[Yleisen kielitieteen laitos | Opetus 1999-2000]
Kieliteknologia tutkii, kehittää ja soveltaa menetelmiä luonnollisen kielen käsittelyä varten. Ihmisten välinen kommunikointi ja eri tavoin varastoitu tieto, kokemus ja ymmärrys välittyvät tavallisesti kielen avulla, siis puheena tai tekstinä. Pidämme ensi näkemältä kieltä yksinkertaisena ja itsestään selvänä, mutta todellisuus osoittautuu toisenlaiseksi. Vaikka kielessä on säännönmukaisuuksia, se on samalla myös hyvin moniselitteistä. Tämä paljastuu koko laajuudessaan vasta, kun yritämme opettaa tai ohjelmoida kielen tunnistamista tai tuottamista tietokoneelle. Kieliteknologia sisältääkin myös algoritmien ja laskennan kannalta hyvin haasteellisia tehtäviä. Toisaalta kielten (kuten suomen tai englannin) kuvaaminen jäsentämistä ja tunnistamista varten vaatii kohteena olevan kielen ja sen rakenteen hyvää hallintaa. Puhesignaalin käsittelyssä käytetään puolestaan vaativia matemaattisia menetelmiä. Sen vuoksi kieliteknologia on mielekäs ala ja innostava yhteistyökenttä monilla eri aloilla opintonsa aloittaneille ja eri lailla suuntautuville tuleville ammattilaisille ja tutkijoille.
Kieliteknologia on toinen yleisen kielitieteen laitoksen oppiaineista. Aine ja sen erilaiset sovelluskohteet muodostavat yhdessä laaja-alaisen kieliteknologian ohjelman. Ohjelman puitteissa hankitaan monitieteiset perustiedot alasta ja sen menetelmistä ja erikoistutaan jollekin kieliteknologian monista sovellusalueista, joita ovat esimerkiksi seuraavat:
- erilaiset kirjoittajan apuvälineinä toimivat tietokoneohjelmat (oikeinkirjoituksen ja oikeakielisyyden tarkistus, tavutus jne.)
- tietokoneavusteinen kielenoppiminen ja -opettaminen,
- välineet kielenkääntämisen tueksi sekä automaattiset kielenkääntöohjelmat ja tietokoneohjelmien sopeuttaminen eri kielten ja kulttuurien mukaisiksi,
- luonnollisen kielen (kuten englannin tai suomen) käyttö tietokoneen käyttöliittymissä,
- dokumenttien etsintä, tiedonhaku vapaamuotoisista teksteistä, tekstien indeksointi, tekstin tiivistelmän automaattinen tuottaminen tai
- puhesynteesi, automaattinen puheentunnistus.
Sovellusten lisäksi voidaan erikoistua myös kieliteknologian menetelmiin, niiden kehittämiseen ja tutkimukseen.
Ohjelmasta valmistutaan filosofian maisteriksi pääaineena kieliteknologia. Tietokoneistumisen ja tietoverkkojen yleistymisen vuoksi on saatavilla olevan tiedon määrä räjähdysmäisesti kasvanut ja sen vuoksi ohjelmasta valmistuvat maisterit ovat kysyttyjä nopeasti kasvavilla kieliteknologian työmarkkinoilla. Valmistuvat maisterit voivat myös pyrkiä tohtorikoulutukseen jatko-opiskelijoiksi. Ohjelmassa pyritään siihen, että useimmat opiskelijat tekisivät pro gradu -työnsä palkallisena teollisuuden piirissä (mahdollisessa tulevassa työpaikassaan).
Kieliteknologian opetuksen verkosto: Opetuksesta huolehtii ensisijaisesti kieliteknologian oppiaine. Opetusta annetaan useiden laitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä laitosten välisten sopimusten (ja muotoutumassa olevan verkoston) puitteissa. Opetusta antavat Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan useat aineet ( kieliteknologia, yleinen kielitiede, fonetiikka, käännöstiede, kognitiotiede) sekä matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tietojenkäsittelytiede ja matematiikka, Teknillinen korkeakoulu (TKK, akustiikka, laskennallinen tekniikka, tietotekniikka), Tampereen teknillinen korkeakoulu (TTKK, signaalinprosessointi), Tampereen yliopisto (TaY, tietojenkäsittelyoppi, informaationtutkimus) ja Jyväskylän yliopisto (JY, tietojenkäsittelytieteet, soveltava kielitiede).
Kieliteknologian ohjelmaan muista aineista hakeutuvien kannattaa varautua jo ajoissa siihen, että heidän tutkintoonsa tulee perusopintojen verran yleistä tietojenkäsittelyä ja usein myös paljon kielitiedettä. Näitä aineita olisi hyvä ottaa opinto-ohjelmaan jo alun perin, jotta opinnot sujuisivat helpommin ja tutkinnosta tulisi mahdollisimman käyttökelpoinen.
Kieliteknologian opinnot muodostuvat tämän oppiaineen perus-, aine- ja syventävistä opinnoista. Perusopinnot voivat olla 15-35 ov laajuiset, mutta ovat normaalisti noin 20 ov.
Aineopinnot ovat yhdessä perusopintojen kanssa 35-60 ov, yleensä noin 40 ov, ja opinnoista vähintään 15 ov on oltava aine- tai syventävien opintojen tasoisia suorituksia.
Syventävät opinnot ovat yhdessä aine- ja perusopintojen kanssa 55-80 ov, yleensä noin 60 ov, joista pitää olla syventävien opintojen tasoisia suorituksia vähintään 20 ov.
Aineopinnot sisältävät yleensä jonkin verran erikoistumissuunnan mukaisia opintoja ja syventävät opinnot varsin paljon.
Yleisen kielitieteen perusopinnot kelpaavat myös sellaisenaan kieliteknologian perusopinnoiksi, joita ei siis siinä tapauksessa ole tarpeen suorittaa yleisen kielitieteen perusopintojen lisäksi.
Tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoja edellytetään pääaineopiskelijan maisterintutkinnossa vähintään 15 ov, yleensä kuitenkin 25 ov laajuisina (perusopinnot eli approbatur-arvosana). Suositeltavaa on suorittaa tästä aineesta myös 35 ov laajuiset aineopinnot (cum laude -arvosana, sisältää approbaturin). Kieliaineista siirtyjät voivat tyytyä erikoistumisalansa mukaan suppeisiin arvosanoihin.
Aiottu erikoistumissuunta tulee ottaa huomioon tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoja valittaessa. Seuraavassa on esitetty kolme vaihtoehtoista painotusta, kullekin yksi tai useampi suuntautumisen kannalta välttämätön kurssi sekä joukko muita suositeltavia kursseja:
(1) Kielten rakenteen analyysi: tietorakenteet, ohjelmointikielten kääntäjät, sekä suositeltavina algoritmien suunnittelu ja analyysi, merkkijonomenetelmät, laskennan teoria.
(2) Tekoäly ja oppiminen: tekoälykielet, joko tekoäly tai koneoppiminen (tai molemmat), ja suositeltavina tietämyksen muodostaminen, probabilistinen päättely, neuraaliverkot.
(3) Tietokannat, tiedonhallinta ja tietokoneavusteinen opetus: informaatiojärjestelmät, tiedonhallinta I, ja suositeltavina tiedonhallinta II, tiedonhakumenetelmät, tietokoneavusteinen opetus, käyttöliittymät.
Joitakin tietojenkäsittelytieteen kursseja voidaan sopimuksen mukaan sisällyttää myös tietokonelingvistiikan arvosanoihin.
Opiskelija, joka haluaa erikoistua sekä yleiseen kielitieteeseen että kieliteknologiaan, voi ottaa kieliteknologian yleisen kielitieteen sivuaineeksi ja päinvastoin, kunhan samansisältöisiä kursseja ei sisällytetä arvosanoihin. Vaihtoehtoisesti voi esim. yleisen kielitieteen kursseja sisällyttää melko runsaasti kieliteknologian arvosanoihin.
Kieliteknologian perusopintoihin sisältyy joukko myöhempien saman aineen opintojen edellyttämiä metodikursseja sekä kieliteknologiaa esittelevä kurssi, kuten jäljempänä luetellaan. Opiskelija, joka on suorittanut yleisen kielitieteen perusopinnot, sijoittaa tällaiset kurssit aineopintojen alkuun sikäli kuin niitä ei ole suoritettu muiden arvosanojen osina (näinä tai vastaavansisältöisinä kursseina).
Yksilöllinen sopiminen arvosanojen muodostamisessa on mahdollista erityisesti syventävissä ja aineopinnoissa. Yhdistelmistä ja mahdollisista muutoksista suunnitelmiin on syytä sopia etukäteen tietokonelingvistiikan professorin kanssa. Aiemmin hyväksytyistä yhdistelmistä pidetään kirjaa ja lista näistä yhdistelmistä pidetään opiskelijoiden saatavilla (esim. elektronisesti).
Sivuainearvosanoja (perus- tai aineopintojen laajuisena) voivat suorittaa yhteistyön puitteissa erityisesti käännöstieteen, fonetiikan ja kognitiotieteen sekä tietojenkäsittelytieteen opiskelijat. Sikäli kun näiden aineiden opiskelijoiden oman pääaineen tutkintovaatimukset sallivat, opiskelija voi sivuainearvosanan sijasta ottaa yksittäisiä tässä lueteltuja kursseja myös oman pääaineensa arvosanojen suorituksiksi.
Vastaavasti kieliteknologiaa pääaineenaan opiskelevat voivat ottaa näistä aineista erikoistumiskursseja siten kuin jäljempänä yksityiskohtaisemmin luetellaan, tai ottaa tutkintoonsa perus- tai aineopintojen laajuisen sivuaineen.
Ohjelman puitteissa annetaan myös kielitieteessä tarvittavan tietotekniikan opetusta tiedekunnan kaikkien kieliaineiden opiskelijoille. Tällaisia kursseja voi sisällyttää pääaineensa arvosanoihin (sikäli kuin aineen tutkintovaatimukset tämän sallivat), tai näistä kursseista voi muodostaa erillisen 10-14 ov laajuisen kieliteknologian puoliarvosanan.
Siirtymävaihe kestää 2 lukuvuotta ja sinä aikana vuosien 1997-99 tutkintovaatimusten mukaan opiskelevat voivat suorittaa arvosanansa ja tutkintonsa loppuun joko näiden uusittujen tai soveltuvin osin silloisten tutkintovaatimusten mukaan.
Perusopintojen arvosanan suorittaminen edellyttää:
(1) yleisen kielitieteen perusteiden hallitsemista (esim. Cyk110),
(2) kieliteknologian johdantokurssin tietoja (Ctl190 yleensä 5 ov laajuisena),
(3) 1-3 kielitieteen harjoituskurssia (Cyk130, Cyk140, Cyk150 yhteensä 2-10 ov, yleensä näitä suoritetaan tähän tarkoitukseen kaksi kahden ov:n laajuisina),
(4) matematiikan perustietoja (Ctl120 tai matematiikan laitoksen diskreetin matematiikan kurssi),
(5) tietoverkon sekä Unix-järjestelmän käyttötaitoa (Ctl130 tai tietojenkäsittelytieteestä) sekä
(6) tietokonemuotoisten tekstiaineistojen käsittelytaitoa (Ctl160).
Jos yhtä tai useampaa kohtaa vastaavat tiedot tai taidot on hankittu muilla tavoin, voi opiskelija ottaa näiden tilalle valinnaisia kursseja.
Loput arvosanan opinnoista voidaan joustavasti koostaa valinnaisista kieliteknologian (perus- tai aineopintojen) kursseista, esseistä ja kirjatenteistä.
Perusopintojen kurssit voidaan koota seuraavista perusopintojen kursseista tai aineopintojen yhteydessä mainituista kursseista tai niistä perusopintotasoisista kursseista, joita luetellaan erikoistumissuuntien yhteydessä (Vfo111, Ctk111, jne.).
Ctl101 Puoliarvosana (10-14 ov) 490050-4
Puoliarvosana on tarkoitettu ainoastaan muiden laitosten opiskelijoille, jotka eivät aio suorittaa täyttä perusopintojen sivuainearvosanaa. Puoliarvosanan koostamisessa noudatetaan perusopintojen Ctl100 kohdalla lueteltuja edellytyksiä soveltaen siten, että erityisesti kohdat (2) ja (6) sekä näiden edellyttämät tiedot ja taidot tulisi hankkia ainakin minimilaajuisina.
Ctl120 MATEMATIIKAN PERUSTEITA TIETOKONELINGVISTEILLE (2 ov) 490120-2
Luennot ja harjoituksia. Kurssin materiaali löytyy pääosin kirjasta B. Partee, A. ter Meulen, R. Wall, Mathematical Methods in Linguistics tai monisteesta J. Merikoski, A. Virtanen, P. Koivisto, Diskreetti matematiikka I, Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos, Tampereen yliopisto, Nro B 42, 1998. Kurssi ei edellytä erityisiä matematiikan esitietoja, mutta on tarpeellinen mm. tietojenkäsittelytieteen sivuaineopintoja varten. Se on suoritettava aivan opintojen alussa.
Cyk110 YLEISEN KIELITIETEEN PERUSKURSSI (2-3 ov)
Ks. Yleinen kielitiede.
Ctl130 LYHYT UNIX-JÄRJESTELMÄN KURSSI (1 ov) 490130-9
Kurssi ei edellytä aiempia ATK-taitoja ja se antaa alustavat taidot Unix-järjestelmän käyttämiseksi.
Ctl190 KIELITEKNOLOGIAN JOHDANTOKURSSI (2-5 ov) 490190-1
Arvosanan suorittajat käyvät ensin kurssit Cyk110 ja Ctl120. Kurssilla perehdytään kieliteknologian mahdollisuuksiin, sovelluksiin ja menetelmiin. Pelkkä kurssi ja tentti on 2 ov laajuinen, lisäkirjallisuuden ja hyväksyttävästi suoritettujen harjoituksien kanssa 5 ov laajuinen.
Cyk130 FONOLOGIAN JA MORFOLOGIAN HARJOITUSKURSSI (2 tai 5, yleensä 2 ov)
Cyk140 SYNTAKSIN HARJOITUSKURSSI (2 tai 5, yleensä 2 ov)
Cyk150 SEMANTIIKAN JA PRAGMATIIKAN HARJOITUSKURSSI (2 tai 5, yleensä 2 ov)
Ks. Yleinen kielitiede.
Ctl132 AUTOMAATTINEN FONOLOGINEN JA MORFOLOGINEN ANALYYSI (3 ov)
Edellytyksenä Cyk130. Luentokurssi tai kirjatentti, R. Sproat, Morphology and Computation; artikkeleita.
Ctl142 AUTOMAATTINEN SYNTAKTINEN ANALYYSI (3 ov)
Edellytyksenä Cyk140. Kurssi tai kirjatentti, esim. F. Karlsson, A. Voutilainen, J. Heikkilä, A. Anttila, toim., Constraint grammar, osia; artikkeleita.
Fte160 JOHDATUS LOGIIKKAAN (3 ov)
Ks. Teoreettinen filosofia.
Lause- ja predikaattilogiikkaa. Esim. matematiikan laitoksen Logiikka I -kurssi vastaa tätä (H. Salminen, J. Väänänen, Johdatus logiikkaan).
Ctl160 TEKSTIKORPUSTEN TIETOJENKÄSITTELY (3-5 ov) 490160-0
Kurssi ja harjoituksia, joiden avulla opitaan laatimaan tietokonemuotoisia tekstiaineistoja, muokkaamaan niitä, sekä etsimään esimerkkejä tietokonemuotoisista teksteistä (3 ov). Osa materiaalista esim. kirjoissa B. Kernighan, R. Pike, The UNIX Programming Environment; A. Aho, B. Kernighan, P. Weinberger, The AWK Programming Language; D. Cameron, B. Rosenblatt, Learning GNU Emacs; R. Schwartz, Learning Perl. Kirjatentissä (2 ov lisää) esim. T. McEnery, A. Wilson, Corpus linguistics; D. Biber, S. Conrad, R. Reppen, Corpus linguistics; R. Garside, G. Leech, A. McEnery, Corpus annotation. Kurssi edellyttää jonkinasteista ohjelmointitaitoa ja Unix-järjestelmän käytön perusteita (esim. Ctl130). Kurssi sopii myös kieliaineiden opiskelijoille.
Aineopinnot edellyttävät perusopintojen suorittamista vähintään hyvin tiedoin. Kieliteknologian perusopintoina voi käyttää myös yleisen kielitieteen perusopintoja Cyk100. Silloin kohdan Ctl100 vaatimukset (1)-(6) on täytettävä aineopintojen arvosanaa suoritettaessa. Puuttuvat kohdat voidaan sopimuksen mukaan suorittaa aineopintojen valinnaisina kursseina.
Lisäksi aineopintojen arvosanan suorittamiseksi vaaditaan:
(1) kieliteknologian harjoituskurssin tiedot (Ctl210),
(2) kieliteknologian menetelmäkurssi Ctl253 tai vastaavat tiedot edellytyksineen (esim. Ctl170) sekä
(3) kirjallinen työ (Ctl290).
Aineopintoihin sisältyy myös mm. aiotun erikoistumissuunnan mukaisia vapaavalintaisia kieliteknologian kursseja tai kieliteknologian menetelmien kursseja, joita luetellaan aineopintojen tai syventävien opintojen kohdalla, tai enintään 8 ov perusopintojen vapaavalintaisia kursseja tai tenttejä, joita ei ole niihin sisällytetty (Cyk130, Ctl132, Cyk140, Ctl142, Cyk150).
Ctl170 PROLOG-KURSSI (2 ov) 490170-7
Luennot ja harjoituksia. Kurssilla opitaan käyttämään Prolog-ohjelmointikieltä. Kurssi vastaa osia esim. W.F. Clocksin, C.S. Mellish, Programming in Prolog; L. Sterling, E. Shapiro, The Art of Prolog; F. Pereira, S. Shieber, Prolog and Natural-Language Analysis. Kurssi edellyttää perustaitoja matematiikasta (Ctl120) ja Unix-järjestelmän käytöstä (Ctl130 tai vast.). Kurssi voidaan korvata vastaavilla tiedoilla esim. tietojenkäsittelytieteen logiikkaohjelmoinnin kurssilta.
Ctl210 KIELITEKNOLOGIAN HARJOITUSKURSSI (2-4 ov) 490210-4
Edellyttää kurssien Ctl190, Ctl130 ja Ctl160 tietoja. Kurssilla harjoitellaan jäsentimien ja muiden kieliteknologisten välineiden käyttämistä ja hyödyntämistä.
Ctl253 KIELITEKNOLOGIAN MENETELMÄKURSSI (4-6 ov) 490253-1
Kurssilla opitaan kieliteknologian tärkeimmät jäsennysalgoritmit ja käsittelymenetelmät. Luennot, harjoituksia ja kirjallisuutta, osia esim. G. Gazdar, C. Mellish, Natural Language Processing in Prolog; S. Shieber, An Introduction to Unification-based Approaches to Grammar; C. Pollard, I. Sag, Information-Based Syntax and Semantics; R. Sproat, Morphology and Computation. Kurssi edellyttää matematiikan perustietoja (Ctl120), Unix- (Ctl130) ja Prolog- kursseja (Ctl170), vahvoja tietojenkäsittelytieteen perustietoja sekä syntaksin, morfologian ja fonologian riittäviä tietoja (ainakin Cyk110, Cyk130, Cyk140). Kurssi voidaan luennoida (ja silloin suorittaa) myös kahtena osana.
Ctl285 HARJOITTELUA (1-2 ov) 490285-8
Valinnainen, tavoitteena opetus- tai työkokemuksen hankkiminen, suoritettavissa toimimalla luennoitsijan ohjaamana kurssiassistenttina tai muussa ohjatussa opetustehtävässä tai esim. virastoharjoittelussa, mistä tekee raportin.
Fte230 LOGIIKKA (5 ov)
Ks. Teoreettinen filosofia.
Ctl290 KIRJALLINEN TYÖ (4 tai 2 ov) 490290-0
Esim. tekstikorpusten tietojenkäsittelyyn liittyvä itsenäinen työ ja siitä tehty n. 20 sivun kirjallinen raportti. Pääaineopiskelijan 4 ov työ hyväksytään kandidaatintutkielmaksi, jonka aihepiiristä kirjoitetaan kypsyysnäyte, sivuaineopiskelijalle työ on lyhyempi, 2 ov.
Ctl280 AINEOPINTOJEN KIRJATENTTI (2-10 ov) 490281-6
Esim. M. Boman, J. Karlgren, Abstrakta maskiner och formella språk, J. Bresnan, toim., The mental representation of grammatical relations (osia); P. Sells, Lectures on Contemporary Syntactic Theories; S. Shieber, Constraint-based grammar formalisms; M. Hoey, Patterns of lexis in text; J. Klavans, P. Resnik, toim., The Balancing act: combining symbolic and statistical approaches to language; W. Bechtel, A. Abrahamsen, Connectionism and the mind, C. Fellbaum, toim., Wordnet; J. McCawley, Everything that linguists have always wanted to know about logic; G. Chierchia, S. McConnell-Ginet, Meaning and grammar; J. Cole, G.M. Green, J.L. Morgan, toim., Linguistics and computation; J.C. Sager, A Practical Course in Terminology Processing.
Arvosana edellyttää aineopintoja Ctl200 vähintään hyvin tiedoin suoritettuna. Syventävät opinnot koostuvat seminaarista Ctl330 (vähint. 2 ov), kieliteknologian erikoiskursseista ja kirjatenteistä (yht. 6-18 ov) ja erikoistumisalan mukaisista kursseista. Kursseja voidaan suorittaa myös esseinä tai harjoitustöinä.
Ctl330 SEMINAARI (2 ov) 490380-2
Laajempien harjoitustöiden ja pro gradu -tutkielman tekijöille, jossa voidaan raportoida suunnitelmia ja työn eri vaiheiden tuloksia ja ongelmia.
Ctl335 TYÖKOKEMUSTA (1-2 ov)
Voidaan suorittaa pitämällä lyhyt kurssi esim. oman pro gradu -työn aiheesta.
Ctl350 KIELITEKNOLOGIAN MENETELMIEN JATKOKURSSI (2-5 ov) 490350-1
Luennot ja harjoitukset. Kurssin sisältö löytyy osina mm. kirjoissa J. Hopcroft, J. Ullman, Introduction to Automata Theory, Languages, and Computation; A. Aho, R. Sethi, J. Ullman, Compilers: Principles, Techniques, and Tools; M. Tomita, Efficient Parsing for Natural Language. Edellytyksenä on kieliteknologian menetelmäkurssin Ctl253 suorittaminen. Kurssi edellyttää erityisen vahvoja tietojenkäsittelytieteen pohjatietoja.
Ctl310 ÄÄRELLISET AUTOMAATIT (2-5 ov)
Kirjallisuutta esim. E. Roche, Y. Schabes, toim., Finite-state Language Processing; B. Watson, Taxonomies and toolkits of regular language algorithms; artikkeleita.
Ctl310 KIELEN SÄÄNTÖJEN KONEOPPIMINEN (2 ov)
58147-9 KONEOPPIMINEN (5 ov)
Ks. tietojenkäsittelytiede, mat.-luonnont. tiedekunnan opinto-opas. Edellyttää perustietoja algoritmeista ja tietorakenteista sekä laskennan teoriasta. Induktiivinen oppiminen, luokittelijoiden oppiminen, sovelluksia. Kirja T. Mitchell, Machine Learning.
Ctl340 SYVENTÄVIEN OPINTOJEN KIRJATENTTI (1-19 ov) 490340-4
Esim. G.E. Barton, R. Berwick, E. Ristad, Computational Complexity and Natural Language; M. Tomita, toim., Current issues in parsing technology; B. Grosz, K. Sparck Jones, B. Webber, toim., Readings in natural language processing.
Ctl800 Pro gradu -tutkielma (20 ov) 490800-1
Erikoistumisalan mukaisia kursseja
Laitokselta saatavissa luettelo kursseista, jotka voidaan sisällyttää aine- tai syventäviin opintoihin. Osa kursseista, esim. Vfo1-, Ctk1- ja Fte1-alkuiset kurssit soveltuvat perusopintojen arvosanaan (eri sopimuksella voivat soveltua aineopintoihin), Vfo2-, Ctk2- ja Fte2-alkuiset kurssit soveltuvat puolestaan aineopintoihin (eri sopimuksella voivat soveltua syventäviin). Kurssit saattavat edellyttää toisten (yleensä tässä lueteltujen) kurssien tietoja. Riippuvuuksia ja kurssien kirjallisuutta ja sisältöjä on syytä katsoa asianomaisen oppiaineen kohdalta. Toisen korkeakoulun kurssille osallistumisesta ja tällaisen kurssin ottamisesta osaksi arvosanaa on syytä aina sopia tietokonelingvistiikan professorin kanssa. Tällöin voidaan varmistaa myös riittävien esitietojen omaaminen ja löytää tavat täydentää mahdolliset puutteet.