Mitä meistä tulee isona? - valmistuneet yleislingvistit työelämässä Fred Karlsson 1. Johdanto Aion lyhyesti ja luettelonomaisesti valottaa, mitä työtä ne entiset opiskelijamme nyt (1.2.1997) tekevät, jotka ovat Helsingin yliopistossa suorittaneet FK-, FM-, FL- tai FT-tutkinnon niin, että tutkintoon sisältyy vähintään yleisen kielitieteen laudaturarvosana tai vastaavat syventävät opinnot, joko pääaineena tai sivuaineena. Näitä nimitän valmistuneiksi yleislingvisteiksi. Luettelossa on mukana 73 yleislingvistiä ja heidän nykyiset työtehtävänsä. Melkein kaikkien kohdalla tiedot on pystytty henkilökohtaisesti verifioimaan. Pää/sivuaine-jakautuma on suurin piirtein tasan. Kymmenestä valmistuneesta en ole pystynyt hankkimaan ajankohtaisia tietoja, näistä kuusi naista ja neljä miestä. Kaksi valmistunutta on tällä hetkellä työttömänä. Tämän mukaan laitoksen perustamisen jälkeen 1966 olisi suoritettu ainakin noin 85 laudatur- tai vastaavaa arvosanaa. Tiedot ensimmäisen vuosikymmenen aikana valmistuneista ovat todennäköisesti jonkin verran puutteelliset. Täten voisi arvella, että laudaturarvosanoja on yleisen kielitieteen laitoksen noin 30 olemassaolovuoden aikana 1966Š96 suoritettu noin 90, siis keskimäär in suurin piirtein kolme vuodessa. Eräänlainen all time high saavutettiin vuosina 1993 ja 1994, jolloin valmistui peräti 5 + 7 yleisen kielitieteen pääaineopiskelijaa. 2. Valmistuneiden yleislingvistien nykyinen työ Jaana Ahti-Virtanen, oma tiedotustoimisto, aikaisemmin 7 vuotta Suomen invalidien urheiluliiton tiedottajana Anu Airola, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen tutkija EU-projektissa PAROLE Riitta Alkula, ICL Datassa projektipäällikkönä, alueena digitaaliset ohjelmistot ja palvelut internetissä Arto Anttila, Stanfordin yliopiston PhD-opiskelija Juhani Birn, Lingsoft oy:n lingvisti Olli BlŒberg, Lanser Data Oy:n toimitusjohtaja Lauri Carlson, Helsingin yliopiston kieliteorian ja kääntämisen professori Morteza Elmolhoda, jatko-opiskelija Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien tutkijakoulussa Mila Engelberg, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen jatko-opiskelija Kari Eveli, sanakirjakustantaja ja -toimittaja Kevin Gore, PhD-opiskelija, University of New Mexico (Albuquerque), Department of Communication and Journalism Risto Haarala, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija, Suomen kielen perussanakirjan päätoimittaja Auli Hakulinen, Helsingin yliopiston suomen kielen professori Juha Heikkilä, Cambridgen yliopiston PhD-opiskelija Marja-Liisa Helasvuo, University of Californian (Santa Barbara) PhD-opiskelija Tarja Riitta Heinonen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Irmeli Helin, jatko-opiskelija Helsingin yliopiston tutkijakoulussa ŅKielellinen merkitys ja sen prosessointiÓ Ritva Hemmilä, Uudessa Guineassa kenttätyössä Ilkka Hirvonen, Turun yliopiston pohjoismaisen filologian vt. professori Silja Huttunen, Helsingin yliopiston kieliteorian ja kääntämisen assistentti Taina Hämäläinen, Helsingin yliopiston espanjan kielen päätoiminen tuntiopettaja Juhani Härmä, Helsingin yliopiston romaanisen filologian apulaisprofessori Esa Itkonen, Turun yliopiston yleisen kielitieteen apulaisprofessori Kristiina Jokinen, Research Associate, ATR Interpreting Telecommunications Research Laboratories, Kyoto, Japani Liisa Järvinen, Uudessa Guineassa kenttätyössä, Helsingin yliopistoin yleisen kielitieteen jatko-opiskelija Pirjo Karvonen, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Tapani Kelomäki, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen assistentti Kimmo Kettunen, Helsingin yliopiston kielikeskuksen av-suunnittelija Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopiston tietokonelingvistiikan professori Pirkko Kukkonen, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen dosentti ja assistentti Kari Kuukka, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen jatko-opiskelija Aino Kärnä, Helsingin yliopiston saksan kielen lehtori Klaus Laalo, Helsingin yliopiston suomen kielen dosentti (lehtori) Jyrki Lappi-Seppälä, Euroopan yhteisöjen talous- ja sosiaalikomitean käännösyksikön vt. päällikkö Marja Leinonen, Tampereen yliopiston slaavilaisen filologian professori Matti Leiwo, Jyväskylän yliopiston suomen kielen professori Päivikki Lepistö, Nokia Tietoliikenteen GSM-asiakaskouluttaja Jouko Lindstedt, Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian professori Jorma Luutonen, Turun yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen assistentti Urho Määttä, Tampereen yliopiston yleisen kielitieteen lehtori Urpo Nikanne, Oslon yliopiston suomen kielen professori Markku Norberg, Lingsoft oy:n tuotepäällikkö Martti Nyman, Helsingin yliopiston yleisen kielitieten ja indoeurooppalaisen kielentutkimuksen dosentti, Turun yliopiston klassillisen filologian lehtori Katri Olkinuora, suomen kielen ulkomalaisopettaja, yleisen kielitieteen tuntiopettaja Lisa Lena Opas, Joensuun yliopiston englannin kielen vs. apulaisprofessori Anneli Pajunen, Turun yliopiston yleisen kielitieteen dosentti, Suomen Akatemian vanhempi tutkija Kari Pitkänen, jatko-opiskelija Helsingin yliopiston tutkijakoulussa ŅKielellinen merkitys ja sen prosessointiÓ Willi Plöger, Helsingin yliopiston saksan kielen lehtori Patricia Poussa, Vaasan yliopiston englannin kielen apulaisprofessori Pekka Rantanen, Euroopan komission kielenkääntäjä Helena Raumolin-Brunberg, Helsingin yliopiston englannin kielen dosentti Timo Riiho, Helsingin yliopiston iberoromaanisten kielten professori Matti Räsänen, jatko-opiskelija Helsingin yliopiston tutkijakoulussa ŅKielellinen merkitys ja sen prosessointiÓ Esa Saarinen, Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian dosentti ja yliassistentti Merja Salo, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen tutkija Elisabet Service, Suomen Akatemian nuorempi tutkija Traute Stude, Kallion ilmaisutaidon lukion englannin ja saksan kielen lehtori Pirkko Suihkonen, Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen laitoksen ja yleisen kielitieteen laitoksen tutkija Marketta Sundman, Åbo Akademin ruotsin kielen apulaisprofessori Jorma Taivainen, uutistoimittaja Katri Tapola, Helsingin kaupunginkanslian Helsinki-tiedotuksen vs. johtava tiedotusneuvoja Liisa Tiittula, Tampereen yliopiston saksan kielen apulaisprofessori (opetusalana kääntämisen teoria ja käytäntö) Bertil Tikkanen, Helsingin yliopiston Etelä-Aasian kielentutkimuksen dosentti, Suomen Akatemian vanhempi tutkija Marja Tuomisto, Tampereen yliopiston käännöstieteen laitoksen suomen kielen lehtori Kari Valkama, Filippiineillä Summer Institute of Linguisticsin raamatunkäännöstyössä Susanne Valkama, Filippiineillä Summer Institute of Linguisticsin raamatunkäännöstyössä Seppo Vanamo, oma käännösyritys Liisa Vilkki, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen jatko-opiskelija monikielisen kieliteknologian tutkimusyksikössä Maria Vilkuna, Helsingin yliopiston suomen kielen ja yleisen kielitieteen dosentti, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kaarlo Voionmaa, Tromssan yliopiston suomen kielen vs. professori Atro Voutilainen, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen laitoksen tutkija monikielisen kieliteknologian tutkimusyksikössä Jussi Vuori, Helsingin yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen assistentti Jan-Ola Östman, Helsingin yliopiston yleisen kielitieteen vs. professori (Helsingin yliopiston englannin kielen apulaisprofessori) 3. Muutama päätelmä Jos ensiksi ajatellaan valmistuneitten nykyisiä työtehtäviä, muodostuu seuraavanlainen kuva: professori 17 tutkija Suomessa 10 jatko-opiskelija Suomessa 8 assistentti 6 lehtori (yliop.) 6 atk-teollisuus 5 kääntäminen 5 jatko-opiskelija ulkom. 4 kenttälingvistiikka 3 kielenopetus 3 tiedotus 3 leksikografia 2 tutkija ulkomailla 1 Selvästi suurin ryhmä on professorit (17 kpl) eli melkein neljännes koko joukosta. Useimmat ovat vakinaisesti nimitettyinä. Professuurien tieteenalojen joukko on monipuolinen: yleinen kielitiede, tietokonelingvistiikka, kieliteoria ja kääntäminen, englannin kieli, iberoromaaniset kielet, romaaninen filologia, pohjoismainen filologia, ruotsin kieli, saksan kieli ja kääntäminen, slaavilainen filologia ja suomen kieli. Tämä todistaa vähintään, että yleinen kielitiede on tulevalle kielentutkijalle hyödyllinen sivuaine. Sekä (yliopiston) lehtoreita että assistentteja on kuusi. Yliopisto-opettajia on siten yhteensä 29. Jos tähän liitetään erikoistutkija- tai tutkija-nimikkeellä työskentelevät (10 + 1 Suomessa ja ulkomailla), saadaan tutkimus- ja opetuspainotteisten yliopistovirkojen haltijoiden määräksi 40, siis jo selvästi yli puolet. Tähän liittyy tietenkin läheisesti jatko-opiskelijoiden suuri joukko, tällä hetkellä Suomessa 8 ja ulkomailla 4. Yliopisto-opettajia, tutkijoita ja jatko-opiskelijoita yhteensä on jo 52, siis yli 70%. Kenttälingvistitkin (3) ja osa kääntäjiksi lasketuista (5) ovat myös tutkimuksen kanssa tekemisissä. Atk-teollisuuteen sijoittuneiden joukko (5) ei ole aivan pieni. Näistä viidestä kaikki ovat ainakin jossain vaiheessa olleet ratkaisevasti tekemisissä lingvististen sovellusten tai yleensä kielten tietokonesovellusten kanssa, useimmat ovat edelleen. Kääntämisen, kielenopetuksen, tiedottamisen ja leksikografian parissa tekee työtä kolmetoista yleislingvistä. Kaikki aineistossamme mukana olevat valmistuneet (n = 73) ovat siis työssään tekemisissä kielen kanssa. Eräät tehdyistä pää- tai sivugraduista ovat puhtaasti teoreettisia. Useimmissa on kuitenkin käsitelty jotain kieltäkin (tai useita), tai ainakin käytetty sitä teoreettisen argumentoinnin esimerkistönä. Graduissa tutkittujen kielten valikoima on seuraavanlainen: suomi 26 englanti 9 ruotsi 4 ranska 3 saksa 3 suomen etäsukukielet 3 Uuden Guinean kielet 3 duri (austron.) 2 espanja 2 bulgaria 1 iiri 1 italia 1 latina 1 persia 1 sanskrit 1 suahili 1 Tok Pisin 1 venäjä 1 vietnam 1 Tekeillä on graduja, joissa mm. eskimolla, katalaanilla ja viittomakielellä on keskeinen rooli. Valmistuneista yleislingvisteistä ulkomailla töissä tai pitempään opiskelemassa on tällä hetkellä ainakin 14, toisin sanoen viidesosa.