Yliopiston etusivulle In English
Helsingin yliopisto
Kieliteknologia

Yhteystiedot

Nykykielten laitos

PL 24 (Unioninkatu 40)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Puhelin +358 (09) 1911 (vaihde)
Faksi +358 (09) 191 28313

Kieliteknologian perustutkintoon tähtäävän opetuksen laatukäsikirja

Tämän kieliteknologian oppiaineen laatukäsikirjan tavoitteena on tarjota pohja oppiaineen toiminnan kehittämiselle. Laatukäsikirjassa kuvaillaan oppiaineen opetuksen suunnittelu ja johtaminen sekä opetuksen toteutus ja arviointikäytännöt.

Opetuksen suunnittelu ja johtaminen

Opetuksen keskeiset tavoitteet

  • Kieliteknologian oppiaineen tavoitteena on perehdyttää opiskelija luonnollisen kielen käsittelyyn tietokoneen avulla toisaalta siten, että ymmärretään miten tietokone voi tunnistaa, käsitellä ja tuottaa ihmisten kieltä ja toisaalta siten, että opitaan käsittelemään kieliaineistoja tällaisiin tarpeisiin.

Mitä valmistuneen kandidaatin ja maisterin tulee osata?

  • Kieliteknologia pääaineenaan valmistunut humanististen tieteiden kandidaatti tuntee kieliteknologian keskeiset menetelmät ja sovellukset, osaa hyödyntää välineitä, joilla tällaisia sovelluksia tehdään sekä osaa myös näissä tehtävissä tarvittavan yksinkertaisen ns. skriptiohjelmoinnin.
  • Filosofian maisteriksi valmistuttuaan hän on lisäksi perehtynyt tärkeimpien menetelmien takana oleviin teorioihin ja osaa arvioida menetelmien soveltuvuutta ja laatua sekä on hankkinut valiuksia tällaisten menetelmien kehittämiseksi edelleen.

Keskeiset toiminnot, niiden vastuut sekä työnjako

  • Kieliteknologian oppiaineen keskeiset toiminnot ovat opetus ja tutkimus. Oppiaineen professori ja yliopistonlehtori vastaavat kieliteknologian keskeisistä sisällöllisistä kokonaisuuksista, joiden osalta vastuunjako on selkeä. Molemmilla on oma erikosalansa, jotka kattavat kieliteknologian ydinaineksen aineopinnoissa ja syventävissä opinnoissa.
  • Perusopinnot koostuvat kieliteknologian sovellusten perusesittelyn lisäksi toisaalta kielitieteen opintokohteista, joista vastaa yleisen kielitieteen oppiaine sekä teknisistä taidoista, joita opiskelija tarvitsee hyödyntäessään kieliaineistoja sekä kielteknologian aineopinnoissa.

Opetusohjelman muotoilu

  • Opetusohjelma tehdään vuosittain kieliteknologian opetushenkilökunnan, tuntiopettajien ja hallintohenkilökunnan yhteistyönä.
  • Määräävinä tekijöinä opetusohjelman muotoutumisessa ovat vakinaisen opetushenkilökunnan osaamiseen perustuva työnjako sekä opintojen aikatauluttamiseen liittyvät kysymykset.
  • Vakinainen opetushenkilökunta keskittyy erityisosaamiseen liittyviin kursseihin, jolloin monet perusopintojen kursseista hoidetaan tuntiopetuksena. Tuntiopettaja on tyypillisesti oppiaineen pitemmälle ehtinyt opiskelija.
  • Opetuksen aikatauluttamisessa pyritään huolehtimaan siitä, että opetus ei ajallisesti osu päällekkäin opiskelijoiden tyypillisten sivuaineiden opetuksen kanssa. Kieliteknologian osalta tällaisia sivuaineita ovat yleinen kielitiede ja tietojenkäsittelytiede.
  • Lisäksi yleisen kielitieteen oppiaineen järjestämät kielitieteen peruskurssit ja puhetieteiden laitoksen fonetiikan perusteet ovat kiinteä osa kieliteknologian perusopintoja.
  • Kieliteknologian ja yleisen kielitieteen opetuksen aikataulutus koordinoidaan kummankin oppiaineen edustajien yhteisissä istunnoissa.
  • Tietojenkäsittelytieteen laitoksen kesken koordinointi on heikommin järjestetty ja tapahtuu yleensä edellisen vuoden vaatimusten ja ohjelmien perusteella.

Tutkintovaatimusten määrittely

  • Oppiaineen tutkintovaatimukset rakennetaan vakinaisen opetushenkilökunnan näkemysten pohjalta.
  • Keskeinen toimija on opetuksen kehittämisryhmä, joka toimii aktiivisesti erityisesti, kun vaatimuksia uusitaan. Kehittämisryhmään kutsutaan opiskelijoita ja kokoukset ovat avoimia.
  • Kehittämisryhmässä huomioidaan opiskelijoiden ja tuntiopettajien näkemykset ja kokemukset opetuksen sisällön laadusta ja opetussuunnitelman toimivuudesta mm. sen suhteen, miten opetettava aines rakentuu jo opitun varaan, miten paljon kertautuvaa tietoa on hyvä sisällyttää opintokohteisiin ja missä muodossa opetettava aines on hyvä tarjota. Tutkintovaatimusten perustana on lukuvuonna 2004-2005 tehty ydinainesanalyysi ja sen jatkuva päivittäminen.
  • Kehittämisryhmä määrittelee opetuksen painopisteitä ja tarvittavaa uudelleenorientoitumista.
  • Päättyvän lukukauden/vuoden kokemusten kirjaamista varten tulisi kehittää menettely, joka turvaa kokemusten tallentumisen ja säilymisen.
  • Tarpeet uudistaa opetusta ja vaatimuksia tulevat toisaalta esille keväällä 2007 systemaattiseen käyttöön otetuista kurssipalautteista ja toisaalta opetuksen kehittämisryhmän keskusteluissa. Myös aiempina vuosina eri tavoin kerättyä kurssipalautetta voidaan vielä osin käyttää.

Opetuksen kehittämisryhmä

  • Opetuksen kehittämisryhmä on toiminut vuoden 2007 alusta alkaen. Työryhmän tehtävänä on suunnitella tutkintovaatimuksia ja pohtia opetukseen liittyviä kysymyksiä, kuten opetuksen järjestämiseen liittyviä sisällöllisiä kysymyksiä tai opiskelijapalautteen keräämiseen liittyviä kysymyksiä.
  • Kehittämisryhmällä on etukäteen julkistettu kokoontumisaikataulu, joka kattaa kuluvan lukukauden. Ryhmässsä on vakinaisten opettajien, tuntiopettajien ja tutkijoiden edustajat sekä kaksi opiskelijaedustajaa. Aineyhdistys on nimennyt opiskelijaedustajat siten, että toinen heistä on kieliteknologian opiskelija ja toinen kieli-, puhe- ja käännösteknologian maisteriohjelman opiskelija. Opetuksen kehittämisryhmän kokoukset ovat laitoksen kaikille oppiaineille ja opiskelijoille avoimia ja niistä tiedotetaan sähköpostilistoilla. Ryhmän lyhyet kokousmuistiot julkaistaan laitoksen verkkosivuilla.
  • Kehittämisryhmä ottaa kantaa opiskeltavan aineksen vaativuuteen suhteessa kurssista annettaviin opintopisteisiin.

Opetuksen toteutus

  • Oppiaineen professori ja yliopistonlehtori hoitavat oman erityisalansa tärkeimpien (pakollisten) kurssien opetuksen.
  • Lisäksi oppiaineen jatko-opiskelijat, dosentit ja alumnit opettavat omaan tutkimukseensa liittyviä kursseja. Kieliteknologian valtakunnallisen opetuksen verkoston tarjonnasta opiskelija on voinut valita kieliteknologian sovellusalojen erikoiskursseja tarpeen mukaan. Myös Kieliteknologian tutkijakoulun kurssit ovat olleet jatko-opiskelijoiden sekä rajoitetusti myös maisterivaiheen opiskelijoiden saavutettavissa. Kieliteknologian opetus onkin ollut resursseihin nähden laaja-alaista.
  • Perusopintojen teknisten taitojen tuntiopettajat valitaan hakijoiden opintojen määrän ja laadun sekä mahdollisen erityisosaammisen perusteella.

Oppimateriaalin koostaminen ja ylläpito

  • Oppimateriaalin koostaminen on opettajan vastuulla ja siinä kurssiassistentti voi toimia avustajana. Opettajat pystyvät ja yleensä hoitavat pääosan verkkomateriaalin laatimisesta. Kurssiassistentilta tarvittava työmäärä arvioidaan kurssiassistenttia palkkaamisen yhteydessä etukäteen siten, opettaja ilmoittaa missä määrin tarvitsee verkkomateriaalin laatimisessa ja ylläpidossa apua.

Oppimisympäristöt

  • Opettaja itse valitsee yksityiskohtaisen teknisen ratkaisunsa, mutta verkkosivuilta olisi käytävä ilmi seuraavan kohdan asiat.
  • Tärkein tekninen apuväline ovat kurssien verkkosivut, joilla kerrotaan kurssin tavotteista ja sisällöstä (nyk. OODIssa), kurssin kalenteri eli kurssin luentokerrat, harjoitustehtävien ilmaantuminen tehtäväksi ja niiden viimeiset jättöpäivät. Kursseilla pyritään käyttämään sähköisesti saatavilla olevia materiaaleja (jotta ovat yhtäläisesti opiskelijoiden saatavilla).
  • Tarpeen mukaan käytetään määrämuotoisiakin ympäristöjä kuten MOODLEa tms. ja Wiki-järjestelmiä.

Opetusmenetelmien valita ja niiden toimivuuden toteaminen

  • Useilla kursseilla tavoitteena on taitojen hankkiminen ja niillä opetus rakentuu harjoitustehtäville, joiden suorittamisella taidot hankitaan ja varmistetaan. Monet näistä kursseista suoritetaan tietokoneluokassa.
  • Teoriapitoisemmilla kursseilla voidaan käyttää eriasteista opiskelijoiden omatoimisuuteen perustuvia menettelyja, esim. seminaarimaisesti, jolloin kukin opiskelija alustaa vuorollaan.
  • Etäkurssit perustuvat yksinomaan verkkomateriaaliin ja opiskelija suorittaa kurssit tehtävien sekä sähköpostituen avulla.

Opinnäyteohjaus

  • Proseminaarissa ohjataan kandidaatintöitä ja seminaarissa graduja.
  • Opiskelijalle osoitetaan proseminaarin tai seminaarin kuluessa varsinainen ohjaaja ja tarvittaessa vielä lisäohjaajia. Ohjaajat tai lisäohjaajat voivat useinkin olla toisesta laitoksesta tai yliopistosta.

Hyvien opetuskäytäntöjen levittäminen

  • Kurssikohtaiset sivut ovat verkossa kaikkien nähtävänä. Tekninen ohjeistus löytyy laitoksen kotisivuilta ja KitWikistä. Yhteistyö KIT-verkoston sisällä tuo mukanaan kanavat hyvien käytäntöjen levittämiseen.

Tutkimuksen kytkeytyminen opetukseen

  • Erikoiskursseja, jotka liittyvät opettajien omiin tutkimusaiheisiin ja -tuloksiin, mutta pääosa varsinkin pakollisesta opetuksesta määräytyy tieteenalan yleisen kehityksen mukaan.
  • Laitoksella olevien tutkimushankkeiden puitteissa voi tehdä opinnäytetöitä.

TVT:n hyödyntäminen opetuksessa

  • Osa opetuksesta on juuri TVT:n käsitteiden ja menetelmien omaksumista ja käyttöä.

Muiden yliopistojen kytkeytyminen opetukseen

  • KIT-verkosto vuodesta 2001. KIT-tutkijakoulu vuodesta 2002 ja siinä pyritään sopimaan toisiaan täydentävästä opetuksesta.
  • Pohjoismainen tutkijakoulu NGSLT vuodesta 2005. Jatko-opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yhteispohjoismaisen tutkijakoulun kautta tutkimusaiheensa kannalta relevantteja tutkijakoulukursseja ja KIT-tutkijakoulu myös tarjoaa niitä pohjoismaiselle yhteisölle.

Muun yhteiskunnan kytkeytyminen opetukseen

  • Kurssit kieliteknologian kaupallistamisesta antavat opiskelijoille tarpeellista tietoa oman alansa kehityksestä yhteiskuqnnassa.

Kansainvälisyys

  • Opiskelijavaihtoon hakeutuville ohjeet laitoksen verkkosivuilla, joissa neuvotaan mm. niistä ERASMUS/SOCRATES -vaihtosopimuksista, joissa laitos on mukana.
  • KIT-tutkijakoulun ja pohjoismaisen tutkijakoulun NGSLT kautta luodaan kontakteja oppiaineen ja sen lähialojen opettajiin ulkomailla ja kutsutaan kansainvälisesti tunnettuja opettajia pitämään intensiivikursseja jatkotutkinto-opiskelijoille ja myös perusopiskelijoille.

Opetuksen arviointi

Opiskelijapalaute

  • Vuoden 2007 alusta alkaen on kurssipalautetta kerätty verkossa olevan lomakkeen kautta. Kurssiassistentit pyytävät opiskelijoita lähettämään lomakkeen kautta kommentteja viimeistään kurssin loppuessa. Kommentit ohjataan oppiaineen koordinaattorille.
  • Palautteita käsitellään opetuksen kehittämisryhmässä. Koordinaattori antaa palauteen tiedoksi opettajille.
  • Opiskelijoilta saatetaan kysyä sähköpostitse mielipidettä jostakin ajankohtaisesta asiasta esim. kiinnostuksesta tai tarpeesta suorittaa jokin kirjatentti (esim. kieliteknologian historia ja projektinhallinnan kurssi). Lisäksi kartoitetaan ajoittain tarvetta esim. vapaavalintaisten kurssien järjestämiseen tai kommentteja tarpeesta suorittaa mahdollisesti kesken jääneitä kursseista, joita ei ole kyseisenä lukuvuonna ollut tarjolla..
  • Oppiaineessa ei ole käytössä vertaisarviontia, mutta sitä harjoitetaan jonkin verran osana yliopistopedagogista koulutusta.
  • Opiskelijapalautetta kerätään myös kysymällä opiskelijoilta ajankohtaisiin asioihin liittyviä kommentteja ja kurssiassitenteilta kurssin sujumiseen liittyviä kommentteja. Opiskelijatila on koordinaattorin huoneen vieressä, joten opiskelijan on suhteellisen helppoa antaa palautetta ohimennen. Opiskelijat lähettävät myös sähköpostitse kysymyksiä sekä hallintohenkilökunnalle, kurssiassistenteille että opetushenkilökunnalle.
  • Opettajat saattavat myös pyytää opiskelijoilta kommentteja verkkolomakkeen paperiversioiden avulla tai omien verkkolomakkeiden kautta. Palaute annetaan silloin suoraan opettajalle.

Työelämäpalaute

  • Kaksi työelämäselvitystä on tehty laitoksen opiskelijoiden työllistymisestä. Kieliteknologia on oppiaineena niin uusi, että selvityksissä on pääosin kartoitettu yleisen kielitieteen opiskelijoiden työllistymistä. Yleisen kielitieteen oppiaineessa on tehty kolme itsearviointia, joissa työelämäosio.

Yhteydet työelämään

  • Työelämäyhteyksistä merkittävän osan muodostaa tutkimushankeyhteistyö, jossa oppiaine on mukana useissa projekteissa. Opiskelijoiden harjoittelun osalta yhteistyötä tehdään mm. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ja alan yritysten kanssa. Tietotekniikan sovellusten osalta oppiaine tekee kiinteää yhteistyötä mm. CSC Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n kanssa.

Muut palautekäytännöt

  • Laitoksella on aloitelaatikko, johon opiskelijoilla on mahdollisuus §jättää kysymyksiä tai toiveita anonyymisti. Sujuvien keskusteluyhteyksien vuoksi tätä mahdollisuutta ei ole juuri käytetty.
  • Opiskelija-ainejärjestö Aspekti toimii aktiviisesti laitoksen ja sen oppiaineiden kanssa yhteistyössä. Opiskelijat ja laitoksen henkilökunta kokoontuvat lukukausien aikana perjantaikahveille viikoittain, jolloin opiskelijoilla on tilaisuus jutella opettajien kanssa myös opiskeluun liittyvistä asioista. Ainejärjestö Aspekti on myös mukana järjestämässä laitoksen tilaisuuksia, mm. laitospäiviä.

Oppimisen arviointi

  • Kieliteknologian tavallisin arviointikäytäntö perus- ja aineopinnossa on harjoitustehtävät, joita kurssilla voi olla viikoittaisia tai kurssin lopuksi palautettavia. Näiden lisäksi tai sijaan voi kurssilla olla lopputentti. Opintokohteita on mahdollista suorittaa myös kirjoittamalla essee opintokohteen vastuuhenkilön kanssa sovitusta aiheesta. Myös kirjatenttimahdollisuus tarjotaan tarvittaessa. Syventävissä opinnoissa painotetaan oman työn osuutta ja harjoitustehtävien lisäksi arviointi voi perustua myös opiskelijan kirjoittamaan raporttiin kurssin aikana tehdystä työstä. Syventävissä opinnoissa opiskelijat tekevät myös jonkin verran yhteistyötä keskenään. Kirjatenttimahdollisuuksia käytetään enemmän syventävissä opinnoissa.
  • Opiskelijan lähtötietoja testataan toisinaan pitämällä ennen kurssia ennakkotentti, johon opiskelija voi halutessaan lukea määrätyn kirjallisuuden. Näin pyritään takaamaan lähtötietojen riittävyys, jottei kurssista liian suuri osa ole muilla kursseilla opitun kertausta. Työelämäorientaatio-osuuden voi suorittaa työskentelemällä oppiaineen projektissa, kurssiassistenttina tai oppiaineessa esim. kesätyössä. Arviointi tehdään silloin arvioimalla opiskelijan työn laajuutta projektikokouksessa, jolloin opiskelija voi olla myös itse mukana keskustelussa.
  • Arviointikriteerit pyritään pitämään läpinäkyvinä ja opiskelijoilla tiedossa. Monilla kursseilla kurssiassistentit kommentoivat opiskelijoiden tekemiä harjoitustehtäviä kaikille yhteisesti kurssin kotisivulla, jolloin opiskelija pääsee itse arvioimaan oman työnsä laatua. Tämä kommentointi ei ole henkilökohtaista, vaan se on synteesi opiskeljoiden esittämistä kysymyksistä sekä erilasista tavoista tehdä harjoitustehtävä. Opiskelija voi myös kysyä kurssiassistentilta suoraan omaan harjoitustehtäväänsä liittyviä asioita, mutta suoraa ohjeistusta sähköpostin välityksellä pyritään välttämään. Joillakin kursseilla, esimerkiksi teknologian kaupallistaminen, tilastomenetelmät, on käytössä erillinen palautuskeskustelu.

Opetuksen tuki

  • Oppiaineen opettajalla on käytössään vertaisverkosto, johon oppiaineen muiden opettajien lisäksi kuuluvat mm. KIT-verkoston toimijat. Lisäksi opettajilla on mahdollisuus hyödyntää Helsingin yliopiston opetusteknologiakeskuksen ja tiedekunnan yliopistopedagogiikan opetushenkilöstön tietämystä erilaisten kurssien kautta tai osallistumalla yliopistopedagogiseen koulutukseen.
  • Oppiaineen opiskelijan käytettävissä on oppiaineen koordinaattori, joka autttaa henkilökohtaisen opintosuunnitelman tekemisessä ja kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijoita rohkaistaan toimimaan aktiivisesti oppiaineeseen liittyvissä asioissa, hakeutumaan kurssiassistentiksi, suorittamaan harjoittelun laitoksella tai oppiaineeseen liittyviä töitä projekteissa. Opiskelija voi ottaa yhteyttä laitokseen oma-aloitteisesti tai häntä lähestytään mm. Etappi-seurantaan liittyen kirjeitse ja tarjotaan tukea opintojen suunnitteluun. Opiskelijajärjestö tarjoaa myös foorumin asioiden selvittämistä varten.
  • Ongelmatilanteissa pyritään keskustelemaan opiskelijan kanssa ja ohjaamaan häntä hyödyntämään tiedekunnan ja yliopiston palveluita. Tuetaan opiskelijaa kohti ongelmanratkaisua ja pyritään joustamaan mahdollisuuksien mukaan, jotta opiskelijan onglema saataisiin mahdollisimman hyvin ratkaistua. Tyypillisiä ongelmia ovat hyvin kauan sitten suoritettujen opintojen jatkaminen sekä opiskelu työn ohella.

Kehittämistoiminta

  • Oppiaine pyrkii osallistumaan aktiivisesti yliopiston ja tiedekunnan kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Parhaillaan on menossa OpasOodin hyödyntämiseen liittyviä kehittämishankkeita, mm. e-HOPS ja opetustietojen vieminen OpasOodiin
  • Opettajilla on mahdollisuus osallistua yliopiston tarjoamaan henkilökuntakoulutukseen, mm. yliopistopedagogiikkakoulutus ja tietotekninen koulutus. Opettajien tutkimustyötä tuetaan konferenssimatkojen ja julkaisutoiminnan tukemisen kautta.
  • Oppiaineen henkilökunta voi kouluttautua ja pätevöityä muuttuviin työtehtäviin yliopiston tarjoamilla hallinnon kursseilla.
  • Kehitystyön tuloksia pohditaan opetuksen kehittämisryhmän tapaamisissa, jolloin voidaan ottaa esiin myös kehittämistarpeita.

Laatukäsikirjan päivityshistoria

  • K.Koskenniemi (alkuversio) 2007-02-02
  • H.Westerlund (lisätyt tekstit) 2007-02-02
  • K.Koskenniemi (alkupäätä korjailtu) 2007-05-11
  • H.Westerlund (täydentämistä) 2007-07-24
  • H.Westerlund (lisätty opetustoiminnan johtaminen) 2008-01-03

Hae laitoksen sivuilta:

Laitoksen etusivulle | Tiedekunnan etusivulle | Yliopiston etusivulle

Copyright © 2003-2005 Helsingin yliopisto. Kaikki oikeudet pidätetään.