekorpusten yhteydessä.

any symbol
fi: mikä tahansa merkki: Säännöllisissä lausekkeissa käytetty merkintä, joka vastaa yhtä, mitä tahansa annetun aakkoston merkkiä. Unixin säännöllisissä lausekkeissa tästä käytetään merkintää "?" ja matemaattisemmissa merkintätavoissa joskus isoa kreikkalaista sigmaa.

application
fi: sovellus sv: tillämpning, applikation

assisted
fi: avusteinen sv: stödd fr: assisté par: Yhdyssanan jälkiosana, esim. tietokoneavusteinen, teknologia-avusteinen jne.

attribute
fi: attribuutti, ominaisuus: Erityisesti unifikaatiopohjaisissa piirrekieliopeissa käytetty ominaisuuden käsite. Attribuuttien arvot voivat olla niissä rakenteeltaan hierarkkisia ja joidenkin attribuuttien arvot voidaan samaistaa.

attribute value pair
fi: attribuutti - arvo pari: Attribuutin ja sen arvon muodostama pari.

augmented transition network (ATN)
fi: täydennetty rekursiivinen tilasiirtymäverkko: Rekursiivisen tilasiirtymäverkon muunnos, jossa siirtymiin voidaan liittää muitakin ehtoja ja operaatioita. Erityisesti osatuloksia voitiin tallettaa erityisiin rekistereihin ja niiden arvoja myöhemmin käyttää kriteerinä sekä muuttaa jo syntyneitä rakenteita. Tunnetuin ATN:n sovellus lienee varhain toteutettu kuukivien kemiallista koostumusta käsittelevä kyselyjärjestelmä LUNAR.

authorship attribution
fi: kirjoittajan tunnistaminen: Menetelmät, joilla pyritään tunnistamaan tekstin kirjoittaja, josta ei etukäteen ole varmuutta.

backtracking
fi: peruutus: Hallittu luopuminen etsinnän (tai jäsennyksen) vaihtoehdosta ja paluu aimpaan valintakohtaan, josta otetaan kokeiltavaksi seuraava vuorossa oleva vaihtoehto.

bleeding
fi: vuotaminen: Sääntöjärjestelmän sääntöjen välillä vallitseva asiantila, jossa yhden säännön suorittaminen estää myöhemmän säännön soveltamisen. Esim. vuotamista tapahtuu, jos sääntö A muuttaa merkkijonoa niin, että sääntö B ei enää sovellukaan, vaikka ilman A:n soveltamista se olisi soveltunut. Vrt. syöttäminen

bottom-up parsing
fi: kokoava jäsentäminen: Jäsentäminen, jossa muodostetaan ensin lyhyet kokonaisuudet, joita yhdistelemällä edetään isompiin rakenteisiin.

bound morpheme
fi: sidonnainen morfeemi sv: bundet morfem de: gebundenes Morphem fr: morphème lié: Morfeemi, joka ei voi esiintyä sellaisenaa, vaan edellyttää lähelleen tietynlaisen toisen morfeemin. Esim. useissa kielissä sananjohtimet ja taivutuselementit ovat sidonnaisia morfeemeja.

breadth-first (search or parsing)
fi: leveyssuuntainen (haku tai jäsennys): Haku tai jäsennys, jossa eri vaihtoehtoja edistetään rinnakkainyhtä pitkälle tai syvälle ennen, kuin mennään eteenpäin.

cartesian product
fi: karteesinen tulo sv: kartesisk produkt de: Kartesisches Produkt fr: produit cartésien: Kahden joukon A ja B karteesisella tulolla tarkoitetaan kaikkien niiden parien (x,y) joukkoa, missä x kuuluu A:han ja y kuuluu B:hen.

case
fi: sija sv: kasus de: Kasus fr: cas: Lähinnä substantiivien taivutuksen kategoria. Tyypillisiä sijamuotoja ovat nominatiivi, genetiivi, datiivi, jne.

categorial grammar
fi: kategoriakielioppi: Kielioppimalli, joka rakentuu yksinkertaisten ja niistä yhdistelemällä muodostettujen mutkikkaampien kategorioiden varaan, jotka itsesään määrittelevät jäsennystä varten, mitkä osaset voidaan liittää yhteen ja mitä yhdistelmästä tulee.

category
fi: kategoria: Jokin toisensa pois sulkevista luokista kuten sanaluokka tai syntaktinen ominaisuus kuten substantiivilauseke tai adverbiaali.

chart
fi: taulukko: Taulukkojösennyksessä käytetty tietorakenne, joka sisältää välitulokset (mutta ei välttämättä luetteloa jäljellä olevista tehtävistä).

chart parsing
fi: taulukkojäsennys: Jokin jäsennysmenetelmistä joka, perustuu taulukkomaiseen tietovarastoon, joka ohjaa jäsennystä taaten sen, että kaikki vaihtoehdot tulevat kertaalleen tarkistetuiksi. Yleensä taulukkojäsennys käyttää monimutkaisempaa tietorakennetta kuin pelkkää hyvinmuodostettujen osajonojen taulukkoa. Taulukkoon sisältyy useimmiten tällaisen lisäksi välivaiheita ja ohjeita siitä, miten kustakin välituloksesta jatketaan eteenpäin.

Chomsky hierarchy
fi: Chomskyn hierarkia: Toisinkirjoituskielioppeja koskeva hierarkia, joka luokittelee kieliopit rajoittamattomiin (nollannen lajin), kontekstista riippuviin (ensimmäisen lajin), kontekstista riippumattomiin (toisen lajin) ja säännöllisiin (kolmannen lajin) kielioppeihin. Vastaava hierarkia koskee formaaleja kieliä sen mukaan, minkälajinen kielioppi niiden määrittelemiseksi tarvitaan.

chunk
fi: pätkä: Pätkäjäsennyksessä esiintyvä yhden tai useamman peräkkäisen saneen muodostama jakso virkkeestä, jolla ei ole hierarkkista rakennetta, mutta jakso koostuu syntaktisesti yhteen kuuluvista saneista.

chunk parsing
fi: pätkäjäsennys: Pätkäjäsennyksessä virke jaetaan ensin pätkiksi, jotka koostuvat peräkkäisistä saneista. Pätkien hierarkiaa ei pyritä määrittämään vielä pätkimisvaiheessa vaan vasta sen jälkeen.

circumfix
fi: sirkumfiksi sv: cirkumfix fr: circumfixe: Sananvartalon ympärille liitettävä sidonnainen morfeemi, jossa sirkumfiksin toinen osa liitetään vartalon eteen ja toinen osa vartalon jälkeen. Esimerkiksi saksan verbitaivutuksessa esiintyy sirkumfiksi 'ge-...-en' kuten muodossa 'ge-schloss-en'.

clause
fi: lause sv: sats fr: proposition: Toisiinsa liittyvistä sananmuodoista koostuva yksikkö, jossa tyypillisesti on yksi finiittiverbi (eli predikaatti) ja siihen mahdollisesti liittyviä nominaalisia jäseniä.

clitic particle
fi: liitepartikkeli sv: enklitisk partikel fr: particule enclitique: Sanaan liitetty varsinaisen taivutuksen kannalta perifeerinen affiksi. Esim. suomen kielessä sananmuodossa 'tuletko' lopussa oleva 'ko' on liitepartikkeli, jolla on lähinnä tehtävänä osoittaa kysymyslausetta.

closed class, closed category
fi: umpiluokka: Luokka, esim. sanaluokka tai sellaisen osa, johon ei katsota tulevan uusia yksiköitä (sananjohdon, lainaamisen tms. kautta).

cluster
fi: ryväs: Jollakin menetelmällä tunnistettu yhteen kuuluvien tai lähekkäisten yksiköiden muodostama rymä, esim. joukko samanlaisissa ympäristöissä esiintyviä sanoja.

clusterning
fi: ryvästys, ryhmittely: Yhteen kuuluvien tai lähekkäisten yksiköiden muodostamien ryhmien löytäminen esim. tarkoitukseen kehitetyn algoritmin avulla.

collocation
fi: myötäesiintymä, kollokaatio sv: kollokation: Vähitään kahdesta saneesta koostuva yhdistelmä, joissa sanoilla on lähinnä merkityksensä peruseella taipumus esiintyä yhdessä. Myötäesiintymät ovat usein esim. sanaliittoja tai verbin ja sen argumentin yhdistelmiä, mutta niiden ei tarvitse olla kieliopillisesti selvärajaisia kokonaisuuksia.

competence
fi: kompetenssi sv: kompetens, förmåga: Kompetenssilla tarkoitetaan puhujan ja kuulijan sisäistämää tietoa kielestään. Puhuja tai kuulija ei ole selvillä tämän tiedon muodosta, mutta osaa käyttää sitä tuottaakseen oikeanmuotoisia virkkeitä ja kuulemiensa tai lukemiensa virkkeiden tulkitsemiseksi. (Chomsky 1965: §1, s. 4 ym.)

complement
fi: komplementti sv: komplement, fyllnadsled: Joukon A komplementti ~A muodostuu kaikista niistä (perusjoukon) alkioista, jotka eivät kuulu A:han. Joukon A komplementista puhuttaessa on siis huolehdittava siitä, että tiedetään, minkä perusjoukon alkioista joukko A muodostuu.

composition (of transducers)
fi: yhdistäminen (transduktorien yhdistäminen): Kahden transduktorin yhdistäminen siten, että yhdistetty transduktori toimii samalla tavoin kuin, jos ensimmäisen transduktorin tulostus syötetään toiselle transduktorille ja tulos on toisen transduktorin tästä muuntama merkkijono.

compositionality
fi: kompositionaalisuus: Kielen laajemman rakenteen kuvailun johdonmukainen muodostuminen sen osasten rakenteiden kuvailusta.

compound word
fi: yhdyssana: Hakusana, joka koostuu useammasta kuin yhdestä juurimorfeemista, esim. 'kansaneläkelaitos' tai 'hevosajoneuvo'.

computational complexity
fi: laskennallinen vaativuus, laskennallinen kompleksisuus: Laskennallisten menetelmien ajan tai tilan tarvetta koskeva arvio, jossa kiinnitetään erityisesti huomiota tehtävän vaativuuden kasvuun tehtävän koon kasvaessa.

computational linguistics
fi: tietokonelingvistiikka sv: datalingvistik, datorlingvistik: Kieliteknologian ytimestä käytetty nimitys.

computer
fi: tietokone sv: dator fr: ordinateur

computer-assisted language learning, CALL
fi: tietokoneavusteinen kielen oppiminen sv: datorstödd språkinlärning fr: enseignement assistée par ordinateur: Tietokonetta ja erityisesti kieliteknologiaa hyödyntävät tietokoneohjelmat tai oppimismenetelmät.

concatenation
fi: peräkkäinasettelu, (konkatenaatio): Peräkkäinasettelulla muodostetaan merkkijonoista A ja B merkkijono AB, jossa on ensin kaikki A:n merkit a1, ..., ak järjestyksessä ja sitten kaikki B:n merkit b1, ..., bj myös järjestyksessä. AB:n pituus |AB| = |A| + |B|.; Paitsi merkkijonoja, voidaan myös merkkijonojen joukkoja (eli formaaleja kieliä) asetella peräkkäin. Kahden (formaalin) kielen P ja Q peräkkäinasettelu P Q on niiden merkkijonojen C = A B joukko, jossa A kuuluu P:hen ja B kuuluu Q:hun. Yleistettävissä luonnollisella tavalla yhdelle tai useammalle joukolle.

concordance
fi: konkordanssi: Hakemistona toimiva luettelo esim. sananmuotojen esiintymistä, jossa annetaan tieto ainakin esiintymän sijainnista korpuksessa, mutta useimmiten myös esiintymän lähiympäristöstä eli kontekstista. Tyypillisiä konkordansseja ovat ns. KWIC-konkordanssit (keyword in context), joissa esiintymät ovat alakkain ja ne on kohdistettu alkamaan tai päättymään samalta kohdalta.

conjunction
fi: konjunktio: Partikkeli, jonka avulla rinnastetaan tai alistetaan lauseen osia toisiin osiin.

consonant
fi: konsonantti: Äänne, joka ei ole vokaali, esim. suomen kielessä mm. 'k', 's', 'm'.

context
fi: ympäristö: Ympäristö tai asiayhteys, jossa esim. sane esiintyy.

context-free grammar
fi: yhteydetön kielioppi, (kontekstista riippumaton kielioppi), (yhteydestä riippumaton kielioppi): Chomskin hierarkiassa kolmanneksi alin kielioppilaji, jossa kaikki toisinkirjoitussäännöt toisinkirjoittavat tasan yhden merkin (joka on välikesymboli).

context-sensitive grammar
fi: yhteysherkkä kielioppi, (kontekstista riippuva kielioppi): Chomskyn hierarkiassa toiseksi alin kielioppilaji, jossa toisinkirjoitussäännöissä voi olla useita merkkejä säännön vasemmassa puolessa, mutta niistä vain yksi muuttuu sääntöä sovellettaessa.

coordination
fi: rinnastus, koordinaatio: Kahden samankategoriaisen tai muuten samanarvoisen rakenteen liittyminen yhteen.

corpus
fi: korpus: Tiettyjä tarkoituksia varten koottu kieliaineisto, esim. tekstikorpus tai puhekieltä sisältävä korpus.

crowdsourcing
fi: talkoistaminen: Tehtävän teettäminen (avoimen kutsun avulla) etukäteen määrittelemättömän (yleensä laajan) vapaaehtoisten tekijöiden joukon toimesta.

data structure
fi: tietorakenne: Tiedolle sovittu rakenne, joka useinkin on mutkikkaampi kuin pelkkä tietue, jossa on kenttiä, joilla on tavanomaisia arvoja. Tietorakenteen sisältävät usein viittauksia ja linkkejä.

default value
fi: oletusarvo: Arvo, joka esim. attribuutilla katsotaan olevan silloin, kun mitään arvoa ei ole nimenomaisesti annettu.

definite clause grammar (DCG)
fi: DCG-kielioppi: Kontekstiton kielioppi, jonka sääntöjä on täydennetty logiikkaohjelmoinnin (definite clause) lisäehdoin.

dependency grammar
fi: dependenssikielioppi: Kielioppimalleja, joissa rakenne ilmaistaan konstituenttien sijasta regentti - dependentti -suhteina (eli pääsana - määritesuhteina).

depth-first (search or parsing)
fi: syvyyssuuntainen (haku tai jäsennys): Haku tai jäsennys, jossa edetään yhtä haaraa niin pitkälle kuin päästään ennen, kuin peruutetaan (mahdollisimman vähän) ja kokeillaan toisia vaihtoehtoja.

determinism
fi: determinismi: Jäsennysmenetelmien ominaisuus välttää peruutusta ja välitulosten turhaan tai uudellen laskemista ja löytää ensimmäisellä yrityksellä lopullinen rakennekuvaus.

deterministic finite-state automaton (FSA), deterministic finite-state machine (FSM)
fi: deterministinen äärellinen automaatti sv: ändlig automat: Äärellisen automaatin tehtävänä on hyväksyä tai hylätä merkkijonoja, jotka koostuvat annetun aakkkoston merkeistä. Äärellisesä automaatissa on joukko tiloja Q ja se toimii siirtymällä tunnistettavan merkkijonon kunkin kohdalla tilasta toiseen (tai samaan tilaan). Tiloja kuvataan usein ympyröillä. Siirtyminen tapahtuu ns. tilasiirtymien mukaisesti. Siirtymiä kuvataan usein nuolella, joka lähtee tämänhetkisestä tilasta ja päättyy uuteen tilaan. Ollakseen deterministinen, kustakin tilasta saa lähteä enintään yksi siirtymä millekään aakkoston merkille. Eräs tiloista on alkutila q0 ja automaatti on ennen ensimmäisen merkin tunnistamista siinä tilassa. Automaatti hylkää merkkijonon mm. jos jossakin kohdassa sille ei ole vuorossa olevaa merkkiä varten siirtymää. Osa automaatin kaikista tiloista merkitään ns. lopputiloiksi Qf, joka tarkoittaa sitä, että jos automaatti on saanut siirrytyksi merkkijonon kaikilla merkeillä ja päätyy yhteen näistä lopputiloista, automaatin katsotaan hyväksyneen merkkijonon. Jos automaatti päätyy lopuksi muuhun kuin lopputilaan, automaatin katsotaan hylänneen merkkijonon. (Jurafsky-Martin 2000: Section 2.2, ss. 33-49.)

determinization (of an automaton)
fi: determinisointi (automaatin determinisointi): Automaatin (usein äärellisen automaatin) muuntaminen sellaiseksi, että siitä tulee deterministinen.

dialect
fi: murre sv: dialekt de: Dialekt fr: dialecte: Tyypillisesti jonkin alueen poikkeava kielimuoto. Poikkeavuus on tyypillisesti ääntämykseen perustuva ja jossain määrin sanaston ja taivutusmuotojen erilaisuuten perustuvaa. Saman kielen eri murteiden puhujat ymmärtävät usein toisiaan. (F. Karlsson 1998: Luku 9, ss. 250-.)

dialogue
fi: keskustelu, dialogi sv: dialog de: Dialog fr: dialogue: Yleensä puheen (ja joskus kirjoitetun tekstin) avulla taphtuva vuorovaikutus.

dictionary
fi: sanakirja: Kirjan muotoon tai tietokoneohjelmaksi laadittu luettelo, joka kattaa huomattavan osan jonkin kielen hakusanoista. Sanakirjat antavat usein tietoa sanojen käytöstä ja merkityksistä. Sanakirjoja on yksikielisiä ja kaksikielisiä. Kaksikielisissä sanakirjoissa annetaan käännösvastineita.

digit
fi: numeromerkki sv: sifferkod: Kymmenjärjestelmässä on kymmenen numeromerkkiä (0, 1, 2, ..., 9), joiden avulla muodostetaan lukuja.

directed acyclic graph (DAG)
fi: suunnattu syklitön verkko (DAG): Solmuista ja suunnatuista solmuja yhdistävistä kaarista koostuva syklitön verkko. Unifikaatiopohjaiset piirrekielipit rakentuvat DAGien varaan.

directed graph
fi: suunnattu verkko, (suunnattu graafi): Verkko, jossa solmuja yhdistävät kaaret ovat suunnattuja.

disambiguation
fi: yksiselitteistäminen sv: disambiguering fr: désambiguïsation: Moniselitteisyyden poistaminen tai sen vähentäminen.

discovery procedure
fi: keksimismenetelmä sv: upptäcktsprocedur fr: procédure de découverte: Menetelmä, jonka avulla voidaan (jokseenkin) mekaanisesti päätellä kieliopillisia sääntöjä, joilla kuvataan määrätyn kielen syntaksia, morfologiaa, fonologiaa tms. Vrt. koneoppiminen.

distance
fi: etäisyys: Todellinen tai abstrakti välimatka kahden pisteen tai muun yksikön, esim. sanojen välillä. Etäisyydeksi kelpuutetaan yleensä sellaisia mittoja, joissa yksikön etäisyys itseensä on 0 ja muihin jotakin positiivista. Mieluusti myös ns. kolmioepäyhtälö saisi toteutua, ts. etäisyys (A,C) olisi aina enintään yhtäsuuri kuin etäisyyksien (A,B) ja (B,C) summa.

document classification
fi: dokumenttien luokittelu sv: dokumentklassificering: Dokumentien luokittelussa pyritään saapuvat viestit luokittelemaan ennalta määriteltyihin luokkiin esim. niiden toimittamiseksi oikealle käsittelijälle.

dotted rule
fi: pisteellä varustettu toisinkirjoitussääntö: Taulukkojäsennyksissä käytetty sääntö, jossa oikeaan puoleen eli säännön toisinkirjoitusosaan on lisätty piste. Pisteen edellä olevat osat kuvaavat jo tunnistettua osaa ja sen oikealla puolella olevat osat vielä löytymättömiä osia, jotka tarvittaisiin, jotta kokonainen konstituentti saataisiin muodostetuksi.

dynamic programming
fi: dynaaminen optimointi: Eräs optimointiperiaate, joka pitää kirjaa tähänastisesta kustannuksesta kuhunkin välitavoitteeseen ja etsii siitä päätavoitetta kohti todennäköisiä optimaalisia reittejä. Esimerkiksi Viterbin algoritmi on eräs dynaamisen optimoinnin laji.

edge
fi: kaari: Aktiivisessa taulukkojäsennyksessä peräkkäisiä saneita kuvaava merkintä. Kaaret ovat joko inaktiivisia tai aktiivisia kaaria. Edelliset kuvaavat valmiita ja kokonaisia rakenneosia, jälkimmäiset hypoteeseja siitä, että jakso voisi aloittaa kyseistä kategoriaa olevan rakenteen.

element
fi: alkio sv: element de: Element fr: élément: Alkio on jokin, mikä tahansa, joka voi kuulua joukkoon eli alkioista muodostuu joukkoja. Alkiot voivat olla samoja, vaikka niiden kuvailut näyttävät erilaisilta, esim. "Jaakob" ja "Jaakobin poikien isä", tai "luku 2" ja "lukujen 22 ja 14 suurin yhteinen tekijä".

empty set, void set
fi: tyhjä joukko sv: tom mängd de: leere Menge fr: ensemble vide: Se joukko, jossa ei ole yhtään alkiota. Merkitään usein tanskalaisen Ö:n kaltaisella merkillä tai {}.

entry
fi: merkintä: Lekseemiä, morfeemia tms. vastaava leksikkoon lisätty tieto.

epsilon-transition
fi: epsilon-siirtymä, tyhjä siirtymä: Siirtymä automaatin tilasta toiseen ilman, että syötteenä olevasta merkkijonosta kulutetaan yhtään merkkiä.

expert system
fi: asiantuntijajärjestelmä: Päättelysääntöihin perustuva tietokoneohjelma, joka jäljittlelee ihmisasiantuntija tietämystä tietystä erikoisalasta.

expression (in a formal system)
fi: lauseke (formaalissa järjestelmässä): Formaalin järjestelmän alkioiden tai niiden yhdistelmien muodostama tiettyjen sääntöjen mukaan muodostettu kokonaisuus. Esim. säännöllinen lauseke, aritmeettinen lauseke. Vrt luonnollisen kielen ilmaus ja fraasi eli lauseke.

expression (in natural language)
fi: ilmaus: Luonnollisen kielen sanoista koostuva yhdistelmä, jolla on jokin mielekäs tarkoite tai käyttö. Esim. "ajan ilmaukset". Vrt. formaalien järjestelmien lauseke ja lauseopillinen luonnollisen kielen lauseke

feeding
fi: syöttäminen: Sääntöjärjestelmissä esiintyvä tilanne, jossa säännön soveltaminen riippuu edeltävän säännön tuottamasta tuloksesta. Sanotaan esim. että sääntö A syöttää sääntöä B, jos sen soveltaminen tulee mahdolliseksi sillä, että A:n soveltaminen on tuottanut merkkijonoon osia, joita B edellyttää. Vrt. vuotaminen.

final state
fi: lopputila: Automaatti, mm. deterministinen äärellinen automaatti, hyväksyy syötteenä olevan merkkijonon, jos se päätyy viimeisen merkin jälkeen lopputilaksi merkittyyn tilaan.

finite state machine, FSM
fi: äärellinen automaatti: Tiloihin ja tilasiirtymiin perustuva yksinkertainen abstrakti kone. Äärellisiä automaatteja voidaan pitää yksinkertaisimpina mekanismeina, joiden avulla voidaan määritellä ei-triviaaleja. Niiden tunnistamat merkkijonojen joukot ovat säännöllisiä kieliä.

finite state transducer, FST
fi: äärellinen transduktori sv: finit transduktor: Kaksinauhainen äärellinen automaatti, jonka siirtymät koostuvat yksittäisen merkin sijasta merkkipareista. Äärelliset transduktorit (FST) voidaan tulkita kolmella tavalla: (1) FST lukee ensimmäistä nauhaa ja tulostaa toista nauhaa, (2) FST lukee kahta nauhaa rinnan ja vertaa niitä, sekä (3) FST tunnistaa merkkipareja. Kaikissa tulkinnoissa merkkipareissa jompikumpi tai molemmat merkit voivat olla tyhjiä merkkejä, jolloin yhtään merkkiä ei lueta tai tulosteta.

formal language
fi: formaali kieli sv: formellt språk fr: langage formel: Formaaliksi kieleksi kutsutaan annetun aakkoston symboleista muodostettuja merkkijonojen joukkoja. Matematiikan ja tietojejkäsittelytieteen piirissä käytetään usein termiä "kieli" (language) merkityksessä "formaali kieli".

free morpheme
fi: vapaa morfeemi sv: fritt morfem fr: morphème libre: Morfeemi, joka ei edellytä tietynlaisia toisia morfeemeja voidakseen esiintyä. Monissa kielissä juurimorfeemit ja taipumattomat sanat ovat vapaita morfeemeja.

functionality
fi: funktionaalisuus: Äärellisen transduktorin sanotaan olevan funktionaalinen, jos sen määrittelemä relaatio on yksiselitteinen, eli mitään lähtömerkkijonoa ei vastaa kaksi eri tulosmerkkijonoa.

gender
fi: suku: Hakusanat luokitellaan useissa kielissä sukuihin, joita on yleensä muutama. Esim. saksan kielessä on kolmea lajia substantiiveja: maskuliinisia, feminiinisiä ja neutreja.

generalization
fi: generalisaatio: Unifikaatiota vastaava toinen piirrerakenteita koskeva operaatio, jonka tuloksena on rakenne, jossa on kummallekin operandille yhteiset piirrerakenteen osat. Generalisaatio onnistuu kuitenkin aina.

generation
fi: generointi, tuottaminen: Jäsentämiselle käänteinen operaatio, jossa allolevasta rakenteesta tms. tuotetaan virke tai sananmuoto.

GPSG, generalized phrase structure grammar
fi: GPSG, yleistetty lausekerakennekielioppi: Kontekstista riippumattoman toisinkirjoituskieliopin yleistys, jossa vähemmällä määrällä sääntöjä voidaan kuvata yhtäpitävä tavanomainen kontekstista riippumaton kielioppi mm. ns. metasääntöjen avulla.

grammar checking
fi: kieliopillisuuden tarkistaminen: Kirjoittajan apuväline, joka etsii tekstistä kieliopin tai hyvän kielenkäytön vastaisia ilmauksia ja kenties ehdottaa niille korjauksia.

grammatical word
fi: kieliopillinen sana sv: formord, funktionsord, grammatiskt ord: Sananmuodon morfologisen analyysin tuloksena saatava kokonaisuus, joka koostuu hakusanasta ja siihen liittyvistä sanaluokkaa ja taivutusmuotoa koskevista piirteistä. Esimerkiksi suomen sananmuotoa 'katolla' vastaa kieliopillinen sana "katto+N+SG+ADE". Piirteet esitetään ns. leimoina, joita esimerkissä on kolme.

graph
fi: verkko: Solmuista ja niitä yhdistävistä kaarista koostuva kokonaisuus, esim. äärellistilainen automaatti.

head
fi: pääsana, pääkonstituentti: Lähinnä kieliopillisissa rakenteissa kahden (tai useamman) osasen muodostaman rakenteen tärkeämpi osa, joka määrää kokonaisuuden laadun (enemmän kuin määrite). Riippuu paljon kielioppimallista, mikä osa katsotaan rakenteen pääkonstituentiksi.

hidden Markov model, HMM
fi: Markovin piilomalli sv: dold Markovmodell fr: modèle de Markov caché: Markovin mallista johdettu tilastollispohjainen malli, jollaista käytetään mm. puheentunnistuksessa valitsemaan puhesignaaliin todennäköisimmin sopivia äänteitä. Piilomallille ominaista on se, että tiloista ei saada suoraa vaan välillistä ja probabilistista tietoa.

hyperonyme
fi: hyperonyymi, yläkäsite: Laajempi käsite, joka sisältää annetun käsitteen osanaan eli alakäsitteenään.

hypertext
fi: hyperteksti: Teksti, joka sisältää vapaasti linkkejä eli viittauksia tekstin muihin kohtiin tai toisiin teksteihin. Verkkosivut ovat tyypillisesti hypertekstejä.

hyphenation
fi: tavutus sv: avstavning: Saneiden jakaminen rivin lopussa, kun ne eivät mahdu kokonaisena.

hyponyme
fi: hyponyymi, alakäsite: Suppeampi käsite, joka sisältyy annettuun laajempaan käsitteeseen.

idiolect
fi: idiolekti: Yksittäisen henkilön käyttämä tapa käyttää (äidin)kieltään.

index term
fi: indeksitermi sv: indexterm: Tyypillisesti kirjan takana oleva asiahakemisto koostuu indeksitermeistä.

indexing
fi: indeksointi sv: indexering: Indeksitermien tunnistaminen tekstistä (automaattisin menetelmin tai ihmisen toimesta).

inference
fi: inferenssi, päättely: Uusien faktojen päättely jo todennetuista tai uusien olettamusten johteminen aiemmista olettamuksista. Inferenssi perustuu päättelysääntöihin.

infix
fi: infiksi sv: infix fr: infixe: Sananvartalon keskelle liitettävä sidonnainen morfeemi. Infiksillä ilmaistaan tyypillisesti sananjohdoksia tai taivutusmuotoja.

inflection
fi: taipuminen, taivutus sv: böjning fr: flexion: Hakusanoista muodostetaan sananmuotoja mm. taivuttamalla niitä erilaisiin taivutusmuotoihin. Taivuttaminen voi tapahtua lisäämällä affikseja tai taivutus voi ääritapauksessa ilmetä vain äännemuutoksina.

information extraction, IE
fi: tiedon eristäminen: Menetelmiä tietyntyyppisten ilmausten, esim. henkilöiden tai firmojen nimien tunnistamiseksi juoksevasta tekstistä.

information retrieval
fi: tiedonhaku sv: informationssökning: Tiedonhaulla tarkoitetaan yleensä automaattisia menetelmiä, joilla haluttuja dokumentteja voidaan löytää niissä olevien sanojen ja ilmausten perusteella suuresta dokumenttitietokannasta. Tiedonhakua voi vaikeuttaa useissa kielissä esiintyvä sanojen taipuminen ym. kielikohtaiset seikat. (Jurafsky-Martin 2000: Sect. 17.3, ss. 646-.)

inheritance
fi: periminen: Ominaisuuksien, piirteiden tms. periytyminen yleisemmästä erityisempään. Periminen on keskeistä mm. oliokeskeisessä ohjelmoinnissa, jossa erityisemmät tietuemallit ja olioiden käsittelyfunktiot saavat oletusarvoja yleisemmän tason malleista ja funktioista. Kielen mallintamisessa periytymistä voidaan soveltaa esimerkiksi leksikaalisten yksiköiden määrittelemisessä, ontologiassa ja piirrepohjaisissa kielioppimalleissa.

input
fi: syöte: Esimerkiksi tietokoneohjelman tai vastaavan järjestelmän lukema tieto, jota ohjelma käsittelee.

interactive
fi: vuorovaikutteinen sv: interaktiv fr: interactif: Järjestelmä tai ilmiö, jossa vähintään kaksi komponenttia, esim. puhujaa vaikuttaa toiminnallaan toistensa käyttäytymiseen tai tilaan.

intersection
fi: leikkaus sv: intersektion, skärningspunkt de: Durchschnitt: Kahden joukon A ja B leikkauksella tarkoitetaan joukkoa, johon kuuluvat täsmälleen ne alkiot, jotka kuuluvat sekä A:han että B:hen.; Yleisemmin: joukkojen A1, A2, ..., Ak leikkauksella B tarkoitetaan joukkoa, joka muodostuu niistä alkioista, jotka kuuluvat jokaiseen näistä joukoista A1, ..., Ak. Jos leikkaus muodostetaan nollasta joukosta, on johdonmukaista sopia, että leikkaus on silloin yhtä kuin perusjoukko (sillä kukin joukoista on rajoite ja tällöin rajoituksia ei olisi).

intonation
fi: intonaatio, sävelkulku: Saneiden ja virkkeiden ääntämiseen liittyvä sävelkulku, joka joko myötäilee äännettävän ilmauksen rakennetta tai toisinaan sisältää osan ilmauksen merkityksen oikean ymmärtämisen kannalta tärkeätä tietoa.

isolating language
fi: isoloiva kieli sv: analytiskt språk, isolerande språk de: isolierende Sprache fr: langue analytique: Kieli, jossa sanat eivät taivu. Taivutuspäätteiden ja -prefiksien ym. sidonnaisten morfeemien sijasta käytetään esim. prepositioita ja postpositioita.

iteration
fi: toisto: Erityisesti säännöllisten lausekkeiden parissa käytetty operaatio, mm. Kleenen tähti.

Kleene star
fi: Kleenen tähti sv: Kleene-stjärna de: Kleene-Stern fr: étoile de Kleene: Operaattori, jolla ilmaistaan merkkien tai merkkijonojoukkojen toistoa nolla kertaa, yhden kerran tai useampia kertoja. Esim. merkintä "(ab)*" tarkoittaa merkkijonoja {"", "ab", "abab", "ababab", ...}.

Kleene-plus
fi: Kleenen plus: Sännöllisten lausekkeiden operaattori, jolla ilmaistaan toistoa kerran, kaksi tai useammin.

knowledge
fi: tietämys

language acquisition
fi: kielenoppiminen sv: språkinlärning: Luonnollisen kielen oppiminen esim. lapsena luontaisesti tai aikuisena opiskelemalla.

language planning and maintenance
fi: kielenhuolto sv: språkvård: Toimenpiteet kielen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Perinteisesti kielenhuolto on myös ylläpitänyt ns. oikeakielisyyttä eli luonut ja valvonut kielen normeja.

language resource
fi: kielivarat: Kieliaineistojen, kuten puheaineistojen, tekstiaineistojen, puupankkien, koneluettavien leksikoiden ja kielenkäsittelyn työkaluista käytetty yhteisnimitys.

language technology, human language technology
fi: kieliteknologia sv: språkteknologi: Kieliteknologia on suppeassa merkityksessä luonnollisen kielen mallintamista tietokonetta varten, erityisesti kielen jäsentämistä eri tasoilla tai kielen generoimista ja näihin liittyviä menetelmiä. Kieli sisältää tässä sekä kirjoitetun että puhutun kielen. Laajassa merkityksessä kieliteknologia sisältää ytimen lisäksi sen tavanomaisimpia sovellusalueita.

lattice
fi: hila: Puolijärjestetty joukko, jossa jokaisella kahdella alkiolla on yksiselitteinen pienin yläraja. Usein järjestys ajatellaan solmuiksi ajateltujen alkioiden välillä olevien suunnattujen kaarten avulla, jolloin hila on tietyt ehdot täyttävä suunnattu graafi.

left recursive rule
fi: vasemmalle rekusriivinen sääntö: Toisinkirjoitussääntö, jossa oikean puolen ensimmäisenä on säännön vasemmassa puolessa oleva välikesymboli, esim. VP -> VP PP.

lemma
fi: lemma sv: lemma de: Lemma fr: lemme: Lemma on yhteen kuuluvien sananmuotojen otsikkona käytetty sana. Lemma on usein sen hakusanan perusmuoto, jonka taivutusmuodosta on kyse. Yhteenkuuluvuus voi olla väljempääkin kuin se, että sananmuodot ovat saman lekseemin taivutusmuotoja. (F. Karlsson 1998: s. 188)

lexeme
fi: hakusana, lekseemi sv: lexem de: Lexeme fr: lexème: Hakusanalla on (yleensä) perusmuoto, sanaluokka jne. Yhdellä hakusanalla on taivutuksen kautta erilaisia sananmuotoja, joilla puolestaan on esiintymiä, joita kutsutaan saneiksi. Yhdellä hakusanalla voi olla useampia toisiinsa liittyviä alamerkityksiä. (F. Karlsson 1998: Luku 6.1, s. 186-.)

lexicon
fi: leksikko: Kielen kuvauksessa käytetty abstrakti varasto, jossa kielen morfeemit ja/tai sanasto ovat. Kieltä jäsentävillä ohjelmilla voi olla myös konkreettinen tiedosto, joka toimii leksikkona.

loan word
fi: lainasana sv: lånord: Toisesta kielestä lainattu sana.

machine translation, MT
fi: konekäännös: Kielen kääntäminen automaattisesti tietokoneohjelman avulla.

machine-aided translation
fi: tietokoneavusteinen kielen kääntäminen: Kielen kääntäminen tietokoneen avustamana, muttei täysautomaattisesti.

mapping, function
fi: kuvaus, funktio sv: mappning: Kuvaus joukosta A joukkoon B on joukko-opillisesti katsottuna mikä tahansa sellainen relaatio R so. muotoa (a,b) olevien parien joukko, missä a kuuluu A:han ja b B:hen, joka relaatio täyttää kaksi ehtoa: (1) relaatio on määritelty jokaiselle a:lle joka kuuluu A:han sekä (2) relaatio liittää jokaiseen A:n alkioon enintään yhden B:n alkion.

mark-up
fi: merkkaus sv: uppmärkning: Tekstin varustaminen sen rakennetta kuvaavilla merkinnöillä. Tyypillisiä merkkauskieliä ovat HTML, joka on yleisen merkkausformalismin SGML:n mukainen verkkosivujen rakenteen osoittamisessa käytetty merkkauskieli. XML on SGML:stä johdettu uudempi merkkausformalismi.

Markov model
fi: Markovin malli sv: Markovmodell de: Markovmodell fr: modèle de Markov: Deterministiseen äärelliseen automaattiin perustuva todennäköisyyksiin perustuva malli, jossa tapahtumien todennäköisyydet riippuvat vain edellisestä tapahtumasta (tai tilasta, jossa malli on). Tyypillisesti kutakin tapahtumaa tai symbolia vastaa tila, johon siirrytään oltiin missä tilassa tahansa.

meaning
fi: merkitys: Morfeemeihin, sananmuotoihin, lauseisiin ja lausekkeisiin katsotaan liittyvän niiden merkitys, joka on riippumaton siitä tilanteesta, jossa ilmauksia käytetään. Sematiikka tutkii merkitystä.

measure
fi: mitta sv: mått: Todellista tai abstraktia etäisyyttä tms. kuvaava reaalilukuarvoinen suure. Etäisiyyksiä voidaan määritellä myös sanoille, teksteille tms.

minimization (of an automaton)
fi: minimointi (automaatin mimimointi): (Yleensä äärellisen) automaatin muuntaminen sellaiseksi, että siinä on mahdollisimman vähän tiloja, mutta että se edelleen hyväksyy täsmälleen samat merkkijonot kuin alkuperäinenkin automaatti.

modify
fi: määrittää: Lisämerkityksen tuominen kielelliseen yksikköön, esim. adjektiivi voi olla substantiivin määritteenä eli kysenen adjektiivi määrittää substantiivia, esim. lausekkeessa "pieni lapsi" sana "pieni" määrittää sanaa "lapsi".

morph
fi: morfi sv: morf de: Morph fr: morphe: Morfeemin konkreettinen ilmenemismuoto. Esim. sananmuodossa "kalastajalle" voidaan erottaa morfit "kala", "-sta", "-ja", "-lle". Morfeja, jotka ovat saman morfeemin ilmenemismuotoja, kutsutaan allomorfeiksi. (R. Sproat 1992: Glossary, p. 247.)

morpheme
fi: morfeemi sv: morfem de: Morphem fr: morphème: Morfologisen analyysin komponentti. Morfeemin sanotaan usien olevan kielen pienin merkitystä kantava yksikkö. Morfeemi on abstraktio, joka yhdistää sen eri allomorfit. Esim. inessiivin pääte katsotaan morfeemiksi ja sillä on kaksi allomorfia: "ssa" ja "ssä". (R. Sproat 1992: Glossary, p. 247.)

morphophoneme
fi: morfofoneemi sv: morfofonem de: Morphophonem fr: Morphophonème: Morfofoneemisen esitysmuodon yksikkö, jonka avulla kuvataan morfeemin pintamuodoissa esiintyviä vaihteluita. Morfofoneemi voi siten toteutua erilaisissa ympäristöissä erilaisina pintamerkkeinä. Esimerkiksi suomen adjektiivien vartalon lopussa oleva 'a'-'e' vaihtelu ('paha' - 'pahempi') voidaan kuvata morfofoneemilla. Teknisesti myös arkkifoneemi voidaan tulkita morfofoneemiksi.

morphophonemic representation
fi: morfofoneeminen esitysmuoto: Erityisesti kaksitasomorfologiassa esitysmuoto, joka koostuu foneemeista ja morfofoneemeista. Sääntökomponentti suhteuttaa morfofoneemisen esitysmuodon pintamuotoon. Leksikko puolestaan suhteuttaa morfofoneemisen esitysmuodon kieliopilliseen sanaan.

morphotactics
fi: morfotaksi sv: morfotax: Sananmuodostuksessa noudatettava morfeemien keskenäistä järjestystä ohjaava säännöstö tai kielioppi.

multilingual
fi: monikielinen sv: flerspråkig fr: multilingue, plurilingue: Useampaa kuin yhtä kieltä koskeva tai käsittelevä.

mutual information
fi: keskinäinen informaatio: Kahden satunnaismuuttujan A ja B yhteenkuuluvuutta kuvaava suure I(A,B) = log(P(A,B)/(P(A)P(B))), jota käytetään mm. fraasien, sanaliittojen ja välilyönnillä toisistaan erotettujen yhdyssanojen tilastolliseen tunnistamiseen.

named entity
fi: nimetty kohde: Kielellinen yhdestä tai useammasta sanasta koostuva ilmaus, joka viittaa tiettyyn kohteeseen, esimerkiksi henkilöön, paikkaan, organisaatioon, tuotteeseen tms.

natural number
fi: luonnollinen luku sv: naturligt tal de: natürliche Zahl fr: nombre naturel: Ei-negatiivinen kokonaisluku, jokin luvuista 0, 1, 2, 3, ...

neologism
fi: uudissana: Hiljattain muodostettu uusi lekseemi (eli hakusana).

network
fi: verkko: Yleensä tiloista ja siirtymistä koostuva tietorakenne. Tavallisia verkkoja ovat äärelliset automaatit, rekursiiviset tilasiirtymäverkot, ym.

node, vertex
fi: solmu: Missä tahansa graafissa olevia kiinnekohtia, joiden välillä voi olla kaaria. Automaatteja esittävien graafien solmuja kutsutaan tiloiksi.

nondeterministic automaton
fi: epädeterministinen automaatti sv: icke-deterministisk automat: Automaatti, (tyypillisesti äärellinen automaatti), on epädeterministinen, ellei ole yksiselitteisesti selvää, missä tilassa automaatin täytyy olla aluksi ja kunkin merkin jälkeen. Epädeterministisyys voi johtua siitä, että (a) automaatilla on useampia kuin yksi alkutila (b) automaatilla on ainakin joissakin tiloissa samalle syöttömerkille useampi kuin yksi siirtymä tai (c) automaatissa on epsilon-siirtymiä. Äärellinen automaatti, joka ei millään näistä tavoista ole epädeterministinen, on deterministinen äärellinen automaatti.

nonterminal symbol, meta symbol
fi: välikesymboli: Symboli, jota toisinkirjoitussääntöjen on muutettava edelleen, jotta syntyisi kieliopin mukainen merkkijono (jossa ei enää ole välikesymboleja).

noun
fi: substantiivi sv: substantiv de: Substantiv fr: nom: Sanaluokka, jonka jäsenet edustavat esineitä, asioita tms. Esim. suomen kielessä 'talo' on substantiivi.

null string, epsilon
fi: tyhjä merkkijono, epsilon sv: tom sträng, epsilon: Tyhjä merkkijono on nollan pituinen merkkijono. Tyhjä merkkijono sisältyy osajonona mihin tahansa merkkijonoon ja merkkijojon mihin kohtaan tahansa. Merkitään usein kreikan kielen epsilon-kirjaimella, mutta tietojenkäsittelytieteessä usein myös lambda-kirjaimella ja joissakin ohjelmointikielissä kahdella peräkkäisellä lainausmerkillä.

number
fi: luku sv: numerus fr: nombre: Hakusanojen taivutuksessa esiintyvä kategoria. Useissa kielissä luvulla on kaksi mahdollista arvoa: yksikkö ja monikko.

operator
fi: operaattori: Apumerkki tai symboli, jonka avulla muodostetaan lausekkeita tai sääntöjä, esim. ynnälaskua varten on '+'-merkki, tai nuoli toisinkirjoitussäännössä.

optimization, programming(2)
fi: optimointi: Tietyn funktion suurimman tai pienimmän arvon tuottavien muuttujien arvojen löytäminen. Mm. dynaaminen optimointi, lineaarinen optimointi, matemaattinen optimointi.

other symbol
fi: muu merkki: Äärellistilaisissa automaateissa käytetty merkintä kaikille niille (mahdollisesti myöhemmin mukaan tuleville) aakkosille, joita ei kyseisessä automaatissa ole vielä eksplisiittisesti mainittu.

outlier
fi: poikkeava havainto: Yksittäinen (virheen takia tai muusta syystä) tilastoaineistoon eksynyt havainto, joka poikkeaa selvästi muista havaintoarvoista.

output
fi: tuloste: Erityisesti tietokoneohjelman tai vastaavan tuottama (esim. paperille kirjoitettu tai päätteen ruudulla näytetty) tulos.

overgeneration
fi: yligenerointi: Tilanne, jossa kielioppi tai säännöstö tuottaa (tai sallii) muitakin kuin vain kieli-intuitiomme mukaisia oikeita muotoja tai virkkeitä.

paradigm
fi: muotosarja, paradigma sv: paradigm fr: paradigme: Taivutusmuotojen sarja, jollaisen avulla usein määritellään sanojen taipumista. Yhden mallisanan paradigman avulla määritellään muidenkin samalla tavalla taipuvien sanojen taivutus.

parser
fi: jäsennin sv: parser fr: parseur: Tietokoneohjelma, joka jäsentää, ks. jäsentäminen.

parsing
fi: jäsentäminen sv: parsning fr: analyse, parsage: Virkkeiden tai sananmuotojen tunnistaminen niiden rakenteen perusteella. Jäsentämisen tuloksena saadaan jäsennettävän yksikön rakennetta kuvaavaa tietoa.; Kielioppiin ja sanakirjaan perustuva tapa tunnistaa kielellisen ilmauksen rakennetta.

part of speech
fi: sanaluokka: Kielen hakusanojen luokka, joka koostuu syntaktisesti, semanttisesti, ja/tai morfologisesti samaan tapaan käyttäytyvistä hakusanoista. Tavallisesti sanasto jaetaan pieneen määrään sanaluokkia, kuten substantiivit, adjektiivit, verbit, partikkelit tms.

part of speech tag
fi: sanaluokkakoodi, sanaluokkaleima: Koodi eli leima, joka ilmaisee saneen sanaluokkaa. Usein tällaiset koodit voivat olla monijakoisempiakin kuin perinteiset sanaluokat.

part of speech tagging
fi: sanaluokkajäsennys: Yksinkertainen jäsennysmenetelmä, jonka tavoitteena on vain ratkaista, mikä sanaluokkakoodi kullekin saneelle kuuluu, erotuksena täysimittaisesta syntaktisesta jäsentämisestä, jossa myös lauserakenne pyritään tunnistamaan. Sanaluokkajäsennyksen voi joissakin tapauksissa tulkita yksiselitteistämiseksi (eli disambiguoinniksi).

pause
fi: tauko: Puheessa esiintyvä hiljainen jakso esim. saneiden välissä.

phoneme
fi: foneemi: Abstraktio, joka edustaa ääntökerrasta, puhujasta tai äänteen asemasta riippumatta samaksi koettuja äänteitä. Esim. suomen kielessä 'a' ja 'ä' koetaan eri foneemeiksi, koska sananmuoto voi muuttaa merkityksensä, jos niitä vaihdetaan toisikseen, kuten 'ala' ja'älä'.

phrase
fi: lauseke: Sanetta suurempi, mutta lausetta suppeampi yksikkö morfosyntaksissa.

pitch
fi: äänenkorkeus: Puheentutkimuksessa käytetty termi puheen perustaajuudesta. Akustiikassa termiä käytetään havaitusta äänenkorkeudesta.

polysynthetic language, incorporating language
fi: polysynteettinen kieli, inkorporoiva kieli sv: polysyntetiskt språk fr: langue incorporante, langue polysynthétique: Kieli, jossa yksi sananmuoto voi sisältää usampia vapaita morfeemeja siten, että sananmuoto vastaa muissa kielissä kokonaista lausetta. Esim. eskimokielissä voidaan verbi, subjekti ja objekti tällä tavoin yhdistää yhdeksi sananmuodoksi.

possessive suffix
fi: omistusliite, possessiivisuffiksi sv: possessivsuffix fr: suffixe possessif: Omistajaa ilmaiseva liite. Suomen kielessä esim. 'kirjassani' on lopussa omistusliiet 'ni' osoittamassa, että kyse on minulla olevasta kirjasta.

postposition
fi: postpositio: Postpositiot ovat yleensä vasemmalla puolellaan olevia substantiivilausekkeita määritteleviä partikkeleita, kuten suomen 'asti' tai 'vuoksi'.

precision
fi: tarkkuus sv: precision: Tiedonhaussa tms. relevanttien dokumenttien prosentuaalinen osuus kaikista haun tuottamista dokumenteista. Lääketieteessä tämä vastaa testin spesifisyyttä (engl. specificity) eli sitä, kuinka suuri osuus testin positiivisista tapauksista osoittautuu seulottavaa tautia sairastaviksi..

prefix
fi: prefiksi, etuliite sv: förstavelse, prefix fr: préfixe: Prefiksi on sananvartalon eteen liitettävä sidonnainen morfeemi. Esim. englannin kielessä etuliitteet 'in' ja 'un' voivat esiintyä mm. adjektiivivartalon edessä. Esim. swahilissa pääosa verbin taivutuksesta ilmaistaan prefiksien avulla.

preposition
fi: prepositio: Prepositiot ovat yleensä oikealla puolellaan olevia substantiivilausekkeita määritteleviä partikkeleita, kuten engl. 'to' tai 'in'.

pushdown automaton
fi: pinoautomaatti: (Yleensä äärellinen) automaatti, johon on liitetty pino siten, että siirtymien yhteydessä voidaan symboleja painaa pinoon tai ottaa pinon päältä. Pinoautomaateilla voidaan kuvata kontekstista riippumattomat kielet.

recall
fi: saanti sv: täckning: Tiedonhaussa tms. haun tuottamien relevanttien dokumenttien osuus tietokannassa olevista kaikista relevanteista dokumenteista. Lääketieteessä tämä vastaa testin sensitiivisyyttä (engl. sensitivity) eli sitä, kuinka suuri osa seulottavaa tautia sairastavista saadaan kyseisellä testillä esille.

recognition
fi: tunnistaminen sv: igenkänning: Virkkeen, sanan tms. tunnistaminen tarkoittaa sen hyväksymistä tai hylkäämistä annettujen sääntöjen ja sanakirjojen perusteella. Eroaa jäsentämisestä sikäli, että tunnistettaessa ei välttämättä muodosteta tai tulosteta rakennetta kuvaavaa tietoa.

recognize
fi: tunnistaa: Tunnistamisen suorittamista.

recursive
fi: rekursiivinen: Sisäkkäin toistuva, so. yleensä sillä tavalla toistuva, että rakenne on toisen samanlaisen rakenteen sisällä tai että funktio kutsuu uudelleen samaa funktiota.

recursive transition network
fi: rekursiivinen tilasiirtymäverkko: Äärellisestä automaatista edelleen kehitetty automaattityyppi, jossa siirtymässä voi olla ehtona joko yksittäinen merkki tai toisen automaatin nimi. Siirtymän toteutuminen edellyttää silloin sitä, että mainittu automaatti kelpuuttaa osan jäljellä olevista merkeistä, joiden kuluttamisen jälkeen siirtymä toteutuu ja tunnistaminen jatkuu.

regular expression
fi: säännöllinen lauseke sv: regulärt uttryck fr: expression rationelle, expression régulière: Yksittäisistä aakkoston merkeistä, peräkkäinasetteluista, vaihtoehdoista ja toistoista koostuva lauseke, joka kuvaa säännöllistä (merkkijonojen) joukkoa. Esim. säännöllinen lauseke "(aa)*" kuvaa niitä merkkijonoja, jotka koostuvat parillisesta määrästä a-kirjaimia.

regular grammar
fi: säännöllinen kielioppi: Chomskyn hierarkian ylin kielioppilaji, joka on paitsi kontekstista riippumaton, se koostuu vain vasemmalle lineaarisista tai oikealle lineaarisista säännöistä (minkä takia säännölliset kieliopit määrittelevät täsmälleen säännölliset joukot).

regular set, regular language
fi: säännöllinen joukko, säännöllinen kieli: Tietyn aakkoston S merkeistä koostuvien merkkijonojen joukko. Säännöllinen joukko voidaan määritellä siten, että (1) tyhjä joukkko on säännöllinen joukko, (2) tyhjä merkkijono on säännöllinen joukko, (3) aakkoston S mistä tahansa merkistä muodostettu yhden merkin mittainen merkkijonon muodostama joukko on säännöllinen joukko, (4) jos P ja Q ovat säännöllisiä joukkoja, niin (a) P:n ja Q:n unioni, (b) konkatenaatio PQ ja (c) toisto P* ovat säännöllisiä joukkoja, (5) eikä mikään muu ole aakkoston S merkeistä muodostettu säännöllinen joukko. Esim. joukko {"", "aa", "aaaa", ...} joka koostuu merkkijonoista, joissa on parillinen määrä "a"-kirjaimia on säännöllinen joukko. Sen voi katsoa muodostuneen askelilla (3) jolla saadaan joukko {"a"}, askelella (4b) jolla saadaan joukko {"aa"} ja lopuksi askelella (4c) jolla saadaan haluttu joukko.

relation
fi: relaatio sv: relation fr: relation: Joukkojen A ja B välillä olevat relaatiot tarkoittavat teknisesti niiden karteesisen tulon A x B osajoukkoja. Intuitiivisesti relaatio on joukon A ja joukon B välisten alkioiden suhde, esimerkiksi "suuremp kuin" on lukujen kesken relaatio (joka voidaan konkretisoida em. määritelmän puitteissa niiden lukuparien joukoksi, joissa parin edellinen luku on suurempi kuin jälkimmäinen).

representation
fi: esitysmuoto: Kielellisen yksikön vastine tietyn kieliopillisen mallin tai teorian puitteissa. Esimerkiksi sananmuodolla voi olla foneeminen esitysmuoto, joka koostuu jonosta foneemeja sekä morfofoneeminen esitysmuoto, joka koostuu jonosta abstraktimpia yksiköitä, eli jonosta morfofoneemeja.

rewrite grammar
fi: toisinkirjoituskielioppi: Toisinkirjoitussäännöistä, päätesymboleista, välikesymbolista ja lähtösymbolista koostuva kielioppi.

rewrite rule
fi: toisinkirjoitussääntö sv: omskrivningsregel: Esim. lausekerakennekieliopeissa käytetty sääntötyyppi, jossa säännön vasempana puolena oleva merkki (tai merkkijono) korvataan säännön oikeana puolena olevalla merkkijonona. Esim. sääntö "S --> NP VP" korvaa yhden symbolin "S" kahdella symbolilla "NP" ja "VP".

robust
fi: robusti, vakaa, (vankka?) sv: robust: Menetelmän tai jäsentimen voidaan sanoa olevan vakaa tai robusti, useammalla tavalla: se antaa myös virheelliselle syötteelle mielekkäitä analyysejä, ohjelma ei keskeydy syötteen virheiden vuoksi tai ei itsessään sisällä virheitä jne.

root morpheme, root
fi: juurimorfeemi, juuri sv: rotmorfem, rot: Morfeemi (jota ei enää voida jakaa pienemmiksi osiksi ja) josta affikseja liittämällä voidaan tuottaa sananmuotoja tai (uusia) hakusanoja. (R. Sproat 1992: Glossary, p. 249.)

rounded vowel
fi: pyöreä vokaali sv: rundad vokal fr: voyelle arrondie, voyelle labialisée: Vokaali, jota äännettäessä huulet ovat supussa pyöreänä.

script
fi: komentosarja: Tiedostoksi tms. talletettu sarja komentoja, jotka voidaan suorittaa tarvittaessa toistamiseen.

search stem
fi: hakuvartalo: Tiedonhaussa käytetty sananmuotoja kattava prefiksi. Tietyn hakusanan hakuvartalot yhdessä muodostavat prefiksijoukon, jonka avulla voidaan löytää kyseisen hakusanan kaikki taivutetut sananmuodot. (Hakuvartaloiden avulla voi löytyä muitakin samalla tavalla alkavia sananmuotoja.)

sense
fi: alamerkitys sv: betydelse: Yhdellä hakusanalla voi olla useita alamerkityksiä, kuten verbillä 'laskea' on alamerkityksiä 'alentaa', 'aleta', 'suorittaa laskutoimituksia' jne.

sentence
fi: virke sv: mening fr: phrase: Lähinnä kirjoitetussa tekstissä kokonaisuus, joka voi koostua yhdestä tai useammasta lauseesta. Virke päättyy tyypillisesti pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin.

sequentiality
fi: sekventiaalisuus: Äärellisen transduktorin sanotaan olevan sekventiaalinen, jos se on automaattina deterministinen ja jos sen jokaisessa tilassa on kaikilla merkeillä enintään yksi mahdollinen siirtymä. Sekventiaalinen transduktori toimii muuntaessaanki deterministisesti eli jokaisesta merkkijonosta tulee vain yksi tulos, ja erityisesti lisäksi jokaiselle siirtymälle on vain yksi valinta. Sekventiaalisuus on siten ankarampi vaatimus kuin funktionaalisuus.

set
fi: joukko sv: mängd fr: ensemble: Joukko koostuu alkioista, joita voi olla nolla, yksi tai useampia. Jos tiedämme, mitkä alkiot joukkoon kuuluvat, tiedämme täsmälleen, mikä joukko on. (Jos alkiot ovat samat, joukot ovat samat.) Joukon alkiot eivät ole keskenään missään järjestyksessä. Muodostettaessa joukkoja pitää olla selvillä se, mistä perusjoukosta joukkojen alkioita voidaan ottaa.Tyhjässä joukossa ei ole yhtään alkiota.

source language
fi: lähtökieli: Erityisesti kielen kääntämisessä se kieli, josta käännetään.

space
fi: välilyönti: Kirjoituksessa kahden saneen välissä esiintyvä tyhjä tila tai erityinen välilyontimerkki.

spectrogram
fi: spektrogrammi: Erityisesti puheäänen taajuusjakautumaa kuvaava aikasarja, jossa yleensä vaaka-akselilla on aika, pystyakselilla erilaiset taajuudet ja taajuuksilla olevan energian määrä kuvataan tummuutena.

spectrum
fi: spektri: Erityisesti puheäänen hetkellinen taajuusjakautuma, jota kuvataan usein käyrällä, jossa toisella akselilla ovat taajuudet ja toisella kullakin taajuudella olevan energian määrä.

speech
fi: puhe sv: tal fr: parole: Puhuttua kieltä, joka on ensisijaisesti ääntä.

speech interface
fi: puhekäyttöliittymä sv: talgränssnitt: Ihmisen ja tietokoneen välinen käyttöliittymä, jossa käytetään puhetta.

speech recognition
fi: puheentunnistus sv: taligenkänning de: Spracherkennung fr: reconnaissance vocale: Automaattisen puheentunnistuksen avulla päätellään puhesignaalista, mitä on sanottu. Puheentunnistus voi olla joko hyvinkin rajallisen komentosanaston tunnistamista tai jopa rajoittamattoman sanaston sallivaa ns. sanelusovellusta.

speech synthesis, text-to-speech
fi: puhesynteesi sv: talsyntes de: Sprachsynthese fr: synthèse de la parole: Puhesynteesin tehtävänä on muuntaa kirjoitettu teksti tai järjestelmän tuottama vastaus puheääneksi. Korkealaatuisen puhesynteesin tavoitteena on tuottaa helposti ymmärrettävää puhetta, joka kuulostaa luontevalta.

spelling checking
fi: oikeinkirjoituksen tarkistus sv: stavningskontroll: Tahattomista kirjoitusvirheistä tai vajavaisesta oikeinkirjotustaidosta johtuvien väärin kirjoitettujen saneiden tunnistaminen.

spelling correction
fi: oikeinkirjoituksen korjaus: Ehdotusten tuottaminen väärin kirjoitetun saneen korjaamiseksi oikeinkirjoituksen mukaiseksi.

spoken language
fi: puhuttu kieli: Kieli sen puhutussa muodossaan.

start state
fi: alkutila sv: starttillstånd: Automaatin, esim. deterministisen äärellisen automaatin tila, jossa automaatti on käynnistyessään. Deterministisillä automaateilla täytyy olla tasan yksi alkutila.

state
fi: tila sv: tillstånd: Automaatti (esim. deterministinen äärellinen automaatti) on alussa ja jokaisen merkin käsittelemisen jälkeen jossakin tilassa. Automaatti siirtyy tilasta toiseen siirtymien mukaisesti.

stem (of a word)
fi: vartalo, (sanan vartalo) sv: ordstam fr: radical: Vartalosta saadaan affiksoimalla joko uusia vartaloita tai sananmuotoja (jossakin taivutusmuodossaan). Vartalo voi koostua yhdestä tai useammasta morfeemista. (R. Sproat 1992: Glossary, p. 249.)

stem, truncated word
fi: tyvi: Morfologista analyysia karkeammalla tavalla aikaansaatu taivutuspäätteistä vapaa sananmuodon alkuosa.

stemming
fi: typistäminen sv: trunkering, stemming: Tyvien muodostaminen morfologista analyysiä karkeemmalla menetelmällä.

stop word
fi: hukkasana: Tiedonhaussa hyödyttömäksi katsottu yleinen sana, joka jätetään indeksoinnin ja käsittelyn ulkopuolelle tilan säästämiseksi tai muusta syystä. Englanninkielisiä hukkasanoja voisivat olla esim. "a", "the", "is", "to" jne.

stress
fi: paino: Saneen, lauseen tai virkkeen ääntämyksessä ilmenevä tietyn tavun tai sanan korostaminen esim. intensiteettiä lisäämällä. Painotus voi kuitenkin ilmetä muillakin keinoilla.

string
fi: merkkijono sv: sträng: Annetun aakkoston merkeistä koostuva jono. Merkkijonossa voi olla nolla, yksi tai useampia merkkejä, kuitenkin äärellinen määrä. Esimerkiksi sananmuodot ovat merkkijonoja.

subject
fi: subjekti: Lauseenjäsen, joka yleensä ilmaisee tekijää. Esim. lauseessa "poika söi omenan" subjektina on 'poika'.

suffix
fi: suffiksi, pääte sv: suffix, ändelse fr: suffixe: Vartalon perään liitettävä affiksi. Esim. sananmuodossa "talosssanne" on vartalo ja juuri "talo", jonka perään on liitetty kaksi suffiksia "ssa" ja "nne".

summary
fi: tiivistelmä sv: sammanfattning, sammandrag

surface character
fi: pintamerkki: Sananmuodon pintamuoto koostuu pintamerkeistä, jotka ovat joko ortografian mukaisia aakkosia tai esim. foneemeja, jos morfologiaa kuvataan fonologisia tarkoitusperiä varten. Kirjoitusmerkeissä katsotaan yleensä aksentein tai muunlaisin merkein varustetut aakkoset omiksi pintamerkeikseen (tai sitten tällaiset diakriittiset lisät tulkitaan omiksi merkeikseen).

surface form
fi: pintamuoto: Sananmuoto sellaisena kuin se kirjoitetaan tai esim. äännetään. Pintamuoto on pintamerkkien muodostama merkkijono. Äännetty pintamuoto esitetään usein foneemien tarkkuudella.

synonym
fi: synonyymi: Lähimerkityksinen sana.

synonym set; synset
fi: synonyymiryhmä: Lähimerkityksisten sanojen joukko erityisesti WordNet synonyymitietokannoissa.

syntactic parser
fi: lauseenjäsennin, syntaktinen jäsennin: Jäsennin, joka tunnistaa tekstin syntaktista rakennetta.

tag
fi: tarra sv: tagg: Rakenteisen dokumentin alkion lajin ilmaiseva tunnus. (Vrt. ATK-sanakirja, 2003)

tag
fi: merkki; leima sv: tagg: Kieliopillista kategoriaa tai piirrettä kuvaava merkintä. Tyypillisiä leimoja ovat esim. sanaluokan tai sijamuodon merkinnät. Esim. inesiivin tunnus (erotettavissa oleva morfi) voi olla 'ssa' ja inessiivin merkki voi olla lyhenne 'INE'.

target language
fi: kohdekieli: Erityisesti kielen kääntämisessä se kieli, jolle käännetään.

template
fi: malline, sapluuna sv: mall: Esim. morfologiassa malline on kaavio, joka kuvaa sanan osasten keskenäistä sijoittumista. Mallinetta käytetään erityisesti seemiläisten kielten interdigitaation ym. kuvaksessa.

term
fi: termi sv: term fr: terme: Käsitteistä käytettävä (yleensä) vakiintunut (yksi- tai useampisanainen) ilmaus on termi.

terminal symbol
fi: päätesymboli: Symboli, jota toisinkirjoitussäännöt eivät enää voi muuttaa edelleen.

terminology
fi: terminologia: Yleensä tiettyä alaa käsittelevien termien kokoelma.

text
fi: teksti: Yleensä rajattu ja yhteenkuuluva kokonaisuus kirjoitettua kieltä.

tokenise
fi: saneistaa sv: tokenisera: Juokseva teksti saneistetaan jakamalla se sanakirjahakua tai morfologista analyysia varten soveltuviksi saneksi, jotka on normalisoitu ja puhdistettu tai erotettu välimerkeistä. Saneistus voi antaa välimerkit omina saneiden kaltaisina yksiköinään jatkokäsittelylle.

top-down parsing
fi: produsoiva jäsentäminen: Jäsentäminen siten, että lähdetään koko merkkijonoa vastaavasta rakenteesta, jonka välittömiä rakenneosia kokellaan jne., kunnes päästään vertaamaan jäsennettävään merkkijonoon.

transfer model
fi: transfer-malli: Usean kielen kesken suoritettavan konekääntämisen menettely, jossa kutakin kieltä varten on moduuli, joka analysoi kieltä ja toinen, joka generoi sitä kielikohtaisen esitysmuodon mukaan sekä erikseen kutakin kieliparia varten muunnos näiden kielikohtaisten esitysmuotojen välillä.

transition
fi: siirtymä, tilasiirtymä sv: övergång: Deterministinen äärellinen automaatti siirtyy kullakin syöttömerkillä tilasta uuteen tilaan siirtymän avulla. Siirtymään liittyy siten lähtötila, merkki ja uusi tila. Usein siirtymät määritellään yleisemmiksi siten, että siirtymä liitetään yhden merkin sijasta merkkijonoon, jossa voi olla nolla, yksi tai useampia merkkejä.

translation
fi: kääntäminen (kielen k.) sv: översättning fr: traduction: Kielellisten ilmausten siirtäminen toiselle kielelle siten, että käännetty ilmaus ymmärretään samalla tavalla tai tuottaa saman vaikutuksen kuin alkuperäinen ilmaus.

translation memory
fi: käännösmuisti: Kielen kääntämistä avustava ohjelma, jonka toiminta perustuu siihen, että se ehdottaa käännöksiä aiemmin käännettyjen samanlaisten tai samantapaisten virkkeiden tai virkkeen osien perusteella.

translator
fi: kääntäjä sv: översättare fr: traducteur: Henkilö joka kääntää kieltä.

two-level morphology
fi: kaksitasomorfologia sv: tvånivåmorfologi: Morfolologisen analyysin teoria ja menetelmä, jossa sananmuodon pintamuoto suhteutetaan rinnakkaisilla kaksitasosäännöillä morfofoneemiseen esitysmuotoon ja leksikon avulla morfofoneeminen esitysmuoto kieliopilliseen sanaan.

two-level rule
fi: kaksitasosääntö sv: tvånivåregel: Sääntö, joka määrittelee tietyn morfofonologisen äännevaihtelun morfofoneemisen esitysmuodon ja pintamuodon välisenä suhteena. Ehtona morfofoneemin tietynlaiselle toteutumiselle pintamuodossa voidaan käyttää tarvittaessa sekä morfofoneemisen esitysmuodon että pintamuodon ympäristöä. Kaksitasosääntöjä sovelletaan rinnakkain siten, että sääntöjen järjestyksellä ei ole vaikutusta lopputulokseen. Kaksitasosäännöt voidaan toteuttaa mm. äärellisillä transduktoreilla.

unambiguous
fi: yksiselitteinen sv: entydig, otvetydig

unification
fi: unifikaatio, samaistus: Kahden piirrerakenteen samaistus, jonka onnistuminen edellyttää sitä, että attribuuttien arvot ovat yhteensopivia ja jonka tuloksena syntyy piirrerakenne, jossa yhdistyvät kummankin rakenteen tiedot.

union
fi: yhdiste, unioni sv: föreningsmängd, union: Kahden joukon A ja B yhdisteellä tarkoitetaan joukkoa, joka muodostuu kaikista niistä alkioista, jotka kuuluvat ainakin jompaankumpaan joukoista A ja B (ja alkio saa kuulua molempiinkin).; Yleisemmin: nollan, yhden tai useamman joukon A1, A2, ..., Ak yhdiste on joukko, johon kuuluvat kaikki sellaiset alkiot, jotka kuuluvat edes yhteen joukoista A1, ..., Ak. Huomaa, että jos yhdiste muodostetaan nollasta joukosta, niin yhdiste on tyhjä joukko.

unrestricted rewrite grammar
fi: rajoittamaton toisinkirjoituskielioppi: Chomskyn hierarkian alimman lajin kielioppi, jossa toisinkirjoitussäännöille ei aseteta rajoituksia, vaan ne voivat toiskinkirjoittaa ja muuttaa useita merkkejä kerrallaan.

user interface
fi: käyttöliittymä sv: användargränssnitt de: Benutzeroberfläche fr: interface utilisateur, interface opérateur: Sovittu rajapinta ihmisen ja tietokoneen tms. laitteen välillä, jonka avulla ihminen voi käyttää laitetta tai järjestelmää.

verb
fi: verbi, teonsana sv: verb de: Verb fr: verbe: Sanaluokka, johon kuuluvat hakusanat kuvaavat tekemistä tai toimintaa. Esim. suomessa hakusana 'juosta' on verbi.

vertex
fi: solmu: Taulkkojäsennyksessä käytetty apukäsite, jollaiset sijoitetaan saneiden väleihin ja ennen ensimmäistä ja viimeistä sanetta. Solmujen väleille voidaan asettaa kaaria.

vocabulary
fi: sanasto: Hakusanojen joukko, jonka esim. henkilö hallitsee tai joita esiintyy tietyssä tekstissä tai tekstikokoelmassa.

voice interface
fi: puhekäyttöliittymä: Käyttöliittymä, jossa vuorovaikutus tapahtuu puheen välityksellä. Puhekäyttöliittymässä sovelletaan useimmiten sekä puheentunnistusta että puhesynteesiä.

vowel
fi: vokaali sv: vokal de: Vokal fr: voyelle: Luokka kuuluvia ja äänteitä, joissa äänihuulet ovat mukana. Suomen äänteistä mm. 'a', 'e', 'i', 'o', 'u', 'y', 'ä' ja 'ö' ovat vokaaleja.

word derivation
fi: sananjohto: Menettely, jolla yhdestä hakusanasta voidaan johtaa toinen tai toisia hakusanoja. Esim. suomen kielessä hakusanasta 'istua' voidaan johtaa 'istuskella' ja siitä edelleen 'istuskelu'.

word sense
fi: sanan alamerkitys: Saman hakusanan toisistaan poikkeavat merkitykset, kuten esim. "laskea" voi tarkittaa ynnäämistä, päästämistä tai rinnettä pitkin liukumista jne.

word sense disambiguation
fi: saneiden alamerkitysten yksiselitteistäminen: Menetelmät, joilla tekstissä esiintyvien saneiden oikea alamerkitys pyritään päättelemään.

word token
fi: sane, sananmuodon esiintymä: Sane on sananmuodon esiinymä. Saneeseen ei suoranaisesti kuulu muuta kuin se merkkijono, josta tekstissä oleva sananmuoto koostuu. Juoksevan tekstin pituutta kuvaa sen saneiden määrä.

word-form
fi: sananmuoto sv: ordform: Sananmuoto koostuu kirjaimista ja muista sanan sisälle mahdollisesti kuuluvista merkeistä kuten yhdysviivasta tai heittomerkistä. Suomenkielisiä sananmuotoja olisivat esimerkiksi 'talo', 'katosta', 'pääomastakin'. Sananmuodolla voi olla esiintymiä eli saneita. Sananmuodolla on ainakin yksi luenta eli tulkinta, joka koostuu perusmuodosta, sanaluokasta ja taivutusmuotoa kuvaavista koodeista eli leimoista. Sananmuotojen esiintymisten tilastollisessa käsittelyssä käytetään joskus termiä "type" kuvaamaan sananmuotoa ja termiä "token" vastaavasti sanetta. (F. Karlsson 1998: Luku 4.1, ss. 83-) . Huomaa, että alkuosaltaa nominatiivimuotoinen "sanamuoto" tarkoittaa muuta (esim. "sopimuksen sanamuoto").

WordNet
fi: sanaverkko, wordnet: Tietokoneen muodossa oleva synonyymisanasto, jossa synonyymit on ryhmitetty samanmerkityksisiksi synonyymiryhmiksi ja merkitykset linkitetty edelleen yläkäsitteiden ym. relaatioiden mukaan.

world knowledge
fi: arkitietämys: Kielen ymmärtämisessä tai tulkitsemisessa tarpeellinen ympäröivää maailmaa ja sen ominaisuuksia koskeva tieto. Esim. "punainen tupa ja perunamaa" ilmauksen rakenteen tulkinnassa auttaa tieto, että perunamaat eivät yleensä ole punaisia.

written language
fi: kirjoitettu kieli: Kirjoitetussa muodossa esiintuvä kieli (vastakohtana puhutulle kielelle).