Yliopiston etusivulle In English
Helsingin yliopisto
Kielenkäsittelyn ATK-palvelut

Yhteystiedot

Yleisen kielitieteen laitos
PL 9 (Siltavuorenpenger 20 A)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO

Puhelin +358 (09) 1911 (vaihde)
Faksi +358 (09) 191 29307

Emacs-editori

Mihin tarkoituksiin Emacs on sovelias?

Emacs on tarkoitettu merkkimuotoisen tekstitiedon käsittelyyn. Esimerkiksi ohjelmoija kirjoittaa tietokoneohjelman lähdekoodia mielellään Emacsilla. Sama koskee myös ohjelmien luettavaksi tarkoitettavaa tekstiä. (Kumpaakaan näistä ei pitäisi kirjoittaa tekstinkäsittelyohjelmilla kuten MS Wordilla, koska silloin on vaarana, että mukaan tulee muotoilutietoja, joihin ohjelmointikielten kääntäjät tai muut ohjelmat eivät ole varautuneet).

Emacsia käytetään paljon myös XML- ja XHTML-muotoisten aineistojen laadintaan, koska ne ovat merkkimuotoisia ja Emacs tukee hyvinkin tarkkaan näiden muotojen vaatimia käytäntöjä. Vastaavista syistä TeX- ja LaTeX-dokumenttien tekijät käyttävät useimmiten Emacsia tekstin syöttämiseen ja korjailuun.

Emacsista on varmaan eniten hyötyä niissä sovelluksissa, joissa tarvitaan välillä vaativampaa käsittelyä, etsintää tai muuntamista. Inkrementaalinen haku ja säännöllisten lausekkeiden käyttö ovat kokeneiden käyttäjien arvostamia piirteitä.

Mitä Emacsilla ei voi tai ei kannata tehdä?

Emacs ei ole tekstinkäsittelyohjelma, vaikka yhdessä toisten ohjelmien kuten LaTeXin kanssa se onkin erinomainen väline julkaisujen ja raporttien tekemiseksi. (Emacs käsittelee vain merkkitietoa eikä itsessään tue tekstin muotoilua graafisesti miellyttävään asuun. Muotoilua varten käytetään erillistä ohjelmaa.)

Piirtämistä sekä kuvan ja äänen käsittelyä varten on muita, tarkoitukseen paremmin sopivia ohjelmia. Emacs ei myöskään ole tilastollinen ohjelmisto (vaikka taaskin useita tällaisia ohjelmia, kuten R:ää ja Scilabia käytetään Emacs-liittymän kautta). Emacsiin on kuitenkin yllättävän paljon lisäosia.

Miten Emacsia oppii käyttämään?

Aivan aluksi on syytä oppia muutama käsite ja niistä Emacsin yhteydessä käytetyt nimitykset (point, mark, buffer, window, kill, yank). Sen jälkeen voi käydä lävitse Emacsin ns. tutoriaalin (C-h t). Sitten voikin käyttää ohjelmaa sillä periaatteella, että kun jonkin asian tekeminen tuntuu harmittavalta toistolta, voi katsoa opastusta siitä, mikä olisi kätevämpi tapa tehdä asia. Käytännössä on siis opeteltava tavat, joilla Emacsilta saa neuvoja, mihin riittää lukutaito, hieman kärsivällisyyttä ja yksi näppäin (C-h).

Peruskomennot, joilla pääsee alkuun:
(C=Ctrl)

C-välilyönti aseta merkki (alueen alku)
C-w leikkaa alue (kill region)
C-y liitä (yank)
C--/C-x u kumoa (C-x C-- muuttaa suunnan)
C-a rivin alkuun
C-e rivin loppuun
C-s etsi (eteenpäin)
C-r etsi (taaksepäin)
C-x s tallenna
C-x v v tallenna RCS-versionhallintaan (jos tiedosto on jo versionhallinnassa, tämä komento myös tekee siitä editoitavan)
C-x C-c lopeta Emacs

Jos jäät jumiin minibufferiin, pääset pois komennolla C-g.

Miten ja mistä Emacista saa tietoa ja avustusta?

Emacsin mukana seuraa yleensä Emacsin manuaali eli käsikirja ja muutakin suoraan käytettävissä olevaa avustusta.